Lähetystyö ja kansainvälinen avustaminen toteutuvat monenlaisena kumppanuutena

Missionaarisuus merkitsee sitä, että kirkko ja sen jäsenet on kutsuttu jatkamaan Jeesuksen työtä tässä maailmassa. Jeesus ilmaisee sen näin: ”Niin kuin Isä on lähettänyt minut, niin lähetän minä teidät.” (Joh. 20:21)

Seurakunta toimijana

Seurakunta toteuttaa kirkon tehtävää elämällä todeksi evankeliumia omalla alueellaan ja osallistumalla kirkon kansainväliseen toimintaan.  Osana maailmanlaajaa kirkkoa emme voi ummistaa silmiämme globaaleilta haasteilta ja mahdollisuuksilta. Kansainvälisyys ei ole vain jossain kaukana, vaan myös seurakunnan arjessa.

Jokaisella seurakunnan toiminnon tulisi ilmentää ulospäin suuntautuvaa toimintaa. Yhteys kansainväliseen toimintaan alkaa jo jumalanpalveluselämästä, jossa esirukous ja kolehdin kantaminen tuovat maailman rikkinäisyyden ja evankeliumin jakamisen välttämättömyyden esille. Samaa näkökulmaa voi toivoa jokaiseen piiriin, kuoroon, kerhoon ja kokoontumiseen.

Keskushallinto ja järjestöt seurakunnan kumppaneina

Seurakunnalla on vastuu lähetystyöstä ja kansainväliseen yhteistoimintaan osallistumisesta. Päätösten ja toiminnan kohdentamisen osalta seurakunta on itsenäinen toimija. Lähetysjärjestöjen lisäksi kirkkohallituksen ulkoasiain osasto, lähetystyön keskus ja hiippakuntien kansainvälinen työ pyrkivät rohkaisemaan ja innostamaan seurakuntia niiden toteuttaessaan rajat ylittävää missiota.

Lähetystyön ja kansainvälisen diakonian toteuttaminen on järjestöjen vastuulla. Siksi myös linjausasiakirjaa Yhteinen todistus 2023 on valmisteltu yhdessä niiden kanssa. Sopimukseen liittyvä valvontavastuu on kirkkohallituksen ulkoasiain osastolla. Tähän liittyvät ohjauskeskustelut käydään vuosittain lähetystyön keskuksen valmistelemana ja niihin liittyvät raportit julkaistaan täällä.

Missio ei ole työmuoto - lähetystyö on

Vanhastaan seurakunnan toiminta on jakautunut työmuotoihin. Yhä useammassa seurakunnassa tämä on nähty liian kapeaksi tavaksi hahmottaa kristittynä olemista ja koko seurakunnan elämää eli missiota. Yhdessä tekeminen on todettu kaikkia hyödyttäväksi.

Lähetystyöstä työmuotona voimme puhua, kun tarkoitamme sillä seurakunnan ulkomaiseen työhön liittyvien käytännön asioitten hoitamisesta ja koordinointia. Sen sijaan lähetyskasvatus, jumalanpalveluselämässä toteutuva lähetyksen näkökulma, varainhankinta, tapahtumien toteuttaminen ja viestintä eivät voi olla vain yhden työmuodon vastuulla. Parhaiten kansainvälinen vastuu toteutuu silloin, kun se on jokaisessa toiminnassa  osa arkipäivää. 

Kansainväliseen työhön liittyy päätöksien tekemistä

Mikään tästä ei toteudu, jollei näistä ole sovittu seurakunnassa. Siksi seurakunnassa tulee tehdä tarvittavat päätökset siitä, miten tämä käytännössä toteutetaan. Useimmiten se edellyttää henkilön nimeämistä (virkaa tai tointa) tai vähintään toimivan elimen perustamista (työryhmä tms.). Vain siten voidaan varmistaa, ettei lähetystyön todellisuus ja siihen liittyvä yhteys unohdu seurakunnan arjesta.

Lähetystyöhön liittyvän päätöksen teon tueksi on olemassa sivusto: Luottamushenkilöt.