Paastonaika

tuhkakeskiviikko – pitkäperjantai

Lapsi ja nuori leikkivät palikoilla huoneen lattialla.
Kilpi.

1. paastonajan sunnuntai

Jumala auttaa vastustamaan pahaa.

Raamatunkohta Fil. 4:13 tai Sef. 3:17 tehdään banderolli kirkon aulaan:
“Kaiken minä kestän hänen avullaan, joka antaa minulle voimaa”
“Herra, Jumalasi, on sinun kanssasi, hän on voimallinen, hän auttaa”

Kiusausta konkretisoidaan antamalla jokaiselle kirkkoon tulijalle herkullinen hedelmä. Annetaan ohjeeksi, että hedelmän saa syödä vasta saarnan lopussa. Varataan bioastioita roskille.

Lapset askartelevat saarnan aikana Jumalan ritarin kilven. Kilven rungon voi esimerkiksi leikata paksusta pahvista ja maalata hopeanvärisellä maalilla. Kilven taakse voi tehdä kuminauhasta lenkin, josta sitä pidetään kädessä. Liimataan kilpeen kuvia tai kirjoitetaan sanoja asioista, jotka auttavat itseä vastustamaan pahaa.

Tehdään kullekin oma paastokalenteri seitsemäksi viikoksi: mistä voit luopua taistellaksesi sen hyvän puolesta, mihin oma kutsumuksesi sinua johtaa. Tällä kertaa suunnitellaan ensimmäisen viikon paaston aihe. Valmiista paastokalenterista voi valita viikon asian tai keksikää sen itse. Malli paastokalentereista löytyy esim. https://evl.fi/paastokalenteri tai Paastokalenteri/ Fastekalendern – Lastenkirkko

Pyhän raamatunteksteissä on syntiinlankeemuskertomus. Sen voi kertoa elävöittäen esimerkiksi skriinille heijastetuilla lapsille sopivilla kuvilla niin, että se tulee lapsillekin ymmärrettäväksi. Vaihtoehtoisesti tekstiin voi eläytyä bibliodraamamenetelmällä (kts. Peter A. Pitzele Valkoinen tuli).

Jos on jaettu hedelmä, hyödynnetään sitä puheessa. Pohditaan kertomuksen kanssa kutsumusta, houkutusta, kieltäytymistä.

On tärkeää muistaa, että kiusaus/houkutus ei ole vielä syntiä. Jumalalta voi rukoilla apua kiusausten voittamisessa. Tänä sunnuntaina sitä harjoiteltiin hedelmien avulla, jonka avulla voi havainnollistaa kiusausta ja kiusausten voittamista.

 

Jaetaan valmis paastokalenteri kotiin vietäväksi tai tehdään kullekin oma paastokalenteri seitsemäksi viikoksi: mistä voit luopua taistellaksesi sen hyvän puolesta, mihin oma kutsumuksesi kutsuu.

Sohva

2. Paastonajan sunnuntai

Rukous on Jumalan juttelusohva.

Tuodaan kirkon aulaan tai muuhun sopivana paikkaan sohva, jossa on kyltti: Istu hetkeksi alas Jeesuksen kanssa. Lumisena talvena sohvan voi tehdä myös lumesta ulos.

Evankeliumi luetaan rooleissa tai esitetään kirkkodraamana.

Toiminnalliset rukouspisteet voivat olla osa messun rukousta tai osa toiminnallista saarnaa.

Saippuakuplasynnintunnustus
Tee oma saippuakuplaseos tai osta valmiita saippuakuplapurkkeja. Pyydä ihmisiä ajattelemaan jotain asiaa, jota he haluavat pyytää anteeksi ja kuvittelemaan, että se on heidän puhaltamansa kuplan sisällä. Katsotaan, kun oma kupla leijailee pois ja sitten puhkeaa. Jumala antaa anteeksi synnit ihan kokonaan, niin kuin niitä ei olisi koskaan ollutkaan.

