Rippikoulun organisaatio

Kirkolliskokous on kirkon ylin päättävä elin. Se tekee eduskunnalle ehdotuksen kirkkolaista sekä hyväksyy kirkkojärjestyksen ja kirkkokäsikirjan. Kirkolliskokous hyväksyy kristinopin, jonka mukaan rippikoulussa annetaan opetusta.

Kirkon tunnustus ja tehtävä

• Kirkko tunnustaa sitä Raamattuun perustuvaa kristillistä uskoa, joka on lausuttu kolmessa vanhan kirkon uskontunnustuksessa sekä luterilaisissa tunnustuskirjoissa. Kirkon tunnustus ilmaistaan lähemmin kirkkojärjestyksessä. Tunnustuksensa mukaisesti kirkko julistaa Jumalan sanaa ja jakaa sakramentteja sekä toimii muutenkin kristillisen sanoman levittämiseksi ja lähimmäisenrakkauden toteuttamiseksi. Kirkkolaki 1:2.
• Suomen evankelis-luterilainen kirkko (kirkko) tunnustaa sitä Raamattuun perustuvaa kristillistä uskoa, joka on ilmaistu kolmessa vanhan kirkon uskontunnustuksessa sekä muuttamattomassa Augsburgin tunnustuksessa ja muissa luterilaisen kirkon Yksimielisyyden kirjaan otetuissa tunnustuskirjoissa. Kirkko pitää korkeimpana ohjeenaan sitä tunnustuskirjojen periaatetta, että kaikkea oppia kirkossa on tutkittava ja arvioitava Jumalan pyhän sanan mukaan. Kirkkojärjestys 1:1.
• Kirkon pyhissä toimituksissa ja opetuksessa käytettävien kirjojen on oltava tunnustuksen mukaisia. Kirkkojärjestys 3:1.3.

Seurakunnan tehtävä 

• Seurakunta toteuttaa kirkon tehtävää huolehtimalla jumalanpalvelusten pitämisestä, sakramenttien toimittamisesta sekä muista kirkollisista toimituksista, kristillisestä kasvatuksesta ja opetuksesta, sielunhoidosta, diakoniasta, lähetystyöstä ja muista kristilliseen sanomaan perustuvista julistus- ja palvelutehtävistä. Kirkkolaki 3:1.
• Seurakunnan tulee huolehtia eri-ikäisten jäsentensä kristillisestä kasvatuksesta ja hengellisen elämän hoitamisesta sekä tarjota mahdollisuus näihin myös niille, jotka eivät ole seurakunnan jäseniä. Kirkkojärjestys 3:18.
• Seurakunnan tulee pitää rippikoulua, jossa perehdytetään kirkon yhteiseen uskoon ja ohjataan elämään seurakunnan yhteydessä. Rippikoulussa annetaan opetusta kirkolliskokouksen hyväksymän kristinopin mukaisesti. Rippikoulua johtaa pappi tai lehtori. Opettajina voivat toimia heidän lisäkseen kanttorit, nuorisotyönohjaajat ja muut seurakunnan viranhaltijat ja työntekijät. Kirkkojärjestys 3:19.

Vanhempien, huoltajien ja kummien kasvatusvastuu

• Jokaisella kastetulla lapsella on oikeus saada kristillistä kasvatusta ja kirkon yhteisen uskon opetusta. Kristillisen kasvatuksen ja opetuksen antaminen on vanhempien ja huoltajien tehtävä. Kummien ja seurakunnan tulee tukea vanhempia ja huoltajia tässä tehtävässä. Kirkkojärjestys 3:17.

Kristinoppi

• Kirkolliskokous hyväksyy kristinopin eli Katekismuksen. Kirkkolaki 20:7.2.1.
• Rippikoulussa annetaan opetusta kirkolliskokouksen hyväksymän kristinopin mukaisesti. Kirkkojärjestys 3:19.

Piispainkokokous käsittelee kirkon uskoa ja opetusta. Se hyväksyy rippikoulusuunnitelmat ja rippikoulun oppikirjat sekä antaa kirkkojärjestystä tarkentavia määräyksiä rippikoulusta.

Täytäntöönpanomääräykset

• Piispainkokouksen tehtävänä on antaa kirkkojärjestyksen täytäntöönpanosta tarkempia määräyksiä asioissa, jotka koskevat mm. kirkkoon liittyvälle annettavaa opetusta sekä rippikoulua, rippikoulun pitämistä koskevaa lupaa tai rippikoulussa käytettäviä oppikirjoja. Kirkkojärjestys 5:10.1.4a,c.
• Piispainkokouksen päätös Suuri Ihme – Rippikoulusuunnitelma 2017:stä
• Piispainkokouksen päätös kirkkoon liittyvälle annettavasta opetuksesta (Kirkon säädöskokoelma nro 175)
• Piispainkokouksen päätös kristilliselle yhdistykselle, säätiölle tai muulle yhteisölle myönnettävästä luvasta pitää rippikoulua (Kirkon säädöskokoelma nro 174)

Kirkkohallitus hoitaa kirkon yhteisiä tehtäviä.

