Jämställdhet och likabehandling i kyrkan och församlingarna
Den svenskspråkiga webbplatsen blir klar senare i år. Tack för ditt tålamod! Den svenskspråkiga PDF-publikationen finns här.
***
Jämställdhet och likabehandling i kyrkan ökar rättvisan i världen. Var och en av oss behövs när vi bygger en gemensam, jämlik och likvärdig kyrka.
I en rättvis kyrka bestäms människornas ställning inte utifrån till exempel kön, ålder, funktionsnedsättning, hudfärg eller sexuell läggning, utan människorna har jämlika möjligheter att påverka sitt liv – även kyrkans och församlingens liv.
På basis av sin historia, sina värderingar och sin sakkunskap kan kyrkan ha en viktig uppgift när det gäller att hantera samhälleliga utmaningar och problem kopplade till jämlikheten.
Läs mer (på finska): Kyrkan – en föregångare i fråga om likabehandling
Öppna dörrar för alla – En operativ jämställdhets- och likabehandlingsplan för kyrkan och församlingarna (PDF)
Den kristna människosynen kräver att man omfattar tanken att alla människor har ett lika och omistligt värd
Evangelisk-lutherska kyrkan i Finland följer den nationella lagstiftningen och internationella fördrag.
I kyrkan arbetar vi för att erkänna vår medmänniskas värdighet. Människovärdet förverkligas i praktiska gärningar. Agerar vi så att alla upplever att dörrarna är öppna också för dem?
Teologiset lähtökohdat Oikeudelliset velvoitteet Toiminnalliset tavoitteet
Enligt evangeliet bygger människans värdighet på
Den kristna människosynen tar sig uttryck i kärlek och ömsesidighet. De kristna är kallade att bemöta nästan med en kärlekens attityd, som erkänner den andra människans person helt och villkorslöst.
Den kristna kallas att bemöta sin nästa med respekt, uppskattning och kärlek, vilka är kännetecknen för en kristen livsstil. De tre attityderna beskriver hur de kristna och de kristna samfunden och kyrkorna ska agera i förhållande alla var och en.
Lue lisää, miten kristillinen ihmiskäsitys vaikuttaa suhtautumisessa lähimmäisiin.
Den kristna är kallad att respektera, uppskatta och älska sin nästa. Det här är kärnan i den kristna livsstilen.
Se: Identifiera en konkret fråga som gäller jämställdhet och likabehandling och som har sitt ursprung i församlingens vardag och människornas erfarenheter.
Undersök: Fundera på frågan med det förnuft Gud gett oss. Härled visdom ur Bibeln, kyrkans undervisning och traditioner samt forskning inom olika områden och människornas liv.
Be: Ställ upp ett sådant mål för verksamheten som kräver bön för att uppnås.
Tjäna: Respektera, uppskatta och älska din nästa. Sök dig till de allra svagaste. Möt dem och ta deras erfarenheter på allvar.
Kämpa för: Konfrontera dina attityder och fördomar, be om ursäkt och bättra dig.
Lue lisää työskentelyn eri vaiheista
Den kristna livsstilen – att var och en ska respekteras, uppskattas och älskas – är ett krävande ideal som vi aldrig fullt ut kan förverkliga. Men det är vår plikt att försöka. Vi har sammanställt några verktyg som är till hjälp i arbetet mot en gemensam och jämlik kyrka. Arbetet är kontinuerligt och utvecklas ständigt. Verktygen utvecklas tillsammans, genom att vi lyssnar till varandras erfarenheter och drar nytta av dem.
Denna plan erbjuder församlingen verktyg för att främja jämställdhet och likabehandling. Församlingens grundläggande uppgift förpliktar oss att hålla dörrarna öppna för den skapelsens mångfald som syns i människors liv.
”Öppna dörrar” innebär att var och en kan känna sig välkommen precis som man är i den församlingsgemenskap som uppkommer mellan olika slags människor. Men människors olika behov, önskemål och strävanden orsakar också svårigheter av många olika slag. När verksamheten är öppen kan det till exempel kollidera med behovet av trygghet.
