Diakonia avaa kirkon ovia

Tervetuloa tutustumaan ev.lut kirkon diakoniatyöhön!

Diakonia avaa kirkon ovia -julkaisu kuvaa, mitä evankelis-luterilaisen kirkon diakoniatyö on tämän ajan Suomessa.

Kirkko toteuttaa Jeesuksen esimerkkiä ja opetusta lähimmäisenrakkaudesta puolustaessaan oikeudenmukaisuutta, yhdenvertaisuutta ja rauhaa. Tätä ihmiset myös tutkitusti kirkolta odottavat.

Diakoninen kirkko
• auttaa ja tukee haavoittuvassa elämäntilanteessa olevia ihmisiä,
• toimii oikeudenmukaisuuden, yhdenvertaisuuden ja rauhan puolesta,
• rakentaa hyvää elämää edistäviä yhteisöjä sekä varjelee luomakuntaa.

Diakoniatyöllä tarkoitetaan diakoniatyöntekijöiden tekemää kokonaisvaltaista työtä, jonka ulottuvuuksia ovat mm. hengellinen, henkinen, aineellinen, sosiaalinen ja terveydellinen tuki sekä yhteiskunnallinen vaikuttaminen.

Diakoniatyö vahvistaa osallisuutta ja lievittää yksinäisyyttä. Ihminen kohdataan, nähdään ja kuullaan kiireettömästi ja kokonaisvaltaisesti. Työ edellyttää hyvää sosiaaliturvan ja terveydenhuollon palvelujen osaamista.

Sanotaan, että diakonia lähtee alttarilta ja palaa alttarille. Tällä tarkoitetaan jumalanpalveluksen ja diakonian pysyvää vuorovaikutusta. Jumalanpalveluksessa seurakunta lähetetään palvelemaan arkeen, elämän keskelle. Kristillinen usko on diakoniatyöntekijöille voimavara, joka vaikuttaa taustalla silloinkin, kun varsinaisesti ei keskustella Jeesuksesta tai uskon sisällöstä. Usko tulee näkyväksi siinä, miten suhtaudumme toisiin ihmisiin ja siinä, millaisiin arvoihin nojaten teemme päätöksiä.

Haluamme edistää keskustelua diakoniasta. Keskustelujen avaajaksi ja pohdiskelujen virittäjäksi laadimme diasarja-materiaalin tämän julkaisun pohjalta.

Kaaviokuva muutamista diakonian tilastoluvuista. 2 miljoonaa kohtaamista, 8 miljoonaa euroa avustuksina, 600 000 luottamuksellista keskustelua, tavallisimmat aiheet raha, sairaus ja ihmissuhteet.

Diakoniatyö pähkinänkuoressa

Ihmiset saavat diakoniatyöstä henkistä ja hengellistä tukea ja heitä autetaan konkreettisissa käytännön ja mielen ongelmissa. Toimintamuotoja ovat esimerkiksi erilaiset ryhmätoiminnat, ruoka-apu, palveluohjaus ja asiointiapu sekä henkilökohtaiset kohtaamiset. Diakoniatyöntekijälle on usein ovet auki myös koteihin. Lisäksi diakoniatyössä vaikutetaan ahdingon syihin paikallisella ja valtakunnallisella yhteistyöllä.

Joitakin poimintoja tilastoista:

  • 1300 diakoniatyöntekijää. Vähintään yksi joka seurakunnassa.
  • 2 miljoonaa kohtaamista vuositasolla erilaisissa toiminnoissa.
  • 600 000 luottamuksellista kahdenkeskistä keskustelua.
  • Tavallisimmat keskusteluaiheet ovat raha, sairaudet ja ihmissuhteet. Muita aiheita ovat asuminen, elämänkriisit ja työttömyys.
  • Puolet asiakkaista asuu yksin. Lapsiperheitä on 20 %.
  • Taloudellista apua annetaan yhteensä noin 8 miljoonaa euroa vuosittain.

