Kirkolliskokouksen ja hiippakuntavaltuuston vaalit

Kirkolliskokouksen ja hiippakuntavaltuuston vaalit toimitetaan 11.2.2020. 

Kirkolliskokoukseen valitaan 64 maallikkoedustajaa ja 32 pappisedustajaa. 

Maallikkoedustajien vaalissa äänioikeutettuja ovat kirkkovaltuustojen, seurakuntaneuvostojen ja yhteisten kirkkovaltuustojen maallikkojäsenet. Papit valitsevat kirkolliskokouksen pappisedustajat lääninrovastin johtamassa kokouksessa.

Hiippakuntavaltuuston ja kirkolliskokouksen uusi nelivuotinen toimikausi alkaa 1.5.2020.

Vaaliohje

Hiippakuntavaltuuston jäsenten ja kirkolliskokousedustajien vaalit toimitetaan tiistaina helmikuun 11. päivänä 2020. Pappis- ja maallikkojäsenet ja pappis- ja maallikkoedustajat valitaan erikseen hiippakunnittain suhteellisilla ja salaisilla vaaleilla.
 
Hiippakuntavaltuustoon valitaan 14 maallikkojäsentä ja seitsemän pappisjäsentä. 
 
Kirkolliskokoukseen valitaan hiippakunnista 96 edustajaa, joista 32 on pappeja ja 64 maallikoita. Hiippakuntien pappis- ja maallikkoedustajien paikat jaetaan hiippakuntien kesken niiden väkiluvun mukaisessa suhteessa (KL 20:1 ja KJ 20:1). Kirkolliskokous on 9.5.2019 päättänyt hiippakuntarajojen tarkistamisesta 1.1.2020 lukien. Vaalien valmistelutoimet toteutetaan noudattaen uutta hiippakuntajakoa. Edustajapaikkojen jako 11.2.2020 pidettävissä vaaleissa on seuraava:
 
Hiippakunta Edustajien kokonaismäärä Pappisedustajia Maallikkoedustajia
Turku 12 4 8
Tampere 12 4 8
Oulu 13 5 8
Mikkeli 12 4 8
Porvoo 5 2 3
Ahvenanmaa 1   1
Kuopio 9 3 6
Lapua 10 3 7
Helsinki 12 4 8
Espoo 10 3 7
Yhteensä 96 32 64

Äänioikeutetut

Pappisjäsenten ja -edustajien vaaleissa ovat äänioikeutettuja hiippakunnan papit. Määräaikaisesti pappisvirasta pidätetyllä papilla ei ole pappisvirkaan perustuvaa äänioikeutta. (KL 23:14,1 ja 18)
 
Maallikkojäsenten ja -edustajien vaaleissa ovat äänioikeutettuja kirkkovaltuuston tai seurakuntaneuvoston ja yhteisen kirkkovaltuuston maallikkojäsenet. Jos sama henkilö on jäsenenä sekä yhteisessä kirkkovaltuustossa että seurakuntaneuvostossa, äänioikeutta seurakunta-neuvostossa käyttää hänen varajäsenensä. (KL 23:14,2)
 
Pappi voi äänestää vain pappisjäsenten ja -edustajien vaalissa. Jos pappi on kirkkovaltuuston, seurakuntaneuvoston tai yhteisen kirkkovaltuuston jäsen, hänen tilalleen tulee varajäsen. (KVJ 71§ 2 mom.)
 
Kukin äänioikeutettu saa äänestää kummassakin vaalissa yhtä ehdokaslistassa olevaa ehdokasta.
 
Ehdokasasettelu
Ehdokkaita hiippakuntavaltuuston pappisjäseneksi ja kirkolliskokouksen pappisedustajaksi voi asettaa valitsijayhdistys, jonka on perustanut vähintään kolme äänioikeutettua pappia. Ehdokaslistassa saadaan nimetä enintään kolme kertaa niin monta ehdokasta kuin vaalissa valitaan. Hiippakuntavaltuuston pappisjäsenten vaalissa valitsijayhdistyksellä voi olla enintään 21 ehdokasta. 
 
Vaalikelpoinen pappisjäseneksi ja -edustajaksi on hiippakuntaan kuuluva pappi. Määräaikaisesti pappisvirasta pidätetty pappi ei ole vaalikelpoinen ( KL 23:2 ja 3).
 
Ehdokkaita hiippakuntavaltuuston maallikkojäseneksi ja kirkolliskokouksen maallikkoedustajaksi voi asettaa valitsijayhdistys, jonka on perustanut vähintään kymmenen äänioikeutettua henkilöä. Ehdokaslistassa saadaan nimetä enintään kolme kertaa niin monta ehdokasta kuin vaalissa valitaan. Hiippakuntavaltuuston maallikkojäsenten vaalissa voi valitsijayhdistyksellä olla enintään 42 ehdokasta. 
 
Vaalikelpoinen maallikkojäseneksi ja -edustajaksi on hiippakuntaan kuuluvan seurakunnan maallikkojäsen, joka on vaalikelpoinen seurakunnan luottamustoimeen (KL 23:2). Myös seurakunnan palveluksessa olevat − pappeja lukuun ottamatta − voivat olla ehdokkaina maalli-koiden vaalissa. 
 