Att följa den gyllene regeln är en ständig kamp för att identifiera vad som är gott för nästan och att erkänna hans eller hennes aktörskap. Denna arbetsbok ger en djupare förståelse av de olika nivåerna av jämställdhet och likabehandling och vad de betyder i församlingens verksamhet och hjälper också till att stärka varje människas människovärde.
Den operativa planen är en arbetsbok som uppmuntrar till praktiska åtgärder och som här presenteras som en webbpublikation. Planen är ett svar på kyrkomötets uppdrag, enligt vilket Kyrkostyrelsen har
Med hjälp av utvärderingsenkäten kommer församlingen i gång med sitt arbete för likabehandling. Med hjälp av den får församlingen en helhetsbild av allt det som i bästa fall kan ingå i främjandet av jämställdhet och likabehandling. Utifrån enkäten kan församlingen utvärdera på vilken nivå det egna människovärdesarbetet ligger och identifiera vilka delområden som är väsentliga för församlingen med tanke på församlingsmedlemmarna, invånarna i området och andra intressentgrupper samt vad som behöver utvecklas.
Med hjälp av utvärderingsenkäten kan man planera och leda församlingens jämställdhets- och likabehandlingsarbete även på lång sikt.
När man utarbetar den egna enkäten kan man tillämpa exempeltabellerna i denna plan.
Likabehandlingsplanen är ett centralt verktyg med vilket församlingen kan göra sin verksamhet mer rättvis – främja jämlikhet och likabehandling.
Den operativa jämställdhets- och likabehandlingsplanen ökar församlingens behov av att skaffa information om befolkningen i sitt område och dess mångfald. Det bästa är om idéerna och planerna för församlingens verksamhet sker i samråd med invånarna i området med beaktande av deras mångskiftande behov och livssituationer.
Olika myndigheter och andra aktörer har utarbetat guider för att underlätta likabehandlingsplaneringen. Dessa hjälper vid planeringen och genomförandet av en god process, vilken i sin tur lär den som ger sig in i processen. Som resultat av planeringsprocessen får man fram riktlinjer för en bättre, mer pluralistisk och välmående församling.
Likabehandlingsplanen beskriver hur församlingen i sin verksamhet främjar allas likabehandling och förhindrar diskriminering. Församlingarna uppmanas att utarbeta sina egna likabehandlingsplaner, där man skriver in de centrala målen för att främja jämställdhet och likabehandling inom det egna verksamhetsområdet.
Vad är människors subjektiva erfarenhet av möten med kyrkan?
Vilka andra perspektiv borde man lyfta fram från den praktiska nivån?
I enkäterna formuleras mål och bedömningsgrunder för hur jämställdheten och likabehandlingen förverkligas inom de olika delområdena av församlingens verksamhet. Varje delområde kan bedömas på tre olika nivåer.
Genom att granska verksamhetens olika delområden kan församlingen ställa upp mål för främjandet av jämställdhet och likabehandling. Tabellerna innehåller exempel som församlingen kan tillämpa på sin verksamhet och utvecklandet av den utifrån lokala behov, resurser och omständigheter.
Syftet med exemplen är att sporra församlingarna till att fundera över olika dimensioner av och nivåer för likabehandling som en del av församlingens verksamhet och den kristna strävan.
Med hjälp av enkäter och tabeller kan församlingarnas nuvarande styrkor och utvecklingsbehov i jämställdhets- och likabehandlingsarbetet synliggöras, så att församlingarna kan vidta korrigerande åtgärder. Inom något tema kan man vara en nybörjare och inom ett annat en föregångare.
I en församling på nybörjarnivå har man blivit medveten om vikten av jämställdhet och likabehandling i verksamheten och man identifierar utmaningar och förändringsbehov.
På utvecklarnivå skapas ny praxis för att främja jämställdhet och likabehandling.
På föregångarnivå främjar man kontinuerligt sådan praxis som stöder människovärdet och stärker jämställdheten och likabehandlingen och verkningsfullheten uppföljs.
Bedömningstabellerna är inte verksamhetsrekommendationer för kyrkans organisationer och församlingar, utan de lyfter bara fram de olika innehållen i och aspekterna av jämställdhets- och likabehandlingsarbetet. Målet är inte att jämföra sig med andra utan att utveckla den egna verksamheten. Utvärderarna funderar själva på vilken nivå den egna kyrkliga organisationen eller församlingen befinner sig som förverkligare av jämställdhet och likabehandling.