Diakoniatyöntekijät ovat vaitiolovelvollisia viranhaltijoita. Koulutus antaa sekä diakoniatyön että sosiaali- tai terveydenhuollon laillistetun ammattihenkilön pätevyyden

Kaaviokuva kokonaisvaltaisen kohtaamisen ulottuvuuksista: tarkoitus, rakkaus, ilmapiiri, vuorovaikutus, teot ja salaisuus.

Kohtaamisia elämän eri vaiheissa ja taitekohdissa

Diakoniatyön kohtaamisten ja keskustelujen tavoite on auttaa ihmisiä löytämään toivoa ja katsomaan elämässä eteenpäin. Auttavaa keskustelua kutsutaan myös sielunhoidoksi.

Diakoniassa käytyjä keskusteluja sitoo vaitiolovelvollisuus. Kohtaamisen syyt ovat moninaisia ja aina syy ei ole diakoniatyöntekijällä etukäteen tiedossa. Keskusteluissa kerrotaan usein asioista, joista ihmisen on ollut vaikea puhua missään muualla.

Diakoniatyöntekijä ei lähtökohtaisesti rajaa keskustelun aihepiirejä, vaan kuuntelee, mitä ihmiselle on sillä hetkellä tarpeellista nostaa keskustelussa esille. Tämä on erityinen mahdollisuus tilanteessa, jossa monet auttamistahot ovat varsin erikoistuneita eri aihealueiden mukaan. Mikään fyysiseen, sosiaaliseen, psyykkiseen, henkiseen tai hengelliseen liittyvä teema ei ole rajattu keskustelun ulkopuolelle, jos ihmisellä on tarve sitä käsitellä.

Kokonaisvaltainen kohtaaminen tarkoittaa elämän eri osa-alueiden käsittelemisen lisäksi myös kohtaamistilanteen eri ulottuvuuksien huomioimista niin, että ihminen kokee tulleensa kohdatuksi arvostavasti.

Diakonia vastaa moniin yhteiskunnallisiin haasteisiin.

Diakoniassa yhteiskunnan ongelmat ja kipupisteet näkyvät kohdatuissa ihmisissä. Seuraavassa on joitain suomalaisen yhteiskunnan ilmiöitä ja haasteita, joihin diakoniatyössä etsitään ratkaisuja yksilötasolla ja esimerkiksi vaikuttamalla päättäjiin. Arvolähtöisen työn taustaksi voi pohtia, miten suhtautuu ihmiseen, joka on monien mielestä epäonnistunut elämässään. Entä silloin, kun elämäntilanne ei ole johtunut omista valinnoista? Tai jos oman virheellisen valinnan seuraukset ovat inhimillisesti arvioituna kohtuuttomat?

Esimerkiksi sairastuminen voi pudottaa ihmisen tilanteeseen, jossa ei ole mahdollisuutta selviytyä taloudellisesti ilman ulkopuolista apua. Suomalaisen yhteiskunnan sosiaaliturva ei ole
tällä hetkellä riittävä. Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea on toistuvasti todennut Suomen sosiaaliturvan tason olevan liian alhainen. Leikkaukset sosiaaliturvaan
aiheuttavat haavoittuvassa elämäntilanteessa oleville hätää ja kärsimystä.

Diakoniatyö edistää oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa yhteiskunnassa puolustaa ihmisoikeuksia, vähentää köyhyyttä ja syrjintää vaikuttamalla poliittisiin päättäjiin, kirkon päättäjiin ja tavallisiin asukkaisiin viestinnän avulla ja kohtaamalla kaikkia ihmisiä arvostavasti.

Diakoniatyö auttaa taloudellisesti haavoittuvassa elämäntilanteessa olevia ihmisiä järjestämällä esimerkiksi ruoka-apua, vaateapua, neuvontaa ja palveluohjausta.

Ulkopuolisuuden kokemukseen liittyy yksinäisyyttä ja sosiaalista eriarvoisuutta. Diakoniatyö pyrkii lievittämään ulkopuolisuuden kokemuksia lisäämällä sosiaalisen kohtaamisen mahdollisuuksia ja vähentämällä köyhyyden seurauksia. Arvostava kohtaaminen ja yhdenvertainen kohtelu ovat diakoniatyön keskeisiä periaatteita.

