Näihin tilastoihin on koottu kirkon kanssa sopimuksen tehneiden, kansainvälistä työtä tekevien järjestöjen antamat tiedot seurakuntien ja yksityisten osoittamasta taloudellisesta tuesta.
(Päivitetty 25.8.2026)
Kirkon lähetystyön keskuksen tekemän koonnin mukaan sopimusjärjestöjen talous kärsi erityisesti Yhdysvaltojen vetäydyttyä kehitysyhteistyön vastuistaan. Silti järjestöjen talous pysyi varsin hyvällä tasolla. Järjestöjen yhteenlasketut tulot, jotka olivat 117 687 914,34 euroa. Summa jäi 2 471 230,80 euroa edellisvuotta pienemmäksi, mutta pysyi selvästi korkeammalla tasolla kuin vuosikymmenen alussa, jolloin kokonaistulot olivat 96,2 miljoonaa euroa. Kehityskaari kertoo, että järjestöjen talous on kasvanut. Näin erityisesti julkisen ja kansainvälisen rahoituksen sekä suurten toimijoiden tulopohjan vahvistumisen vuoksi, mutta samalla se on entistä alttiimpi kansainvälisen rahoitusympäristön muutoksille.
Seurakuntien ja yksityisten lahjoittajien tuki muodostaa järjestöjen kirkollisen ja vapaaehtoisuuteen perustuvan perustan. Vuonna 2025 seurakuntien talousarvioavustukset olivat yhteensä 21,24 miljoonaa euroa ja seurakuntien kolehdit sekä muut seurakuntien kautta kulkeneet lahjoitukset 8,79 miljoonaa euroa. Seurakunnilta saadut tulot olivat siis yhteensä noin 30,03 miljoonaa euroa, mikä vastaa noin 25,5 prosenttia kaikkien sopimusjärjestöjen kokonaistuloista.
Lähetysjärjestöillä seurakunnilta saadut tulot muodostivat selvästi suuremman osuuden niiden kokonaistuloista, noin 55,2 prosenttia, kun taas Kirkon Ulkomaanavulla vastaava osuus oli noin 6,6 prosenttia. Ero johtuu ennen kaikkea Kirkon Ulkomaanavun saamasta, mittavasta kehitysyhteistyö- ja kansainvälisestä rahoituksesta.
Kirkon Ulkomaanavun tulot olivat vuonna 2025 72,17 miljoonaa euroa eli noin 61 prosenttia kaikkien sopimusjärjestöjen tuloista. Suomen Lähetysseuran tulot olivat 26,17 miljoonaa euroa eli noin 22 prosenttia kokonaisuudesta. Muut sopimusjärjestöt toimivat selvästi pienemmällä volyymilla: Kylväjän tulot olivat 4,17 miljoonaa euroa, Kansanlähetyksen 4,03 miljoonaa euroa, Pipliaseuran 3,73 miljoonaa euroa, Sansan 3,54 miljoonaa euroa, SLEY:n 2,41 miljoonaa euroa, ELY:n 1,04 miljoonaa euroa ja SLEF:n 0,45 miljoonaa euroa. Kokonaistulojaan kasvattivat Medialähetys Sanansaattajat(2,5 %), Suomen Lähetysseura 0,9 %), Suomen Pipliaseura (29,7 % sekä erityisesti Evankelinen lähetysyhdistys ELY peräti 88,6 %. Elyn osalta vaikutusta on ollut ennen kaikkea kirkon sopimusjärjestöksi pääsemisellä, jonka myötä kasvua on ollut kaikissa tuloluokissa.
Vuoden 2025 koonnin mukaan sopimusjärjestöt käyttivät keskimäärin 84,56 prosenttia saamistaan varoista varsinaiseen työhön ulkomailla. Euromääräisesti tämä tarkoitti 99 525 441,14 euroa. Loput varoista käytettiin Suomessa tehtäviin tukitoimintoihin sekä yleishallintoon, viestintää, koulutukseen ja muihin yhteisiin kuluihin. Järjestökohtainen vaihtelu on kuitenkin suurta: Kirkon Ulkomaanavulla ulkomaantyön osuus oli 92,36 prosenttia, SLEF:llä 88,70 prosenttia ja ELY:llä 83,53 prosenttia. Lähetysjärjestöistä useimpien osuus sijoittui noin 70–76 prosentin tasolle, kun taas Sansalla varsinaisen ulkomaisen työn osuus oli 65,74 prosenttia ja Suomen Luterilaisella Evankeliumiyhdistyksellä 70,77 prosenttia.
