Luottamushenkilöille päätöksenteon tueksi

Missio eli perustehtävä ohjaa kaikkea kirkon elämää ja toimintaa. Jokaisen yhteisön on tiedettävä, mitä varten se pohjimmiltaan on olemassa. Kirkon ja kaikkien kirkon jäsenten elämän tulisi olla luonteeltaan missionaarista. Kirkko on globaali ja ulospäinsuuntautunut. 

Suomen ev.lut. kirkon kansainvälistä lähetystyötä ja kehitysyhteistyötä toteuttavat sopimusjärjestöt. Vuonna 2021 ne käyttivät runsaat 80 miljoonaa euroa ihmisten perustarpeiden turvaamiseen ja evankeliumin edistämiseen.

Tuen avulla edistetään muun muassa toimeentuloa, ruokaturvaa, vesihuoltoa, sanitaatiota, luku- ja kirjoitustaitoa, kirjakielen luomista ja rauhantyötä. Työ vaikuttaa miljoonien ihmisten elämään.

Luottamushenkilöt tekevät seurakunnan kansainvälistä työtä koskevia päätöksiä. Luottamushenkilöt päättävät muun muassa siitä, mitä järjestöjä seurakunta tukee taloudellisesti.

Kirkon nykyinen Ovet auki -strategia painottaa kirkon missionaarisuutta: 

”Kirkon tehtävänä on kutsua ihmisiä Jumalan yhteyteen sekä rohkaista välittämään lähimmäisistä ja luomakunnasta. Määritelmä tähdentää, että pelastavan evankeliumin julistus, osallisuus, yhteisvastuu, heikoimpien puolesta puhuminen, sielunhoito, tasa-arvosta ja ihmisarvosta huolehtiminen sekä luomakunnan eheyden vaaliminen kuuluvat yhteen.” (Ovet auki, s. 3) 

Missio ja sen toteuttaminen (missionaarisuus) on kirkon kokonaisvaltaista vuorovaikutusta ympäröivän maailman kanssa. Missionaarisuus toteutuu sekä paikallisesti että kansainvälisesti kirkkojen välisessä yhteistyössä ja erilaisissa verkostoissa.

Lähetystyö ja kansainvälinen diakonia kuuluvat kirkkojärjestyksen (KJ 3 luvun 24 § ja 25 §) mukaan seurakunnan perustyöhön. Tätä varten on laadittu mallijohtosääntö sekä lähetystyötä että diakoniaa varten.

Seurakunnalla on monia eri mahdollisuuksia tukea kansainvälistä työtä. Seurakunnan antama tuki lähetysjärjestöille ja Kirkon Ulkomaanavulle on osa seurakunnan missionaarista elämää. Jumalanpalveluselämän, yhteisen rukouksen, yhteydenpidon ja vapaaehtoistoiminnan lisäksi on tärkeää koota varoja kansainvälisen työn mahdollistamiseksi ulkomailla.

Kirkon lähetystyön toimikunta on laatinut mallin tukemaan seurakunnan ja lähetysjärjestön välisen sopimuksen laatimista: Seurakuntien ja lähetysjärjestöjen yhteistyösopimusten periaatteet 2023.

Tähän kuuluu myös seurakunnan kansainväliseen vastuuseen ohjaama talousarvioavustus. Talousarviossa seurakunta määrittää, mihin se käyttää verotuksen kautta saatavia tuloja. Talousarvioavustuksen lisäksi seurakunta voi kerätä vapaaehtoista taloudellista tukea esimerkiksi järjestämällä myyjäisiä ja muita tapahtumia.

Kansainvälistä työtä tuetaan myös vapaaehtoisin lahjoituksin, joita seurakunta kokoaa myyjäisten ja tapahtumien kautta sekä kolehteina. Kirkkohallitus määrää osan kolehdeista ja hiippakunta osan. Seurakunnan luottamushenkilöt päättävät muiden kolehtien kohteista.