Diakoniatyö järjestää tukiverkostoja, yhteisöllisiä tapahtumia, vierailuja ja keskusteluryhmiä.

Diakoniatyö tarjoaa tukea ja lohdutusta sairaille, kärsiville ja heidän läheisilleen. Diakoniatyöntekijä tapaa ihmisiä myös laitoksissa, järjestää vertaistukea sekä tarjoaa rukousapua ja henkistä tukea erilaisten elämän vastoinkäymisten keskellä. Diakoniatyöntekijät tukevat ihmisiä myös saamaan tarvittavaa terveydenhuoltoa.

Kokonaisvaltainen arvostava kohtaaminen tukee mielenterveyttä. Diakoniatyö järjestää lisäksi tukiryhmiä, ohjaa avun piiriin, tarjoaa keskusteluapua ja edistää yhteisössä avointa keskustelua mielenterveydestä.

Korona-aika osoitti, että diakoniatyö pystyy toimimaan ketterästi ja auttamaan apua tarvitsevia, kun tilanne yhteiskunnassa muuttui nopeasti. Diakoniatyö toimi tiiviissä yhteistyössä sosiaali- ja terveyspalvelujen, liike-elämän sekä sosiaali- ja terveysalan järjestöjen kanssa.

Nopeaa reagointia tarvittaessa on ensiarvoisen tärkeää, että yhteistyökumppaneiden verkosto on diakoniatyössä jo valmiina olemassa. Normaalioloissa on tärkeää vahvistaa koko seurakunnan yhteistyötä paikallisten tahojen kanssa ja varautua kutsumaan vapaaehtoisia osaksi työyhteisöä.

 

Kolme ihmistä seisoo vastakkain. Jokaisella on kädessään suuri vihreä vaahtomuovikäsi, jossa on Kirkon diakonian logo.

Vaikuttava diakoniaviestintä ja vaikuttamistyö

Vaikuttavalla diakoniaviestinnällä on kolme tavoitetta:

  1. Kertoa diakonian toimintatavoista ja periaatteista niin, että ihmiset saavat tarvitsemansa avun ja löytävät merkitystä elämään. Tässä keskeisenä on läsnäolo somekanavilla. Diakonia on kiinnostunut ihmisten arjesta ja elämästä.
  2. Kertoa diakoniassa havaituista ilmiöistä niin, että epäkohtiin ja epäoikeudenmukaisuuksiin puututaan ja rakenteita ja toimintakulttuuria muutetaan osallisuutta ja toimintaedellytyksiä vahvistaviksi. Tässä keskeisinä kanavina ovat mediatiedotteet, haastattelut ja tiedon välittäminen päättäjille.
  3. Kuvata, mitä hyöytä diakoniasta on. Kuvata työn laajuutta, tilastoja, tapahtuneita muutoksia ja työn vaikutuksia ihmisten elämään. Tässä välineinä ovat esimerkiksi Kirkon tilastot, Diakoniabarometri ja Diakoniaplus -verkkolehti.

Taloudellinen avustaminen osana kokonaisvaltaista kohtaamista

Diakoniatyöntekijät määrittelevät taloudellisen avustaminen osaksi kokonaisvaltaista ihmisten kohtaamista. Diakoniatyön taloudellinen avustaminen on auttamistyötä, jossa ihmisen kuuntelu, arvostaminen ja vakavasti ottaminen ovat tärkeitä ja keskeisiä elementtejä. Moni ihminen on tullut autetuksi diakoniatyön taloudellisessa avustamisessa ilman, että on annettu aineellista apua. Raha, vaatteet ja ruoka ovat ihmiselle välttämättömiä arjessa eikä niiden tarvetta voi sulkea pois, kun ihminen kohdataan kokonaisvaltaisesti. Diakoniatyöntekijöiden saaman palautteen perusteella tiedetään, että aineellinen auttaminen on hoitanut sielua, mielenterveyttä ja fyysistä terveyttä.

