Mitä on lähetys?

Missionaarisuus merkitsee sitä, että kirkko ja sen jäsenet on kutsuttu jatkamaan Jeesuksen työtä tässä maailmassa. Jeesus ilmaisee sen näin: ”Niin kuin Isä on lähettänyt minut, niin lähetän minä teidät.” (Joh. 20:21). Tämä koskee sekä seurakunnan omaa aluetta että osallistumista maailmanlaajan kirkon toimintaan.

Lähetystyö ja kansainvälinen avustustoiminta ovat oleellinen osa missionaarisuutta. Niitä seurakunnat ja kokonaiskirkko toteuttavat ennen kaikkea kirkon sopimusjärjestöjen kautta. Järjestöjen toimintaa ohjaavat kirkon lähetyksen peruslinjaus Yhteinen todistus 2023 sekä ns. perussopimus, jonka järjestöt ovat solmineet kirkon kanssa.

Järjestöt toteuttavat työtään usein kumppanikirkkojen tai -järjestöjen kanssa yhteistyössä. Kotimaassa järjestöt toimivat palvelujärjestöinä seurakunnille, jotta nämä omalta osaltaan voisivat toteuttaa lähetystyöhön liittyvää kasvatusta, yhteydenpitoa ja varainhankintaa.

Seurakunnan toiminta on hallinnollisista syistä jakautunut työmuotoihin. Yhä useammassa seurakunnassa tämä on nähty liian kapeaksi tavaksi hahmottaa kristittynä olemista ja koko seurakunnan elämää eli missiota. Yhdessä tekeminen on todettu kaikkia hyödyttäväksi.

Lähetystyöstä työmuotona voimme puhua, kun tarkoitamme sillä seurakunnan ulkomaiseen työhön liittyvien käytännön asioitten hoitamista ja koordinointia sekä seurakunnan lähetysvastuuseen osallistumista. Sen sijaan lähetyskasvatus, jumalanpalveluselämässä toteutuva lähetyksen näkökulma, varainhankinta, tapahtumien toteuttaminen ja viestintä eivät voi olla vain yhden työmuodon vastuulla.

Seurakunnan missionaarisuus toteutuu, kun se elää todeksi evankeliumia omalla alueellaan ja osallistuu kirkon kansainväliseen toimintaan. Osana maailmanlaajaa kirkkoa emme voi ummistaa silmiämme globaaleilta haasteilta ja mahdollisuuksilta. Kansainvälisyys ei ole vain jossain kaukana, vaan myös seurakunnan arjessa.

Yhteys kansainväliseen toimintaan alkaa jo jumalanpalveluselämästä, jossa esirukous ja kolehdin kantaminen tuovat maailman rikkinäisyyden ja evankeliumin jakamisen välttämättömyyden esille. Samaa näkökulmaa voi toivoa jokaiseen piiriin, kuoroon, kerhoon ja kokoontumiseen.

Parhaiten kansainvälinen vastuu toteutuukin silloin, kun se on jokaisessa toiminnassa  osa arkipäivää.

Seurakunnalla on vastuu lähetystyöstä ja kansainväliseen yhteistoimintaan osallistumisesta. Mikään tästä ei toteudu, jollei näistä ole sovittu seurakunnassa. Siksi seurakunnassa tulee tehdä tarvittavat päätökset siitä, miten tämä käytännössä toteutetaan. Useimmiten se edellyttää henkilön nimeämistä (virkaa tai tointa tai vastuun nimeämistä) tai vähintään toimivan elimen perustamista (työryhmä tms.). Vain siten voidaan varmistaa, ettei lähetystyön todellisuus ja siihen liittyvä yhteys unohdu seurakunnan arjesta.

Lähetystyöhön liittyvän päätöksen teon tueksi on olemassa sivusto: Luottamushenkilöt.

Päätösten ja toiminnan kohdentamisen osalta seurakunta on itsenäinen toimija. Lähetysjärjestöjen lisäksi kirkkohallituksen ulkoasiain osasto, lähetystyön keskus ja hiippakuntien kansainvälinen työ pyrkivät rohkaisemaan ja innostamaan seurakuntia niiden toteuttaessaan rajat ylittävää missiota.

Takaisin sivun alkuun