Seurakunnilta tuleva taloudellinen panos on tärkeä. Se on osa työn toteuttamisen edellytyksiä. Julkisen ja vapaaehtoisen tuen ero on olennainen sellaisten hankkeiden kannalta, joihin kytkeytyy kehitysyhteistyörahoitusta. Niiden omarahoitukseen ei voi käyttää julkista rahaa. Talousarvioavustus lasketaan julkiseksi rahaksi, mutta vapaaehtoinen kannatus ei.

Talousarviomäärärahojen suuruudesta

Seurakunta tekee itsenäisesti päätöksen siitä, millaisilla summilla ja minkä järjestöjen kautta se toteuttaa kansainvälistä vastuutaan.

Piispainkokous suosittelee, että seurakunnat osoittavat vähintään kolme prosenttia seurakunnan verotuloista lähetystyöhön ja kansainväliseen auttamistyöhön kirkon lähetysjärjestöjen ja Kirkon ulkomaanavun kautta. Piispainkokous teki linjauksen kokouksessaan Ahvenanmaalla 3. – 4.9.2024. (Piispainkokouksen suositus)

Seurakunta käyttää määrittelemänsä summan oman lähetysstrategiansa mukaisesti. Kirkon lähetystyön toimikunta on antanut suosituksen siitä, millä periaatteilla seurakunnan talousarviotuki tulisi jakaa lähetysjärjestöjen kesken. Jotta seurakunnan päätöksenteko olisi avointa ja läpinäkyvää, tulee avustusten jakoperusteet olla kirjattuna esimerkiksi seurakunnan lähetysstrategiaan.

Kirkon lähetystyön toimikunta suosittaa, että talousarviomäärärahoja jaetaan ennen kaikkea sopimusjärjestöille. Suositus ei kuitenkaan estä varojen osoittamista myös muille järjestöille.

Seurakunnilta ja suoraan yksityisiltä saadut varat ovat tärkeä osa järjestöjen rahoitusta. Varoja käytetään sekä suoraan ohjelmatoimintaan että lisärahoituksen hankkimiseen. Yhteensä sopimusjärjestöjen kansainväliseen työhön käytettiin vuonna 2021 runsaat 80 miljoonaa euroa. Tähän liittyviä tilastotietoja voit lukea täältä.

Vuodesta 2013 alkaen kirkko on solminut kirkon lähetysjärjestöjen ja Kirkon Ulkomaanavun kanssa lähetyksen tai kansainvälisen diakonian perussopimuksen.

Perussopimus on viisivuotinen ja siinä järjestöt sitoutuvat piispainkokouksen määrittämiin yhteistyön periaatteisiin. Lähetysjärjestöt allekirjoittavat lähetyksen perussopimuksen ja Kirkon Ulkomaanapu vastaavan sopimuksen kansainvälisen diakonian toteuttamisesta.

Perussopimuksen tarkoituksena on määritellä yhteistyötä ohjaavat periaatteet. Sopimuksen allekirjoittaneet järjestöt noudattavat omassa toiminnassaan Suomen evankelisluterilaisen kirkon tunnustusta ja päätöksiä sekä toteuttavat kirkon lähetyksen peruslinjausta Yhteinen todistus ja sen toimintaperiaatteita.

Perussopimuksen noudattamista seurataan vuosittain. Seuranta tapahtuu sopimusjärjestöjen kanssa käydyillä ohjauskeskusteluilla. Ohjauskeskustelut raportoidaan piispainkokoukselle. Ohjauskeskustelujen muistiot ovat luettavissa täältä. Seuraava sopimuskausi alkaa kesäkuussa 2023.

Lähetyksen perussopimuksen ovat allekirjoittaneet:

Kirkon Ulkomaanavun kanssa on solmittu vastaava sopimus kansainvälisen diakonian toteuttamisesta.

Luen Minna Hietamäen missioblogi -kirjoitus: Haaste uusille luottamushenkilöille: Ovet auki Yhteiseen todistukseen – Kotimaa

Lyhyt video lähetystyön perusteista ja siihen liittyvistä käytännöistä seurakunnassa:

Takaisin sivun alkuun