Ensisijaisesti ihminen kohdataan kokonaisvaltaisesti: vahvistetaan arjen- ja taloudenhallintaa sekä tuetaan samalla ihmisen mielenterveyttä, fyysistä terveyttä ja usein ehkäistään ulkopuolisuutta.

Laskujen ja velkojen selvittäminen yhdessä apua tarvitsevan kanssa, etuuksista kertominen ja palveluohjaus saattavat olla merkityksellinen taloudellinen apu ahdingossa olevalle ihmiselle. Taloudellinen avustaminen ei aina edellytä aineellista avustamista.

Auttamisen yhteydessä ihmistä tuetaan saamaan lakisääteiset ja muut yhteiskunnan palvelut ja etuudet. Taloudelliseen avustamiseen liittyy olennaisesti palveluohjaus niihin yhteiskunnan tarjoamiin palveluihin, joihin ihmisellä on oikeus.

Äkillisessä kriisissä ihminen autetaan kriisin yli niin, että hän ja hänen läheisensä jaksavat katsoa tulevaisuuteen.

Diakonian taloudellisella auttamisella pyritään vahvistamaan ihmisen arjen- ja taloudenhallintaa. Samalla tuetaan mielenterveyttä, fyysistä terveyttä ja ehkäistään
ulkopuolisuutta. Taloudelliseen avustamiseen liittyy palveluohjaus niihin yhteiskunnan tarjoamiin palveluihin, joihin ihmisellä on oikeus. Siksi taloudellinen avustaminen
edellyttää tiivistä yhteistyötä sosiaali- ja terveystoimen kanssa.

Kaikki taloudellista apua hakevat eivät halua tai eivät pysty tekemään elämässään sellaista muutosta, mikä hänen elämäntilanteensa parantamiseksi olisi diakoniatyöntekijän näkemyksen mukaan tarpeellista. On myös tilanteita, joissa perusteellisempi muutos ei ole tarkoituksenmukaista tai mahdollista.

Ihmistä tuetaan jaksamaan jatkuvassa taloudellisessa niukkuudessa, vaikka muutosta parempaan ei olisi juuri nyt odotettavissa.

Diakoniatyön tekemän taloudellisen avustustoiminnan kautta kirkko saa merkittävää tietoa haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten tilanteesta Suomessa. Tätä tietoa tarvitaan, kun kirkko pyrkii vaikuttamaan yhteiskunnallisiin epäkohtiin. Taloudellisen avustamisen tietojen perusteella tiedetään, että Suomessa perusturva on liian alhainen. Vaikka yleinen käsitys on, että Suomessa on kattava sosiaaliturva myös sairauden kohdatessa, diakoniatyössä näkyy, että sairastumisesta syntyy ihmisille merkittävä köyhyysriski. Perusturvan varassa on vaikea tulla toimeen,
kun tulot eivät riitä edes välttämättömään ja joudutaan tinkimään liikkumisesta, ruoasta ja lääkkeistä. Tämä näkyy diakonian tilastoissa, diakoniatyöntekijöille tehtyjen kyselyjen tuloksissa ja Kirkon diakoniarahaston hakemuksissa. Apua haetaan diakoniasta, koska perusturvan tai pienen palkan varassa elävän on erittäin vaikeaa saada rahat riittämään pakollisiin menoihin kuten asumiseen.

Kolme hymyilevää naista avonaisella kirkon ovella aurinkoisena kesäpäivänä. Yksi käyttää pyörätuolia, toisella on näkövammaisen valkoinen keppi ja kolmannella käsiproteesi.

Mukaan ottava diakonia – tehdään yhdessä!

Yhdessä elämisen ajatus (englanniksi conviviality) kutsuu erilaisia ihmisiä toimimaan yhdessä ja jakamaan omastaan muiden hyväksi. Yksisuuntaisen antamisen sijaan kyse on vastavuoroisuudesta, jossa kukin antaa sitä, mikä on itselle mahdollista, kuten aikaansa tai vaikkapa elämäntarinan.