Juttelusohva
Juttelusohvalle saa mennä juttelemaan Jumalan kanssa hiljaa itsekseen. Kerrotaan, että Jumalalle voi jutella hiljaa mielessään samalla tavalla kuin voi ajatella vaikka oman nimensä mielessä. Pisteellä on ehdotuksia asioista, joista voi jutella, esim.:

Kerro Jumalalle joku asia, joka saa sinut iloiseksi.
Kerro Jumalalle joku asia, joka saa sinut surulliseksi.
Kerro Jumalalle, mitä haluaisit tehdä hänen kanssaan.
Kerro Jumalalle, mihin tarvitsisit häneltä apua.

Yllätysrukoukset
Jokainen saa valita paperikukan, jonka terälehdet on taitettu keskelle niin ettei kukan sisälle näe. Kun kukan laittaa vesimaljaan, esimerkiksi kastemaljaan, se avautuu ja näkyville tulee rukous. Kukkien yllätysrukoukset voivat olla esimerkiksi nuorten ryhmän kirjoittamia tai niitä voidaan poimia kirjoista tai Raamatusta. Oman rukouksen saa halutessaan ottaa mukaan kotiin.

Esirukous maailman puolesta
Lattialla on iso leikkimatto, jossa on maailmankartta. Kartan ympärillä on leluja ja symboleita, joihin rukoukset voivat liittyä, esim. leikkiruokaa, enkeleitä, rauhanmerkki, aurinko, sadepilvi, aapinen, lääkärin tarvikkeita, kukkia, jalkapallo, hymynaama ja nukenvaatteita. Pisteellä on lisäksi paperia ja kyniä omien rukousten piirtämistä ja kirjoittamista varten. Jokainen voi viedä maailmankartalle haluamaansa kohtaan asioita, joiden puolesta rukoilee.

Askartelupunosrukous
Laita pöydälle paljon erivärisiä askartelupunoksia. Punoksista saa askarrella kuvan liittyen siihen, mitä haluaa pyytää Jumalalta.

Toiminnallinen rukous esimerkiksi kiitosvirren tilalle:
Pyydetään ihmisiä ottamaan kiinni ison leikkivarjon reunoista. Mietitään asioita, joista ollaan kiitollisia. Omia kiitoksen aiheita voi sanoa ääneen. Jokaisen kiitoksen aiheen jälkeen nostetaan leikkivarjo korkealle ilmaan ja sanotaan Kiitos tästä lahjasta! Kiitoksen aiheet voivat tulla spontaanisti keneltä tahansa. Muutama kiitoksen aihe voi olla mietittynä etukäteen niin, että messun valmisteluun osallistuneet voivat sanoa ne ääneen, esim.

Kiitos, että sain herätä tähän päivään.
Kiitos hymyilevistä kasvoista, jotka näin.
Kiitos ehtoollisen lahjasta ja yhdessäolosta täällä.
Kiitos, että Jumala on aina meidän kanssamme.
Kiitos, että saamme tulla Jumalan luo milloin vain.
Kiitos perheestä ja ystävistä.

Jumalan juttelusohvalle saa istahtaa milloin vain. Ovi on aina auki. Voit istahtaa juttelusohvalle ja kertoa Jumalalle ihan kaikesta, mikä sinulle on tärkeää. Jumala oikein odottaa, että tulet – hänelle on ilo kuulla sinun elämästäsi, ajatuksistasi ja tunteistasi!

Opetuslapset olivat Jeesuksen ystäviä. Jeesus vietti aikaa monien muidenkin ihmisten kanssa tavallisissa arjen askareissa – kalastamassa, ruokapöydässä, kävellen paikasta toiseen. Miltäköhän näytti Jeesuksen aikainen sohva tai muu mukava juttelupaikka?

Opetuslapset puhuivat Jeesukselle niin kuin ystävälle puhutaan. Samalla tavalla me voimme puhua Jumalalle.

Mukaan saa ottaa rukoustoimintapisteiltä rukouskukan ja askartelupunosrukouksen.

Askarrellaan kyltti tai taulu, jossa lukee Juttelusohva. Sen voi kotona ripustaa kaikista mukavimpaan paikkaan, jossa mieluiten juttelee muiden perheenjäsenten ja Jumalan kanssa.

Leikkivarjorukous ja saippuakuplasynnintunnustus: Jane Leadbetter: Messy Prayer

Katso myös 5. sunnuntai pääsiäisestä

Hyllyn kulmassa näkyy likaa valon osuessa siihen.

