Lukuisat seurakunnat järjestävät perusopetuslain alaista iltapäivätoimintaa yhteistyössä kunnan kanssa. Vuoden 2014 tietojen mukaan valtakunnallisesti seurakunnat toteuttivat 10% kaikesta koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnasta.
Seurakunnissa on järjestetty koululaisten iltapäivätoimintaa 1970-luvulta alkaen. Seurakuntien aamu- ja iltapäivätoiminnan kehittyminen viimeisen 40 vuoden aikana kertookin seurakuntien kyvystä reagoida yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin ja lapsiperheiden tarpeisiin.
Kunnan kanssa yhteistyössä toimivissa seurakunnissa noudatetaan Opetushallituksen antamia Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteita 2011 sekä ohjaajien kelpoisuusasetusta (115/2004) ja Kirkon työmarkkinalaitoksen suositusta soveltuvista tutkinnoista. Kirkon aamu- ja iltapäivätoiminnassa ovat kelpoisia ne ohjaajat, jotka ovat suorittaneet kasvatus- ja ohjausalan perustutkinnon (lastenohjaaja) tai sitä vastaavat aikaisemmat opinnot sekä kirkon nuorisotyönohjaajan tai varhaiskasvatuksen ohjaajan virkaan kelpoiset henkilöt.
Aamu- ja iltapäivätoiminnan sisällöstä todetaan Opetushallituksen antamissa perusteissa (s. 10): ”Sisältöön vaikuttavat myös paikalliset olosuhteet ja kulttuuritekijät, eri vuodenaikojen tarjoamat ja muut käytännön mahdollisuudet, yhteistyö kunnan muiden toimijoiden kanssa, ohjaajien omat vahvuudet sekä toteuttajien painotukset.”
Seurakunnan tarjoamassa aamu- ja iltapäivätoiminnassa näkyy kristillinen ihmiskäsitys ja arvomaailma: jokainen lapsi on tärkeä.
Mikäli perhe ei halua, esimerkiksi vakaumuksellista syistä, että lapsi osallistuu seurakunnan järjestämään aamu- tai iltapäivätoimintaan, kunnan on huolehdittava siitä, että tarjolla on muitakin vaihtoehtoja. Kirkon jäsenyys ei ole toimintaan osallistumisen edellytys.
Seurakunnan järjestämä aamu- ja iltapäivätoiminta tukee kodin ja koulun kasvatustyötä. Yhteistyön tavoitteena on lapsen kokonaisvaltainen hyvinvointi, tunne-elämän kehitys ja eettinen kasvu.
Aamu- ja iltapäivätoiminnassa leikitään, askarrellaan, pelataan, ulkoillaan ja voidaan tehdä läksyjä. Toimintaan voi kuulua myös yhteisiä tapahtumia, juhlia ja retkiä. Kristillinen ihmiskäsitys jokaisen ihmisen arvosta on läsnä toiminnassa. Katsomuskasvatuksen hengessä voidaan tutustua kirkkovuoden juhliin ja kristillisiin perinteisiin. Lapselle annetaan myös mahdollisuus rentoutumiseen, hiljaisuuteen ja pysähtymiseen. Hänelle suodaan mahdollisuus pyhyyden kokemiseen, omien kysymysten sekä ilon ja surun ilmaisemiseen. Lapsella on tilaisuus myös tutkia ja ihmetellä.
Opetushallituksen ohjeiden mukaisesti monipuolisella sisältötarjonnalla vahvistetaan lasten kulttuurista identiteettiä.
Perusopetuslain alaisessa aamu- ja iltapäivätoiminnassa sovelletaan myös Opetushallituksen ohjeita perusopetuksen uskonnollisista tilaisuuksista. Uskonnollisille tilaisuuksille kuten hartauksille tulee tarjota uskonnoton vaihtoehto, ja näiden sisällöistä ja ajankohdista tulee tiedottaa huoltajia ennakkoon.