Jokainen ihminen on tärkeä ja jokaisen osaamiselle löytyy käyttöä. Tällainen yhdessä elämisen taito vahvistaa luottamusta sekä omiin voimavaroihin että toisiin ihmisiin, ja antaa kokemuksen nähdyksi ja kuulluksi tulemisesta. Diakonian vapaaehtoistoiminnassa rakennetaan luottamusta, yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemisen kulttuuria, jossa työntekijä on yhä suuremmassa määrin mahdollistaja ja valmentaja.

Yhdessä elämisen ajatukseen kuuluu myös oikeudenmukaisuus. Diakoniatyöntekijät taistelevat yhdessä apua tarvitsevan kanssa tämän oikeuksien toteutumisen puolesta erityisesti tilanteissa, joissa apua hakevalla itsellään ei siihen ole voimia tai taitoja.
Oikeudenmukaisuuden tunne auttaa jakamaan omastaan muiden hyväksi.

Oikeudenmukaista on myös se, että kirkko on kaikkien sitä tarvitsevien ihmisten saatavilla. Diakonia on tässä edelläkävijä. Diakonia on fyysisesti, henkisesti ja hengellisesti saavutettavaa.

 

Diakonia avaa kirkon ovia

Evankelis-luterilaisen kirkon strategian nimi on Ovet auki. Diakonian näkökulmasta tärkeää on, että kirkon ovista kuljetaan sekä sisään että ulos. Kirkon ovet ovat avoimet tulla kirkkoon sisälle ja ovet ovat auki mennä ulos maailmaan, arkeen ja elämään. Seurakunta toimii yhdessä paikkakunnan ihmisten kanssa heidän arjessaan. Seurakunta elää vuorovaikutuksessa kulloisenkin ajan ihmisten arkitodellisuuksien kanssa. Kun seurakunta pyrkii aidosti lievittämään osattomuutta ja syrjäytyneisyyttä, seurakunnan tulee olla valmis tarvittaessa muuttamaan myös omia ajattelutapojaan ja rakenteitaan.

Kirkon elämä on missionaarista. Siksi on lähdettävä liikkeelle julistamaan ja palvelemaan. Evankeliumi eletään todeksi ihmisten keskellä. Diakonian tarve lisääntyy. Eriarvoisuuden kasvaminen, yksilöllistyminen, syrjäytyminen ja ihmisten turvattomuus haastavat kirkon käyttämään uusia toimintamalleja ja -tapoja.

Diakoniatyö on verkostoitunut alueen sotetoimijoiden kanssa. Esimerkiksi Järvenpään Meidän Jamppa -toiminnassa verkostoon kuuluu seurakunnan lisäksi alueen toimijoita laajasti eri järjestöistä ja kaupungilta. Jamppa- verkosto on myös organisoinut Järvenpään kaupungin osallistavan budjetoinnin äänestyspisteen seurakunnan tiloihin. Osallistavassa budjetoinnissa ideana on se, että kaupunkilaiset saavat itse vaikuttaa omien verorahojensa käyttöön.

Kirkko on osallisuuden ja vieraanvaraisuuden yhteisö. Kirkko toimii niin, että jokainen kokee seurakuntayhteyden voimavarakseen ja kirkon jäsenyyden merkitykselliseksi koko elämänkaarensa ajan.

Diakoniatyö edistää lasten ja nuorten osallisuutta, perheiden hyvinvointia ja ylisukupolvista vuorovaikutusta järjestämällä vuorovaikutteisia tilaisuuksia sekä tukemalla yksilöitä ja perheitä taloudellisesti. Tukikummit -toiminta lisää lasten ja nuorten osallisuutta ja ehkäisee ulkopuolisuutta tukemalla köyhien perheiden lasten mahdollisuutta heidän toivomiinsa harrastuksiin. Seurakunnan toimintaa ja tulevaisuutta rakennetaan entistä enemmän sen tiedon varaan, mitä alueen asukkaat toivovat ja tarvitsevat.