3. Paastonajan sunnuntai

Valo ja pimeys elää minussa.

Eri kohdissa tilaa näkyy kausivaloja tai muita pieniä valonlähteitä tai ikkunoista auringonvaloa. Vaihtoehtoisesti rakennetaan pimeitä nurkkauksia, joissa näkyy vain pieniä valoja.

Yksi valonurkkauksista on varattu valokuvaukseen ja kutsuu ottamaan kuvia teemalla Valon lapset. Kuvattavaksi voi tulla yksin tai vaikka kummin, isovanhemman, sisaruksen tai kaverin kanssa – niin lapset, nuoret, perheet kuin aikuisetkin. Nurkkauksen somistus suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä seurakuntalaisten kanssa.

Rohkaistaan etsimään kirkosta valonlähteitä, joita on sekä helposti näkyvillä että enemmän piilossa. Kuinka monta valoa löydät? Oman valonsa saa sytyttää kynttilään esimerkiksi lähetyskynttelikköön. Tutkitaan valoa ja pimeyttä. Millaisia asioita valo näyttää, mitä pimeässä ei näe? Tutkimisessa voi käyttää apuna taskulamppuja.

Pohditaan, mikä ihmisessä on pimeää ja piilossa? Miten Jumala maailman valona voi näyttää sen ihmiselle?

Jumala kutsuu valon lapsiksi jakamaan valoa. Kutsutaan etsimään kirkosta oma valon paikka ja ottamaan kuva siitä muistoksi. Kuvan voi halutessaan jakaa.

Valokuvanurkkauksesta ja kuvaamisesta voi vastata ryhmä seurakuntalaisia.

Esillä on taidetarvikkeita, joilla voi piirtää itselle valoa tuovan asian ihmisen tai tehdä tuolle ihmiselle kortin. Taideteoksia voidaan kerätä esille sopivalla tavalla.

Ef. 5:1-11 Eläkää valon lapsina!

Kasteessa saatu tehtävä kantaa Jumalan valoa maailmassa. Pimeässä pienikin valo valaisee paljon.
Missä tilanteessa olen kohdannut tuota valoa?
Mitä valoa voin tuoda maailmaan?

Kummilapsen tai muun läheisen lapsen/nuoren kanssa kirkossa:
Kerro tai viestitä (kummi)lapsellesi, mistä pidät hänessä erityisesti. Kehu, kiitä, kerro että välität.

Keskustelu saarnassa vieruskavereiden kanssa tai muutaman seurakuntalaisen haastattelu: miten (kummi)lapsesi on tuonut elämääsi valoa? Miltä tuntui tulla kummiksi/sedäksi/tädiksi/vanhemmaksi? Millaista valoa haluat loistaa (kummi)lapsesi elämään?

Vastuullinen elämäntapa ja paasto:
Mitä valon lapsena eläminen tarkoittaa suhteessa luomakuntaan ja pääsiäisen ihmeeseen valmistautumiseen?

Tehtävä viedä valoa mukana. Hymyillä vastaantulijalle, auttaa jotakuta, loistaa Jumalan valoa.

Lähetä kummille, kummilapselle tai muulle läheiselle kuva sellaisesta paikasta kirkossa, joka on sinulle valon paikka.

Sininen torkkupeitto.

Marian ilmestyspäivä

Älä pelkää!

Kutsussa kerrotaan, että kirkon ovet ovat auki tunnin ennen messun alkamista. Tunnin aikana:
voi tehdä enkeliaskartelun
on tarjolla aamupalaa tai välipalaa
musiikki soi taustalla ja harjoitellaan messun musiikkia.

Enkelipolkua seuraamalla löytää tien kirkkoon: kirkon ulkopuolelle on ripustettu enkeleitä eri paikkoihin. Ulkona jaetaan askarreltuja enkeleiltä. Enkelit askarrellaan viikkotoiminnan ryhmissä lasten, nuorten ja perheiden kanssa.

Tee kirkon pihaan lumienkeli!

Sininen Marian väri näkyy tilassa esimerkiksi valoina, sinisellä kankaalla peitetyn kohdan läpi kulkemisena, sinisinä huiveina, maalipurkkeina, huonekaluina, kehyksinä jne.

