Lapsi- ja perhemyönteinen seurakunta

Lapsi- ja perhemyönteisessä seurakunnassa lapset ja nuoret saavat sekä mahdollisuuden olla itse toimijoita että tarvitsemansa turvan ja tuen. Keskeistä on vuorovaikutus, kaikenikäisten seurakuntalaisten osallisuus ja vaikuttamismahdollisuudet.

Lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden vahvistaminen on tavoitteena useissa kirkon strategisissa asiakirjoissa. Taustalla ovat yleiset perus- ja ihmisoikeusvelvoitteet sekä kirkon omat lähtökohdat. Jeesus asetti lapsen esikuvaksi aikuisille. Kirkko ja yhteiskunta, jonka keskiössä on lapsi, huomioi lapsen edun ensisijaisuuden ja toimii turvallisen ja tasapainoisen kasvun mahdollistamiseksi. Lapsella tarkoitetaan tässä kaikkia alle 18-vuotiaita.

Vaikka lasten ja nuorten osallisuus toteutuu monin paikoin jo hyvin, on aina varaa kehittyä ja kehittää. Lasten ja nuorten näkökulmat tulee ottaa huomioon kaikessa seurakunnan toiminnassa ja hallinnossa ei vain kasvatuksen kentällä. Siksi on tärkeää, että meillä on välineitä sekä oman toiminnan arviointiin että sen kehittämiseen. Yksi väline tähän on kansallisen lapsistrategian kirkollinen toimeenpano-ohjelma, johon kirjattu lapsi- ja perhemyönteisen seurakunnan tuntomerkkejä.

Lapsi- ja perhemyönteisen seurakunnan tuntomerkkeihin on koottu lapsen oikeuksien sekä lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden näkökulmia. Niiden kautta voi tarkastella oman seurakunnan toimintaa: mitkä asiat toimivat seurakunnassamme jo hyvin ja missä voimme vielä kehittyä.

Lapsi- ja perhemyönteisessä kirkossa ja seurakunnassa lapset, nuoret ja perheet voivat pohtia uskoon ja elämään liittyviä kysymyksiä ja heidän tapaansa ilmaista omaa uskoaan arvostetaan. Perheiden monimuotoisuutta kunnioitetaan ja seurakunnassa toimitaan perhelähtöisen seurakunnan suuntaviivojen mukaisesti.

Mitä on osallisuus?

Osallisuudella tarkoitetaan johonkin kuulumisen ja mukana olemisen tunnetta. Osallisuus sisältää myös iän mukaista vastuuta oman, toisten ja koko yhteisön toiminnasta sekä tulevaisuudesta. Seurakunnassa lapsilla ja nuorilla tulee olla mahdollisuuksia vaikuttaa heille tärkeisiin asioihin ja saada aikuisilta tarvittaessa apua ja tukea omien ajatusten ilmaisemiseen. Lapset ja nuoret ovat kirkossa toimijoita, eivät toiminnan kohteita. Lapsilta ja nuorilta pyydetään säännöllisesti palautetta ja annetaan mahdollisuus olla mukana toiminnan ja heitä koskevien asioiden ideoimisessa, toteuttamisessa ja arvioinnissa ikätasonsa mukaisesti.

Lapsi- ja perhemyönteisyyden toteutuminen edellyttää kirkossa usein sekä ajattelu- ja toimintatapojen että työn rakenteiden muutosta. Tarvitaan tietoa lapsivaikutusten arvioinnista, lapsen ja nuoren kehityksestä ja hyvinvoinnista, lapsen oikeuksista ja osallistumisen menetelmistä. Koulutuksen ja kokemuksen avulla seurakunnan työntekijät ja luottamushenkilöt saavat välineitä lasten ja nuorten näkökulman huomioimiseen ja parempaan osallisuuden mahdollistamiseen.

Lapsi- ja perhemyönteisessä seurakunnassa

• tunnemme lapsen oikeudet
• arvostamme lapsia ja lapsuutta / nuoria ja nuoruutta.
• lapsilla ja nuorilla on mahdollisuuksia pohtia uskon ja elämän kysymyksiä (esim. ympäristö, rauha, oikeudenmukaisuus ja muut globaalit kysymykset)
• tuemme lasten ja nuorten hengellistä kasvua
• huolehdimme siitä, että lapsilla ja nuorilla on riittävästi turvallisia aikuisia
• huolehdimme lasten ja nuorten toiminnan turvallisuudesta, myös hengellisestä
• otamme lapset ja nuoret mukaan heille suunnatun toiminnan suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen
• otamme lapset ja nuoret mukaan tilojen suunnitteluun ja kehittämiseen
• lapset ja nuoret ovat mukana päätöksenteossa ja toiminnassa
• harkitsemme ensisijaisesti lapsen ja nuoren etua heitä koskevassa päätöksenteossa ja toiminnoissa
• hyödynnämme päätöksenteossa monipuolisesti lapsia ja nuoria koskevaa tietoa
• toimimme perhelähtöisen seurakunnan suuntaviivojen mukaisesti
• kunnioitamme perheiden moninaisuutta
• tuemme parisuhdetta ja vanhemmuutta

Lapsivaikutusten arviointi LAVA

Perhelähtöisen seurakunnan suuntaviivat

Lapsen oikeudet 365