Jokaisen ihmisarvo on luovuttamaton ja sitä kirkko puolustaa. Edistämme yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Toimintamme on tietoisesti mukaan kutsuvaa. Kaikki ihmiset ovat tervetulleita seurakunnan toimintaan. Toimimme aktiivisesti vihaa ja syrjintää vastaan.

Diakoniatyössä ovet ovat auki riippumatta ihmisen alkuperästä, kansalaisuudesta, kielestä, uskonnosta, vakaumuksesta, mielipiteestä, poliittisesta ja yhteiskunnallisesta toiminnasta, perhesuhteista, terveydentilasta, vammaisuudesta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai muusta henkilöön liittyvästä syystä.

Diakoniatyössä ei kysytä avunhakijan uskonnollista vakaumusta eikä apu edellytä kirkon jäsenyyttä.

Kirkon työ on yhteistä työtä. Sen toteuttamiseen tarvitaan niin työntekijöitä kuin seurakuntalaisiakin. Tulevaisuudessa kirkon työn järjestäminen edellyttää määrätietoista yhteistyötä seurakuntien välillä, mutta myös muiden toimijoiden kanssa.

Diakoniatyö toimii yhdessä paikallisten kumppanien ja seurakunnan muiden työalojen kanssa aktiivisesti verkottuneella työotteella. Taloudellisessa avustamisessa
tehdään tiiviisti yhteistyötä muiden alueen sote-toimijoiden kanssa, tarvittaessa myös velkojien kanssa. Diakoniatyö on valtakunnallisen Hyvä joulumieli -keräyksen aktiivinen toimija verkostossa. Iso osa lahjakorteista jaetaan diakoniatyön kautta. Myös monet paikalliset järjestöt lahjoittavat seurakunnan diakoniatyölle varoja avustamiseen.

Kirkolta vaaditaan muutoskykyä ja muutosketteryyttä. Muutokset ovat aiempaa nopeampia ja arvaamattomampia.

Diakoniatyötä on kehitetty vuosikymmenten aikana innovatiivisten kokeiluhankkeiden avulla. Yksi innovatiivinen toiminta on Helsingin seurakuntayhtymän rahoittama Pitäjänmäen seurakunnan diakoninen kauppa. Kaupasta saa ruoka-apua, ammatillista palveluohjausta, keskusteluapua, sielunhoitoa sekä seuraa, yhteistä tekemistä ja vertaistukea. Uusi työtapa on madaltanut kynnystä osallistua seurakunnan toimintaan ja hakea apua haastavissa tilanteissa. Malli mahdollistaa nopean reagoinnin ja kriisitilanteissa ajan usein jo samalle päivälle. ajanvarausajalla. Ruoka on yleensä vain sisäänheittotuote, todellinen tarve on useimmiten keskustelu, palveluohjaus, sielunhoito tai talousneuvonta. Aikaa varataan noin tunti, joustaen ihmisen tarpeen tai jaksamisen mukaan.

Toivo kantaa. Ylläpidämme toivoa ihmisten elämässä ja yhteiskunnassa.

Toivo avaa ovet tulevaisuuteen. Kirkkopalveluiden Seppo Sulkon toteuttamissa Bikva-haastatteluissa diakonian asiakkaat kertoivat saamansa avun tuottaneen toivoa. Tuo toivo
syntyi kolmesta tekijästä:

  1. Usko siihen, että muutos on mahdollinen.
  2. Tunne siitä, että olen arvokas.
  3. Tunne siitä, että en ole yksin.

Ota yhteyttä

asiantuntija

Titi Gävert

+358406881547

ETELÄRANTA 8
00130, HELSINKI

asiantuntija

Anita Salonen

+358406881568

Eteläranta 8
00130, HELSINKI

asiantuntija

Irene Nummela

+358505846897

ETELÄRANTA 8
00130, HELSINKI

asiantuntija

Tiina Saarela

+358503448573

ETELÄRANTA 8
00130, HELSINKI

asiantuntija

Katri Suhonen

+358406881452

Eteläranta 8
00130, HELSINKI

asiantuntija

Ulla Siirto

+358406881440

Eteläranta 8
00130, Helsinki

Takaisin sivun alkuun