Kirkon vankilatyön yhteydet ja rakenteet

Vankilasielunhoidon virkarakenne

Vankilasielunhoito ja puolustusvoimien kirkollinen työ eroavat muusta kirkon työstä hallinnollisesti. Niissä tehtävä työ on osa valtionhallinnon rakennetta. Vankila- ja sotilaspappien virat ovat valtionhallinnon virkoja. Vankilapapit ovat Rikosseuraamuslaitoksen työntekijöinä vankilan johdon alaisia. Samalla vankiloiden pappien virat ovat papin virkoina osa kirkon pappisvirkaa, joten pappisviran kannalta he ovat vankilan sijainnin mukaisen hiippakunnan alaisia: tuomiokapituli nimittää vankilapapit virkaan sekä valvoo viran toimittamista kirkon virkana. Vankilapappien rooli yhtä aikaa pappina ja vankilan työntekijänä ilmenee virkojen toimenkuvissa, joissa ensisijaisia ovat papin tehtävät mutta työhön sisältyy myös vankilan hallinnolliseen ja kuntouttavaan ”maallisiin” tehtäviin osallistumista.

Vankiladiakonin virat ovat kirkon hallinnon virkoja. Ne on sijoitettu vankilan sijainnin mukaiseen tuomiokapituliin, vankiladiakoni on yksi tuomiokapitulin työntekijöistä. Hänen esihenkilönsä on hiippakuntadekaani. Kirkko ja Rikosseuraamuslaitos ovat laatineet vankiladiakonien viroista sopimukset, joissa on sovittu virkojen hoitamiseen liittyvistä järjestelyistä ja vastuista.

Seurakuntien vankilatyön hallinnollinen rakenne

Seurakuntien työssa vankiloissa on hallinnollisesti sama tilanne kuin kirkon työssä muissa kirkon rakenteen ulkopuolisissa laitoksissa (sairaalat, kehtysvammaistyön yksiköt, oppilaitokset, iäkkäiden palvelulaitokset). Työntekijät ovat kirkon hallinnon alaisia, mutta työ tehdään toisen hallinnon alaisessa ympäristössä. Tämän vuoksi kirkollisen työnantajan ja työn suotiryspaikan hallinnon välillä tarvitaan yhteistyörakenne, jotta työ on käytännössä mahdollista. Yhteistyösopimuksin määritellään viranhoidon kannalta tarpeelliset järjestelyt.

Vankilatyötä tekevät seurakunnat ja vankilat ovat laatineet yhteistyösopimuksen. Siinä määritellään, millaista työtä ja ketkä henkilöt (työntekijät ja vapaaehtoiset) vankilassa seurakunnan edustajina tekevät. Sopimuksessa määritellään työmuotojen lisäksi toimintaa koskevista käytännön järjestelyistä (tilat, toiminnassa käytettävä materiaali ym.) sekä vankilan ja seurakuntien vastuista ja velvoitteista (työn valvonta ja ohjaus, vakuutusturva, työtä koskevien muutosten ja ongelmatilanteiden käsittely ym.). Sopimuksen allekirjoittaa ja siitä vastaa vankilan ja seurakunnan johto.

Kirkon vankilatyön koordinaatio ja kehittäminen

Kirkon ja Rikosseuraamuslaitoksen valtakunnallinen yhteistyöelin vankilasielunhoidon ja muun kirkon vankilatyön kehittämisessä ja yhteisten kysymysten käsittelyssä on kirkkohallituksen asettama Rikosseuraamusalan hengellisen työn neuvottelukunta. Se on asiantuntijaelin, joka käsittelee vankiloihin ja muuhun rikosseuraamuskenttään liittyviä uskonnonharjoittamiseen liittyviä kysymyksiä ja pyrkii edistämään hengellistä työtä ja muuta uskonnollisten toimijoiden tekemää työtä vankien ja yhdyskuntaseuraamuksilla rangaistujen ja heidän läheistensä hyväksi. Neuvottelukunta koostuu kirkon ja Rikosseuraamuslaitoksen eri hallinnollisten ja toiminnallisten tasojen edustajista. Neuvottelukunnan työyhteyteen on kutsuttu myös ns. vapaiden suuntien kirkkokuntien edustajat.

Paikallisina ja alueellisina vankiloiden ja hengellisen työn toimijoiden yhteistyöeliminä ovat vankilakohtaiset hengellisen vankilatyön yhteistyötoimikunnat. Ne toimivat vankilan kutsumina ja hallinnoimina, jäseninään vankilassa toimivia seurakuntien edustajia, puheenjohtaja on vankilan johdon edustajan ja sihteerinä sekä esittelijänä vankilapappi. Yhteistyötoimikuntien tehtävä on seurata ja tukea hengellistä työtä vankilassa ja vapautuvien tukemisessa.

Hiippakunnallisesti vankilasielunhoidon ja kirkon muun vankilatyön yhteyttä hoidetaan osassa hiippakuntia piispan koolle kutsumissa säännöllisissä hiippakunnan alueen vankiloiden johdon ja vankilasielunhoitajien työneuvotteluissa. Osassa hiippakuntia yhteyttä on hoidettu järjestämällä vankiloiden ja seurakuntien edustajille erillisiä kokous- tai seminaaritilaisuuksia.