Sitä vastoin tuomiokapitulin palveluksessa oleva henkilö tai virkansa perusteella tuomiokapitulin jäsenenä oleva henkilö ei ole vaalikelpoinen hiippakuntavaltuustoon. Myöskään kirkkohallituksen kansliapäällikkö ja kirkkoneuvokset eivät ole kelpoisia kirkolliskokousedustajaksi. (KL 23:3) 
 
Ehdokkaan tulee antaa tehtävään suostumuksensa. Valitsijayhdistyksen perustamisasiakirjaan ja ehdokaslistaan, niiden jättämiseen ja julkaisemiseen sekä asiamiehen vakuutukseen ja ehdokkaiden kirjalliseen suostumukseen sovelletaan kirkon vaalijärjestyksen 14 §:n 2 momentin ja 15, 21 ja 51 §:n seurakuntavaaleja koskevia säännöksiä.
 
Yksi valitsijayhdistyksen perustajajäsenistä valitaan toimimaan valitsijayhdistyksen asiamiehenä ja toinen vara-asiamiehenä. Valitsijayhdistyksen asiamiehen ja vara-asiamiehen tulee olla vähintään 18 vuotta täyttäneitä. He eivät saa olla valitsijayhdistyksen ehdokkaita tai vaalilautakunnan jäseniä.  Asiamies edustaa valitsijayhdistystä ja toimii yhteyshenkilönä vaaleihin liittyvissä asioissa.
 
Vaaliasiakirjoja voi tilata tuomiokapitulista. Perustamisasiakirjat ehdokaslistoineen on toimitettava tuomiokapituliin viimeistään marraskuun 15. päivänä 2019 ennen klo 16. Vaaliasiakirjat voi toimittaa tuomiokapituliin myös sähköisesti. Ks. lisätiedot ao. tuomiokapitulin verkkosivuilta.

Vaalikokoukset 11.2.2020

Pappien ja maallikoiden erillisissä vaalikokouksissa äänestetään molemmissa vaaleissa erivärisin äänestyslipuin. Hiippakuntavaltuuston jäsenten vaalissa äänestyslippu on maallikkovaalissa vihreä ja pappisvaalissa keltainen. Kirkolliskokousedustajien vaalissa äänestyslippu on pappisvaalissa sininen ja maallikkovaalissa valkoinen. 
 
Pappisjäsenten ja -edustajien vaaleissa äänestetään kunkin rovastikunnan pappien kokouksessa, jonka lääninrovasti kutsuu koolle.
 
Maallikkojäsenten ja -edustajien vaaleissa äänestetään kunkin seurakunnan kirkkovaltuuston maallikkojäsenten kokouksessa. Seurakuntayhtymässä äänestetään seurakuntaneuvoston ja seurakunnasta yhteiseen kirkkovaltuustoon valittujen maallikkojäsenten yhteisessä kokouksessa. Yhteisen kokouksen kutsuu koolle kirkkoherra ja puheenjohtajana toimii seurakuntaneuvoston varapuheenjohtaja. Jos sama henkilö on jäsenenä sekä yhteisessä kirkkovaltuustossa että seurakuntaneuvostossa, hänen sijaansa seurakuntaneuvostossa kutsutaan varajäsen.
 
Sekä pappisjäsenten ja -edustajien että maallikkojäsenten ja -edustajien vaaleissa on mahdollisuus äänestää ennakkoon. Jos äänioikeutettu ei voi saapua vaalikokoukseen, hän saa lähettää taitetun äänestyslippunsa vaalin toimittajalle suljetussa kuoressa, joka on varustettu hänen nimellään ja ´äänestyslippu´-merkinnällä. Vaalikokouskutsussa on ilmoitettava ennakkoäänestysmahdollisuudesta ja sen käyttämisen tavasta. Kutsun mukana on toimitettava ennakkoäänestyksessä tarvittava aineisto. (KVJ 80 §)
 
Äänestyksen päätyttyä annettujen äänestyslippujen lukumäärä on laskettava. Äänestyslippuja ei saa avata eikä niihin saa tehdä mitään merkintöjä. Laskennan jälkeen äänestysliput suljetaan sinetöityyn päällykseen. Vaalipöytäkirjaan merkitään äänioikeutta käyttäneiden nimet, äänestyslippujen lukumäärä ja vaalitoimituksen kulku. Vaalipöytäkirja tarkastetaan heti ja se toimitetaan välittömästi yhdessä sinetöityjen äänestyslippujen kanssa tuomiokapitulin asettamalle vaalilautakunnalle tuomiokapituliin. Vaalilautakunta suorittaa äänten laskennan, vahvistaa vaalien tulokset ja antaa valituille valtakirjat.
 
Hiippakuntavaltuuston ja kirkolliskokouksen uusi nelivuotinen toimikausi alkaa 1.5.2020.
lakimies
Hallinto-osasto
Yleishallinto
Eteläranta 8
00130 Helsinki
asiantuntija
Kirkon viestintä
Media- ja viestintäpalvelut
Eteläranta 8
00130 Helsinki
verkkopalvelutuottaja
Kirkon viestintä
Verkkopalvelut
Eteläranta 8
00160 Helsinki
viestintäasiantuntija
Kirkon ruotsinkielisen työn keskus
Viestintäyksikkö
Eteläranta 8
00130 Helsinki

Ruotsinkieliset media- ja viestintäpalvelut

Päivitetty