Ennen messua askarrellaan ja syödään yhdessä, lauletaan tuttuja lauluja, valmistaudutaan messuun laulaen.

Saarna näytellen: enkeli, Maria, Elisabet

Pingotetaan tyhjään tilaan iso sininen kangas, jonka alle lapset voivat mennä piiloon, turvaan. Aikuiset pitelevät kangasta välillä lähempänä lapsia, välillä korkeammalla. Miltä sen alla tuntuu olla?  (Rukoushelmet Polku hiljaisuuteen. kts. lisätietoja.)

Liikkuva uskontunnustus.

Esirukous toteutetaan digitaalisen sanapilven avulla. Kysymys, johon jokainen voi vastata omalla mobiililaitteellaan anonyymisti, voi olla esim.
Mikä sinua pelottaa tai huolettaa? tai Mistä olet kiitollinen?

Jumala käyttää tavallisia ihmisiä ihmeellisiinkin asioihin ja omina työtovereinaan. Ihmisessä on uutta luova ja uutta synnyttävä voima, jonka Jumala kutsuu esiin.

Jumalan suunnitelmiin voi aina luottaa, vaikka elämässä on myös vaikeita asioita, kokemuksia ja tunteita. ”Älä pelkää” on viesti myös meille, nyt, meidän oman elämämme kysymyksissä ja huolissa.

Ihmettelykysymyksiä:
Maria sai enkeliltä yllättävän viestin, joka laittoi kaiken uusiksi. Onko sinulle tullut joskus viesti, joka on laittanut kaiken uusiksi ainakin sillä hetkellä? Millaista viestin saaminen oli?
Millaista rohkaisua olisit sillä hetkellä kaivannut? Mitä kokemus Jumalan läsnäolosta voi tuoda elämän yllättäviin tilanteisiin? Minkä sanan kirjoittaisit siitä enkeliin?

Vaihtoehtoisesti Jumalan läsnäoloa elämän käänteissä voidaan pohtia ”pyhän huolettomuuden viitan” kanssa. (Rukoushelmet, Polku hiljaisuuteen. kts. lisätietoja)

Marian maailman kysymykset eivät ole helppoja. Maria varmasti aavisti, että enkelin ilmoituksesta seuraisi ulkopuolisuutta ja hyljeksintää. Perheasiat eivät menneet niin kuin oli odotettu ja toivottu. Kuka uskoisi, ettei Maria ole ollut uskoton? Pysyisikö Joosef Marian rinnalla? Mitä muut ajattelisivat?

Lapsettomuuden teema: Raamattu kertoo monesta naisesta, jotka odottivat lasta pitkään (mm. Saara ja Elisabet). Entä jos Jumala ei vastaakaan lapsitoiveeseen lähettämällä enkelin tai niin, että perheeseen saadaan lopulta lapsi? Miltä ajatus siitä, että Jumalalle mikään ei ole mahdotonta, tuntuu silloin?

Mitä toivo tai luottamus on silloin, kun elää itse epätoivossa jonkun asian kanssa?
Mitä kaikkea äitiys ja vanhemmuus voi olla, muutakin kuin biologinen side?

Tullessa saadun enkelin saa viedä kotiin.
Tarjolla on enkelikeksejä, joita on tehty lasten kanssa.
Somehaaste: Jaa kuva omasta lumienkelistäsi.

Digitaalisia sanapilviä esim.
AnswerGarden
Mentimeter

Rukoushelmet, Polku hiljaisuuteen. (Pyhän huolettomuuden helmen meditaatioharjoituksia s.72 tai s.122.)

Leipä.

4. Paastonajan sunnuntai (Leipäsunnuntai)

Tarvitsemme ruumiin ja sielun ravintoa.

Messuun kutsuttaessa kerrotaan, että kolehtina voi tällä kertaa luopua jostain, mitä itse ei enää tarvitse, mutta mikä voisi olla arvokasta jollekin toiselle. Mitä sinä olet valmis antamaan eteenpäin? Sekä lapsia että aikuisia kannustetaan osallistumaan kolehtiin antamalla itselle tarpeetonta käyttöön toiselle.

