Lähetystyö ja kansainvälinen avustaminen

Kirkkona oleminen (missio) merkitsee ulospäinsuuntautumista. Missio nähdään entistä enemmän kirkon kokonaisvaltaisena vuorovaikutuksena sitä ympäröivän maailman kanssa. Tähän kuuluvat sekä paikallinen toiminta (seurakunnat) että osallistuminen maailmanlaajaan kirkkojen yhteiseen toimintaan.

Yhteinen todistus: Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lähetyksen peruslinjaus 2018

Vihkonen sisältää asiakirjat Yhteinen todistus ja Perussopimus. Perussopimus on solmittu Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja kirkon sopimusjärjestöjen kanssa, joita ovat seuraavat lähetysjärjestöt: Lähetysyhdistys Kylväjä, Medialähetys Sanansaattajat, Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys, Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys, Suomen Lähetysseura, Suomen Pipliaseura, Svenska Lutherska Evangeliföreningen i Finland.

Kirkon Ulkomaanavun kanssa on tehty samankaltainen perussopimus kansainvälisen diakonian toteuttamisesta. Sen voit lukea tästä.

 

Yhteinen todistus - Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lähetyksen peruslinjaus 2018 lukuohjelmalle tehty versio

Yhteinen todistus- vihkosen eri kieliversioita voi lukea osoitteessa Common Witness in different languages.

Kirkko ja lähetys eli missio kietoutuvat toisiinsa. Kirkko on kutsuttu jatkamaan Jeesuksen työtä tässä maailmassa. Jeesus ilmaisee sen näin: ”Niin kuin Isä on lähettänyt minut, niin lähetän minä teidät.” (Joh. 20:21)

Ulkomailla tapahtuvaa lähetystyötä ja kansainvälistä avustamista toteutetaan ennen kaikkea kirkon sopimusjärjestöjen kautta. Järjestöjen toimintaa ohjaavat kirkon lähetystyksen peruslinjaus Yhteinen todistus sekä ns. perussopimus, jonka järjestöt ovat solmineet kirkon kanssa.

Seurakunta toimijana

Seurakunta toteuttaa kirkon tehtävää elämällä todeksi evankeliumia omalla alueellaan ja osallistumalla kirkon kansainväliseen toimintaan.  Osana maailmanlaajaa kirkkoa emme voi ummistaa silmiämme globaaleilta haasteilta ja mahdollisuuksilta. Kansainvälisyys ei ole vain jossain kaukana, vaan myös seurakunnan arkea.

Jokaisella seurakunnan toiminnolla tulisi ilmentää ulospäin suuntautuvaa toimintaa. Yhteys kansainväliseen toimintaan alkaa jo jumalanpalveluselämästä, jossa esirukous ja kolehdin kantaminen tuovat maailman rikkinäisyyden ja evankeliumin jakamisen välttämättömyyden esille. Samaa näkökulmaa voi toivoa jokaiseen piiriin, kuoroon, kerhoon ja kokoontumiseen.

Seurakunta on itsenäinen mutta ei yksinäinen

Seurakunnalla on vastuu lähetystyöstä ja kansainväliseen yhteistoimintaan osallistumisesta. Päätösten ja toiminnan kohdentamisen osalta seurakunta on itsenäinen toimija. Lähetysjärjestöjen lisäksi kirkon ulkoasiain osasto, lähetystyön keskus ja hiippakuntien kansainvälinen työ pyrkivät rohkaisemaan ja innostamaan seurakuntia niiden toteuttaessaan rajat ylittävää missiota.

 

Lähetys ei ole työmuoto

Vanhastaan seurakunnan toiminta on jakautunut työmuotoihin. Yhä useammassa seurakunnassa tämä on nähty liian kapeaksi tavaksi hahmottaa kristittynä olemista ja koko seurakunnan elämää.

Lähetystyöstä työmuotona voimme puhua, kun tarkoitamme sillä seurakunnan ulkomaiseen työhön liittyvien käytännön asioitten hoitamisesta ja koordinointia. Sen sijaan lähetyskasvatus, jumalanpalveluselämässä toteutuva lähetyksen näkökulma, varainhankinta, tapahtumien toteuttaminen ja viestintä eivät voi olla vain yhden työmuodon vastuulla. Parhaiten kirkkona oleminen toteutuu silloin, kun jokaisessa toiminnassa kirkon kansainvälinen vastuu on osa arkipäivää.

 

Missionaarisuutta syventävää aineistoa

Liitteet

koordinaattori
Ulkoasiain osasto
Kirkon lähetystyön keskus
Eteläranta 8
00130 Helsinki
Päivitetty