Osallistava budjetointi

Osallistavassa budjetoinnissa ohjataan sovitun budjetin sisällä taloudellisia resursseja hankkeisiin tai toimintoihin, jotka seurakunnan jäsenet valitsevat. Osallistava budjetointi on yksi tapa lisätä seurakuntalaisten osallistumista ja vaikuttamisen mahdollisuuksia seurakunnan toimintaan jo suunnitteluvaiheessa.

Osallistavan budjetoinnin mallia voi soveltaa Polulla esimerkiksi ikäkausien sisällä. Entä jos 10- vuotiaat tai 18-vuotiaat saisivat itse mihin he haluaisivat suunnata seurakunnan ikäryhmälle valitut “synttärirahat?” Saisiko kukin vapaalipun kahvilaan, syntyisikö yhteinen juhla, vai kenties projekti, joka edistää kestävää kehitystä tai tukee alueen vähävaraisia?

Esittelemme malliksi Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan osallistavan budjetoinnin kokeilun vuodelta 2021. Se tehtiin osana seurakunnan strategiaprosessin määrittelemää budjettia.

Polkuun liitettynä esimerkkiä sovelletaan muun muassa pohtien ketkä kartoittaisivat vaihtoehdot ja tekisivät päätökset? Olisiko se ikäryhmästä valitut vapaaehtoiset vai esimerkiksi nuorten vaikuttajaryhmä? Entä millä kanavilla ja miten äänestys tapahtuisi? Pohjana on budjettiin ennakolta varatut määrärahat, joiden puitteissa osallistavaa budjetointia voidaan toteuttaa.

Näin osallistava budjetointi tehtiin Hämeenlinna-Vanajan seurakunnassa

Työskentelyn pohjalla olivat työntekijöiden tekemät haastattelut, joissa kukin haastatteli kolme (3) seurakuntalaista. Haastateltavat pyrittiin valitsemaan pääosin seurakunta-aktiivien ulkopuolelta. Haastattelut liittyivät strategian rakentamiseen ja toimintaympäristön analysointiin.

Haastatteluissa keskityttiin positiivisella otteella seuraaviin näkökulmiin:

• mikä seurakunnassa on kiinnostavaa erilaisista osallisuuden näkökulmista katsoen
• strategiaan liittyvät kysymykset, esim. Missä seurakunnan tulisi olla vahvemmin mukana?
• Strategiatyöskentelyn ja haastattelujen pohjalta ohjausryhmä ja johtoryhmä kartoitti sopivia toimintamalleja sekä kuvasivat kehitteillä olevia toimintoja ja hankkeita. Näistä valittiin useita erilaisia mukaan toteutukseen eri työalat huomioiden. Mukaan valittujen toimintojen tuli olla toteuttamiskelpoisia ja niihin tuli olla riittävä työvoimaresursointi.

Strategian ohjausryhmä arvioi mitkä hankkeet olivat toteuttamiskelpoisia. Haastatteluista saatu informaatio oli valinnan pohjana.

Mukaan päätyi seitsemän (7) hanketta, joista kaksi sovittiin toteutettaviksi. Hankkeiden haluttiin olevan vahvasti kiinni ihmisten arjessa. Mukana olevat hankkeet löydät täältä.

Valitut hankkeet esiteltiin seurakunnan internetsivuilla ja sosiaalisen median kanavissa (Facebook, Instagram). Niissä ohjattiin kuntalaisia äänestämään omasta mielestään tärkeää ja merkittävää vaihtoehtoa. Osallistavaa budjetointi uutisoitiin myös paikallisessa maakuntalehdessä ja Yle Hämeen radiokanavalla.

Yle Hämeen uutisointi

Tuloksia:

• Vastauksia saatiin 840, joka on suuri määrä verrattuna muuhun aiempaan ihmisten aktivointiin.
• Kaksi eniten ääniä saanutta hanketta olivat Hyväntahdon ruokajakeluverkoston ja diakonian avustusten lisärahoitukset.

Mitä jatkossa tehdään toisin?

• On tärkeä tarkastella ja pohtia miten ja kuka valitsee mukaan otettavat hankkeet/toiminnot.
• Jatkossa ihmiset halutaan osallistaa mukaan jo hankkeiden ideointivaiheessa.
• Seuraavalle vuodelle (2022) on varattuna talousarvioon, sekä kasvatukseen että diakoniaan 10 000 €, jonka käyttötarkoitus tullaan määrittelemään tarkemmin osallistavan budjetoinnin keinojen avulla