Ehtoollisleipä leivotaan itse. Huolehditaan ehtoollisen saavutettavuudesta kaikille: huomioidaan gluteenittomat, tarjolla on mieluiten sama leipä kaikille. Maissi- tai riisileipä sopii useimmille.

Kirkossa on viljalyhteitä tai viljan tähkiä ja viinirypäleitä.

Jos paastonaikana käytetään paastokivien koria tai muuta symboliikkaa, joka auttaa seuraamaan paaston kevenemistä viikko viikolta, poistetaan korista leipäsunnuntain kivi tai muu symboli (kts. laskiaissunnuntai ja palmusunnuntai).

Kirkkoon tullessa vastassa on tuoreen leivän tuoksu: ihmisiä on pyydetty tuomaan kirkolle tuoreita leipiä ja ne on laitettu tuoksuteltaviksi liinan alle oville heti kirkkoon tullessa. Leivät myydään messun jälkeen esimerkiksi Yhteisvastuukeräyksen hyväksi tai viedään koteihin tai ystäville tuliaisiksi messusta.

Mitä muistoja tuoreen leivän tuoksu tuo mieleen? Jaetaan leipämuistoja. Eteisessä ja kirkkosalissa on tilaa kirjoittaa muistoja tai sen ihmisen nimi, joka tulee mieleen tuoreesta leivästä, tai piirtää unelmien leipä. Leipämuistot viedään rukouspuuhun tai -koriin ja ne huomioidaan esirukouksessa.

Kolehtina lapset (myös muut) voivat tuoda jotain, minkä on valmis antamaan muille.

Nuorille/aikuisille: Pohdintapaja leivän/ruuan jaosta maailmassa. Kuinka jakaa ravintoa riittävästi kaikille. Miten auttaa ja muistaa heitä, joilla ei tarpeeksi leipää. Tästä pohdinnasta voidaan nostaa jotakin saarnaan.

Koulussa, päiväkodissa, kotona ja työpaikoilla tarvitaan joskus monenlaista ruokaa, että kaikille löytyy sopivaa syötävää. Kaikki eivät voi syödä samaa leipää. Silti voimme onneksi syödä samassa pöydässä monien erilaisten ihmisten kanssa. Messussa katetaan aina yhteinen ruokapöytä, ehtoollispöytä. Tänään siellä on kaikille sopivaa leipä. Kiitos leivän leipojille!

Pienen pojan eväät on yksi raamatunkertomuksista, joissa lapsi on pääosassa. Pieni poika auttoi Jeesusta ratkaisemaan tukalan tilanteen, kun oli valmis jakamaan mukaansa saadut eväät muiden kanssa. Tänään meitä on kutsuttu kokeilemaan, osaisimmeko mekin jakaa omastamme. Tutkitaan kolehdin antia: millaisia asioita kotoa on tuotu jaettavaksi muille? Kuka voisi ilahtua niistä? Tuleeko mieleen jotain, mitä haluaisit vielä tuoda kolehtiin?

Keskustelukysymyksiä:
Mitkä kolme asiaa ottaisit mukaan autiolle saarelle? Mitkä ovat sinulle ne kaikkein tärkeimmät asiat?
Mitä muuta ihminen tarvitsee voidakseen olla onnellinen kuin syötävää ja juotavaa?
Jos saisit sanoa jotain pienelle pojalle, joka jakoi eväänsä, mitä sanoisit?

On tärkeää, että jokainen voi halutessaan saada ehtoollista. Siksi tarvitaan erilaisia tapoja tulla ehtoolliselle ja nauttia ehtoollinen – joskus sitä jaetaan esimerkiksi sairaalassa tai vanhainkodissa, joskus lusikalla, joskus pelkkä viini tai pelkkä leipä. Sekin on täysi ehtoollinen. Ennen ehtoollista kerrotaan erilaisista ehtoollisen nauttimisen tavoista.

Kerrotaan, miten kolehtiin voi osallistua jälkikäteen, ja kannustetaan kierrättämään käyttökelpoiset tavarat.
Jaetaan leipäreseptejä ja -vinkkejä.
Annetaan mukaan lappuja, joilla on raamatunlauseita. Raamatun sana on hengellisen elämän arkiruokaa.