Alhainen hallintoprosentti ei yksin osoita työn parempaa vaikuttavuutta eikä korkeampi tukitoimien osuus välttämättä tehottomuutta. Osa tukitoiminnoista on välttämätöntä työn laadulle, seurannalle, taloushallinnolle, riskienhallinnalle, varainhankinnalle, viestinnälle ja seurakuntayhteyksille. Erityisesti julkisen ja kansainvälisen rahoituksen käyttö edellyttää ammattimaista hankehallintoa, raportointia, auditointia ja kumppanien kapasiteetin vahvistamista. Toisaalta prosenttiluvut ovat seurakuntien ja lahjoittajien kannalta tärkeitä avoimuuden mittareita, koska ne kertovat, kuinka suuri osa järjestöjen tuloista ohjautuu suoraan kansainväliseen työhön ja kuinka paljon tarvitaan työn mahdollistaviin rakenteisiin.
Seurakuntarahoituksen merkitys on vuosien varrella pysynyt varsin vakaana, ollen noin neljänneksen sopimusjärjestöjen tuloista. Vuonna 2025 seurakuntien talousarvioavustusten sekä seurakuntien kokoamien kolehtien ja muiden lahjoitusten yhteissumma nousi noin 30,03 miljoonaan euroon, mikä vastasi noin 25,5 prosenttia sopimusjärjestöjen kokonaistuloista.
Talousarvioavustukset näyttävät säilyneen vakaampina kuin vapaaehtoiset seurakuntalahjoitukset. Vuodesta 2024 kasvua on peräti 3 211 094,63 euroa. Tässä näkynee piispainkokouksen 3 prosentin suosituksen merkitys. Periaattellisesti ja teologisesti tässä näkyy se, etteivät seurakuntien päätökset ole vain yksittäisiä avustuspäätöksiä, vaan osa kirkon nsainvälisen vastuun taloudellista perustaa. Ne eivät ole kirkon mission kannalta toissijaisista avustuksista, vaan sen oleellinen osa toimiessamme maailmanlaajan kirkon verkostoissa.
Tulevassa viestinnässä on tärkeää pitää yhdessä näkyvissä kaksi näkökulmaa: järjestöt saavat aikaan paljon varsinaisessa työssä ulkomailla, mutta tämä edellyttää myös kotimaista varainhankintaa, seurakuntayhteyksiä, hallintoa, tukitoimintoja ja ammattimaista raportointia. Näiden kustannusten avoin kuvaaminen vahvistaa luottamusta ja auttaa seurakuntia arvioimaan omaa vastuutaan kirkon yhteisestä lähetystyöstä ja kansainvälisestä diakoniasta.
Tarkan ja elävän kuvan siitä, mitä näillä varoilla on saatu aikaan, voi lukea kunkin järjestön vuosikirjoista, raporteista ja lähetystyöntekijöitten kirjeistä. (Linkit järjestöjen kotisivuille)
Kooste Suomen ev.lut. kirkon lähetystyön ja kansainvälisen diakonian sopimusjärjestöjen taloudesta vuonna 2025
Tätä tilastoa on päivitetty 25.8.2026 lisäämällä siihen nykyiset diat 9 ja 10, joissa on kuvattu järjestöjen tulojen kehitystä vuodesta 2020 lähtien.
Kooste Suomen ev.lut. kirkon lähetystyön ja kansainvälisen diakonian sopimusjärjestöjen taloudesta vuonna 2024
Lähetystyön ja kansainvälisen diakonian sopimusjärjestöjen tuottojen ja kulujen erittelyt järjestöittäin 2024
Kooste Suomen ev.lut. kirkon lähetystyön ja kansainvälisen diakonian sopimusjärjestöjen taloudesta vuonna 2023
Lähetystyön ja kansainvälisen diakonian sopimusjärjestöjen tuottojen ja kulujen erittelyt järjestöittäin 2023
Kooste Suomen ev.lut. kirkon lähetystyön ja kansainvälisen diakonian sopimusjärjestöjen taloudesta vuonna 2022
Lähetysjärjestöjen osuudet vapaaehtoisvarainhankinnasta 2022
Tilastossa on johdanto, jossa kerrotaan sopimusjärjetöjen vuoden 2022 tulojen yleispiiteet. Sen jälkeen kaavioesityksinä erilaisia ulottuvuuksia saaduista tuloista ja menoista. Loppuosassa kunkin järjestön tulot ja menot taulukkoina.
Tilastointi uusittiin vuoden 2021 alusta. Tähän johtaneista syistä ja uudituksen periaatteista voi lukea Kirkkomme Lähetys -julkaisusta.
Kirkon kansainvälisen työn taloudellinen tukeminen on osa seurakunnan missionaarisuuden toteuttamista.
Kirkon lähetystyön toimikunnan 2018 antama suositus seurakunnan talousarviomäärärahojen jakamisen perusteiksi. Suosituksessa keskeistä on, että talousarviomäärärahoja osoitetaan nimenomaan kirkon sopimusjärjestöille. Toimikunta on laatinut lisäksi seurakuntien käyttöön asiakirjan Seurakuntien ja lähetysjärjestöjen yhteistyösopimusten periaatteet 2023.