• Kirkkohallituksen täysistunto päättää esimerkiksi kasvatuksen virkoihin vaadittavista tutkinnoista.
• Kirkkohallituksen virastokollegio ratkaisee kirkkohallitukselle kuuluvia asioita, joiden käsittelemistä täysistunnossa ei pidetä tarpeellisena.
• Kirkkohallituksen virastokollegio ja täysistunto voivat asettaa johtokuntia, neuvottelukuntia ja työryhmiä eri tehtäviin – esimerkiksi kasvatuksen ja perheasioiden neuvottelukunnan.
• Kirkkohallituksen yleiskirjeet sisältävät suositusluonteisia ohjeita seurakunnille.
• Kirkkohallituksen yksiköt tukevat hiippakuntia, seurakuntia, seurakuntayhtymiä ja kirkollisia järjestöjä rippikoulutyössä omalla asiantuntijuusalueellaan.
  • toiminnallisen osaston Jumalanpalvelus ja kasvatus -yksikkö
  • Kirkon tutkimus ja koulutus -erillisyksikkö

Piispa on hiippakunnan hengellinen johtaja sekä ylin hallinnollinen viranhaltija. Hiippakunnan toimintaa ja hallintoa hoitaa tuomiokapituli, jonka puheenjohtaja piispa on. Tuomiokapitulin lisäksi hiippakunnassa on hiippakuntavaltuusto, joka tukee ja edistää kirkon tehtävän toteutumista hiippakunnassa.

Hiippakuntien tuomiokapitulien työntekijöiden ohjaus ja tuki seurakunnille ja rippikoulun opettajille on tärkeää. Hiippakunnissa toimivat rippikoulukonsultit ovat seurakuntien työntekijöitä: pappeja, nuorisotyönohjaajia, kanttoreita, diakoniatyöntekijöitä, varhaiskasvatuksenohjaajia ja lähetyssihteereitä. He voivat käydä tapaamassa seurakuntien rippikoulutiimejä sekä ohjata suunnittelua tai vierailla rippikouluissa.

Hiippakunnan tuomiokapituli myöntää kristillisille järjestöille luvan järjestää rippikoulun.

Rovastikunnallinen tai yhtymän seurakuntien yhteistyö tarjoaa seurakuntien rippikoulutyölle yhteisen neuvottelu- ja toimintafoorumin. Joitakin rippikouluun liittyviä asioita on mielekästä hoitaa yhteistyönä. Näitä voivat olla esimerkiksi ilmoittautuminen ja ryhmäjako, teemarippikoulut ja erityisryhmien rippikoulut sekä muut laajemmat rippikouluun liittyvät tapahtumat ja hankkeet – miksei myös isoskoulutus? Rovastikunnassa ja yhtymässä on usein rippikouluvastaavien työryhmä, ja seurakuntayhtymällä on usein rippikoulutyöstä vastaava työntekijä.

Paikallinen seurakunta on kirkon toiminnan itsenäinen perusyksikkö, joka vastaa rippikoulun pitämisestä. Kirkko- tai seurakuntaneuvosto hyväksyy rippikoulun paikallissuunnitelman ja vuosisuunnitelman. Seurakunnassa on nimetty rippikoulusta vastaava viranhaltija.

Seurakunnan tehtävä 

• Seurakunta toteuttaa kirkon tehtävää huolehtimalla jumalanpalvelusten pitämisestä, sakramenttien toimittamisesta sekä muista kirkollisista toimituksista, kristillisestä kasvatuksesta ja opetuksesta, sielunhoidosta, diakoniasta, lähetystyöstä ja muista kristilliseen sanomaan perustuvista julistus- ja palvelutehtävistä. Kirkkolaki 3:1.
• Seurakunnan tulee huolehtia eri-ikäisten jäsentensä kristillisestä kasvatuksesta ja hengellisen elämän hoitamisesta sekä tarjota mahdollisuus näihin myös niille, jotka eivät ole seurakunnan jäseniä. Kirkkojärjestys 3:18.
• Seurakunnan tulee pitää rippikoulua, jossa perehdytetään kirkon yhteiseen uskoon ja ohjataan elämään seurakunnan yhteydessä. Rippikoulussa annetaan opetusta kirkolliskokouksen hyväksymän kristinopin mukaisesti. Rippikoulua johtaa pappi tai lehtori. Opettajina voivat toimia heidän lisäkseen kanttorit, nuorisotyönohjaajat ja muut seurakunnan viranhaltijat ja työntekijät. Kirkkojärjestys 3:19.

Vanhempien, huoltajien ja kummien kasvatusvastuu

• Jokaisella kastetulla lapsella on oikeus saada kristillistä kasvatusta ja kirkon yhteisen uskon opetusta. Kristillisen kasvatuksen ja opetuksen antaminen on vanhempien ja huoltajien tehtävä. Kummien ja seurakunnan tulee tukea vanhempia ja huoltajia tässä tehtävässä. Kirkkojärjestys 3:17.

Kristilliset järjestöt tuottavat rippikouluun materiaalia, koulutusta, ohjausta ja kehittämistukea. Ne voivat hiippakunnan tuomiokapitulin luvalla myös järjestää rippikoulun.

Toimivat yhteydet kouluihin ja uskonnonopettajiin ovat hyvä tuki rippikoulutyölle. Toimiva yhteistyö koulujen kanssa luo edellytyksiä rippikoulun luontevalle esilläololle rippikoulun ilmoittautumisaikana. Yhteistyö on myös sisältöjen ja toimintatapojen yhteensovittamista ja eriyttämistä.

Yhteistyötä voidaan tehdä myös esimerkiksi urheiluseurojen ja -järjestöjen kanssa.

Rippikoulu saa monimuotoista tukea myös yhteiskunnan asiantuntijoilta ja yhteistyökumppaneilta. Eräs merkittävä rippikouluun vaikuttava taho on tiedotusvälineet. Ne rakentavat osaltaan yleistä ilmapiiriä ja antavat esille nostamilleen asioille julkisuutta.