Lapsi kasaa palikoista tornia.

5. Paastonajan sunnuntai

Jeesus luo yhteyttä ihmisten välille.

Tilassa on hajallaan olevia isoja palikoita, tiilejä, pahvia tai paperia, josta rakennetaan myöhemmin yhdessä kokonaisuus esim. holvikaari tai joku muu yhteinen kokonaisuus.

Montessorivälineiden roomalainen silta –palikoilla voi rakentaa holvikaaren, jota kulmakivi kannattelee. Palikoita voi ostaa tai myös lainata montessoripäiväkodista tai –koulusta. Holvikaaren voi rakentaa ohjaajien johdolla lastenpaikassa tai sitä voi käyttää saarnan havainnollistamiseen.

Holvikaaren voi rakentaa myös pahvista tai paperista. Ohjeet ja malli tähän löytyvät osoitteesta:
STEAM Corner: Build a Roman Arch | Morton Grove Public Library (mgpl.org)

Maalatkaa rukouskiviä. Sileäpintaisiin kiviin maalataan akryylimaaleilla jokin symboli, joka kuvastaa omaa suhdetta Jeesukseen tällä hetkellä. Kivet tuodaan alttarille tai etuosaan suuremman kiven päälle, jossa ne näyttävät sen miten seurakunta muodostuu useista osista yhdessä.

1 vuosikerta: Iso kivi symboloi alttaria, jolla vanhan liiton aikana tehtiin uhreja. Kristuksen uhri oli lopullinen uhri, jonka jälkeen alttareita ei enää tarvittu. Rukouskivet ison kiven päälle tuotuna näyttävät, että nyt kristityt ovat se “alttari”, jossa Jumalan läsnäolo asuu.

2 vuosikerta: Kivillä voi havainnollistaa muuria (Ef. 2:12–16). Loukkaantumiset ja pettymykset, joita ei anneta anteeksi, tulevat muuriksi ihmisten välille ja ihmisen ja Jumalan välille. Anteeksianto on Jumalan antama lääke katkeruuteen ja pettymyksiin, joka purkaa muuria ihmisten, ihmisryhmien ja ihmisten ja Jumalan väliltä yksi kivi kerrallaan. Kristuksen työ purkaa muurin ihmisen ja Jumalan väliltä kokonaan.

3 vuosikerta: Draamallinen saarna (1. Piet. 2:4–10): Pyydä muutamia vapaaehtoisia tulemaan eteen. Anna heille tehtäväksi muodostaa kehoillaan kuva siitä, millainen rakennus on ihmisistä muodostunut temppeli. Haastattele osallistujia kysyen, mikä osa he ovat temppeliä ja miksi. Laita temppelin “huipulle” ihmisten käsiin jokin Jeesusta symboloiva esine, kuten risti.

Kiveä voi käyttää hyvään tai pahaan. Kiven voi heittää toista kohti, tai sen voi käyttää rakentaakseen jotain hyvää ja kaunista.

 

Rukouskiven voi ottaa mukaan kotiin.

Koristeltu pajunoksa.

Palmusunnuntai

Siemen kätkee sisälleen uuden elämän.

Kirkko koristellaan palmunlehdillä ja niistä punotuilla koristeilla, kuten palmunlehtiristeillä.

Viikkotoiminnassa on etukäteen valmisteltu virpomavitsoja yms. koristeita kirkkoon, esim. iltapäiväkerholaiset tekevät niitä.

Ovella tullessa jokainen saa huivin tai oksan. Heiluta sitä aina, kun kuulet Hoosianna!

Paastonaikana kirkkosalissa voi olla pöytä tai kori, johon paaston alkaessa laitetaan kuusi kiveä tai kuusi muuta esinettä. Jokaisena paastonajan sunnuntaina yksi niistä poistetaan messun johdantosanojen, päivän rukouksen, saarnan tai esirukouksen yhteydessä. Näin voidaan seurata paastonajan kevenemistä sunnuntai sunnuntailta. Palmusunnuntaina paastokivien kori tyhjenee ja se voidaan täyttää palmunoksilla tai virpomisvitsoilla.

Järjestetään ulkona pääsiäismunajahti. Piilotetaan isolle alueelle kirkon ympäristöön pahvisia pääsiäismunia, joissa on ohjeet siitä, että pahvimunan löytäessään saa tulla hakemaan pääsiäissunnuntaina kirkolta pääsiäismunan. Pahvimuna toimii kutsuna perheiden pääsiäismessuun.

Messu aloitetaan ristikulkueella, johon kutsutaan lapset ja kaikki halukkaat. Kulkueeseen liittyvät ristinkantaja, kynttilänkantajat, kuoro, avustajat, seurakuntalaiset ja pappi, kaikilla käsissään palmun- tai pajunoksia, kankaita, sifonkihuiveja tai rytmisoittimia.

Kirkkosaliin tullessaan kulkue kiertää ensin sivukäytävien kautta ja kulkee vasta lopuksi keskikäytävää pitkin kohti alttaria. Kulkueen aikana voidaan laulaa Lasten virttä 29 Pääsiäismatka tai virttä 54 Käykäämme nyt Jerusalemiin tai huutaa hoosianna.

Kirkossa on toiminnalliset rukousalttarit koko pääsiäisviikon ajan, ks. englanninkielinen vinkki kohdasta Lisätiedot. Alttarit voi kiertää omatoimisesti ennen messua tai messun jälkeen.

Kolme tärkeää sanaa hiljaiselle viikolle tultaessa
Aamen – rukoukset päättyvät aameneen, joka on seurakunnan vahvistus jonkun rukoilemalle rukoukselle.
Halleluja – tarkoittaa Kiittäkää Jumalaa. Paastonaikana ja hiljaisella viikolla eritoten sanaa ei käytetä, mutta se otetaan uudestaan käyttöön pääsiäisyönä.
Hoosianna – tarkoittaa auta, pelasta, mutta sitä käytettiin myös tervehdyksenä kuninkaalle. Siinä merkityksessä se lauletaan pyhäpäivien messussa: toivotamme kuninkaan tervetulleeksi kansansa keskuuteen.

Kylvetään vehnänjyviä (tai ohranjyviä, sinapinsiemeniä, rairuohoa ja muita siemeniä)

Vaihtoehtoinen teema: Miltäköhän Jeesuksen ratsastaminen aasilla todella näytti? Aasi on itsepäinen eläin, se ei kulje suoraan ja houkuttelematta. Väkijoukko ja meteli vei aasin mielenkiinnon varmasti välillä ihan muualle kuin eteenpäin kulkemiseen – ehkä välillä tuli “aasijumi” ja matkanteko pysähtyi. Välillä aasi on taas voinut kulkea leuka pystyssä ylpeänä eteenpäin ja olla innoissaan siitä, että kaikki seurasivat sen matkaa ja hurrasivat.

Tuleeko kotona välillä ”aasijumi”? Millaisissa tilanteissa? Miten aasijumista päästään eteenpäin?
Vaikka matkanteko aasilla ei ollut tasaista, nopeaa eikä ylevää, Jeesus-kuningas saapui kuitenkin aasilla. Miksi ihmeessä?

Askarrellaan virpomisvitsoja. Esimerkkinä voi olla helpompia ja monimutkaisempia askartelumalleja. Virpomisvitsat siunataan ja messusta voi lähteä virpomaan. Opetellaan yhdessä siunaava virpomisloru, esimerkiksi:
Virvon, varvon vitsasella, kosken kevätpajusella. Terveyttä toivottelen, siunausta siivittelen, onnea oksalla tällä.

Tai

Virvon varvon tuoreeks, terveeks, tulevaks vuodeks. Jumala sinua siunatkoon.

Askarrellaan palmunlehtiristejä. Ristin voi pitää itsellään tai antaa jollekin lahjaksi. Palmunlehtiristi muistuttaa siitä, että Jeesus ratsasti Jerusalemiin kuollakseen ristillä ja voittaakseen kuoleman.

Kylvetään rairuohoa ja kotona seurataan sen kasvua. Sitä voi käyttää myös salaateissa.

Malja jonka vieressä viinirypäleterttu.

Kiirastorstai

Jeesus pesee sinut puhtaaksi.

Kiirastorstain messu on yksi vuoden suosituimmista messuista kävijämäärällä mitattuna. Monet pukeutuvat mustiin vaatteisiin ja tulevat katumaan syntejään. Messun lopuksi kynttilät sammutetaan, alttari riisutaan ja puetaan mustiin. Loppuvirsi jätetään laulamatta. Kiirastorstai on kolmen päivää kestävän tarinan ensimmäinen osa. Tarina jatkuu pitkäperjantain jumalanpalveluksessa ja huipentuu pääsiäisyön messuun.

Messukutsussa kerrotaan jalkojen pesusta ja pyydetään tuomaan mukana puhtaat sukat.

Perheiden kiirastorstaita vietetään Iltapäivällä kirkolla, seurakuntakodilla tai muussa sopivassa paikassa. Iltapäivässä valmistellaan illan messua.

Rakennetaan tila yhdessä. Tullaan ennen messua tekemään yhteinen ehtoollispöytä.
Isoon kankaaseen koristellaan kanavatyötekniikalla pääsiäiseen ja ehtoolliseen liittyviä symboleita. Keskustellaan siitä, mikä merkitys on yhteisellä aterialla.
Tehdään kynttilät alttarille tai kotiin vietäväksi. Jutellaan siitä, mitä kynttilät symboloivat alttarilla, entä haudalla tai kotona.
Puristetaan rypäleistä mehua lusikkaa ja siivilää käyttäen. Mitä Jeesus mahtoi tarkoittaa, kun hän sanoi olevansa tosi viinipuu (Joh. 15:1)?
Leivotaan sämpylöitä, joihin tehdään risti ennen paistamista. Ennen vanhaan leivät siunattiin ristinmerkillä. Mitä Jeesus mahtoi tarkoittaa, kun hän sanoi olevansa elämän leipä (Joh. 6:48)?

Luodaan alttaritaulu pääsiäisen tapahtumista. Jaetaan pitkä paperirulla kolmeen osaan, joihin tulee kuva kiirastorstaista, pitkäperjantaista ja pääsiäisestä. Osiin voi liittää raamatunkohdan. Maalataan tai piirretään alttaritaulun ensimmäinen osa. Kaksi muuta jäävät vielä tyhjiksi ja ne tehdään pitkäperjantaina ja pääsiäisyönä. Taidetarvikkeina voi olla esim. vesivärejä, liituja, silkkiliituja, peitevärejä, tusseja ja vahaliituja.

Rakennetaan pöytä valmiiksi sahatuista lankuista. Miten pöydästä saa tukevan? Jos ihmisen elämä olisi pöytä, mitä tarvitaan, että se pysyy tukevana?
Asetellaan mahdollisuuksien mukaan tuolit niin, että messussa voidaan istua yhdessä tai parissa kaaressa ehtoollispöydän ääressä.

Jalkojen pesu messussa
Messussa voidaan saarnan kohdalla pestä kaikkien halukkaiden jalat. Jalkojen pesu sopii erityisesti nuorten messuun. Pesijöitä kannattaa olla useita, jotta peseminen ei kestä liian kauan.
Pesutilanteen hygieenisyys kannattaa pohtia etukäteen, esim. mihin jalat kuivataan ja missä kädet pestään sen jälkeen. Jos ei halua, että omat jalat pestään, se sopii ilman muuta.

Kirkkoon voi jäädä messun jälkeen olemaan kaikessa rauhassa.

Jalkojen pesu – toisten palveleminen
Yhteinen ateria – vieraanvaraisuus ja yhteen tuleminen
Alttarin riisuminen ja pukeminen mustiin – pettymys, pelko ja pimeys
Urkujen tai muun musiikin vaikeneminen – hiljaisuus

Jatketaan ehtoollisen jälkeen yhteiselle keittoaterialle. Kotiin voi viedä tuohuksen tai kynttilän ja ristinmerkillä varustetun sämpylän.

Ideoissa on sovellettu kirjan ideoita: Messy Church 2, Lucy Moore 2012. 

Kirkkovuosi polulla

Takaisin pääsivulle

Kirkkovuosi polulla
Takaisin sivun alkuun