Lataa esimerkkitaulukot tästä
Esimerkkilomake kyselyä varten
Material som hänför sig till den funktionella planen för jämställdhet och likabehandling kan laddas ner i detta avsnitt. Vi vidareutvecklar material och verktyg tillsammans genom att lyssna på varandras erfarenheter och dra nytta av dem. Nytt material läggs till här vartefter det blir tillgängligt.
Täysistunnon vahvistama suunnitelma tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöstä kirkolle ja seurakunnille (PDF)
Esimerkkitaulukot seurakuntien omien kyselyjen laatimisen avuksi
Oppaita yhdenvertaisuussuunnitteluun – Yhdenvertaisuus
Kirkon ja seurakuntien tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön prosessi
Niiden varaan rakennamme yhdenvertaista ja tasa-arvoista kirkkoa.
Seurakuntien toiminnallista tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa ohjaavat kristillinen ihmiskäsitys, yhteiskuntaelämän perusarvot ja ihmisten välillä toteutuva lähimmäisen tunnustaminen.
Kristillinen ihmiskäsitys vaatii sitoutumaan jokaiselle ihmiselle yhtäläisesti kuuluvaan, luovuttamattomaan arvoon. Kristinuskon mukaan jokainen ihminen on Jumalan luomistyönä arvokas riippumatta ominaisuuksistaan tai saavutuksistaan.
Kristillisestä uskosta nousee elämäntapa, jossa keskeistä on lähimmäisen kunnioittaminen, arvostaminen ja rakastaminen. Lähimmäisen tunnustaminen kohtaamista ohjaavana ihanteena tekee näkyväksi ihmisyyden toteutumisen ehtoja.
Ihmisarvon tunnustaminen ihmisten välisissä suhteissa ohjaa yksilöitä ja ryhmiä hyväksymään jokaisen lähimmäisen yhdenvertaisena toimijana ja tukee yhteistoimintaa muiden kanssa. Ihmisarvo ei toteudu julistuksin vaan käytännön toiminnassa.
Yhteiskuntaelämän perusarvot ovat suomalaisen yhteiskunnan ja sen jäsenten elämää ja toimintaa sääteleviä ja ohjaavia keskeisiä periaatteita. Tärkeimmät niistä ovat perustuslain 2. lukuun kirjatut perusoikeussäännökset, Suomea sitovat kansainväliset ihmisoikeussopimukset ja oikeusvaltioperiaatetta suojaavat normit. Näitä oikeudellisia lähtökohtia julkista valtaa käyttävän Suomen evankelis-luterilaisen kirkon on noudatettava.
Jokaisella on oikeus tulla ihmisyytensä perusteella kunnioitetuksi, toimijuutensa perusteella arvostetuksi ja persoonansa pohjalta rakastetuksi.
Ihmisarvo tarkoittaa kaikilla ihmisillä olevaa yhtäläistä ja luovuttamatonta arvoa. Kristinuskon mukaan jokainen ihminen on Jumalan luomistyönä arvokas riippumatta hänen ominaisuuksistaan tai saavutuksistaan. Ihmisarvon periaate on vaikuttanut monien maiden, muun muassa Suomen, perustuslain muotoiluihin. Se on myös keskeisessä osassa esimerkiksi Immanuel Kantin filosofiassa. Ihmisarvon periaate on myös esimerkiksi diakonian ja muun syrjäytettyjen aseman hyväksi tehdyn työn taustalla. Lähde: evl.fi/sanasto
Evankeliumien mukainen ihmisarvotyö perustuu 1) Rakkauden kaksoiskäskylle, 2) Kultaiselle säännölle sekä 3) Syrjäytettyjen ja köyhien ensisijaisuuden periaatteelle (Esim. Luuk. 4:16–20, Deut. 24:17–20, Jumala on vapautettujen orjien Jumala – exodus).
Kristillinen ihmiskäsitys näkyy rakkauden toteuttamisena ja vastavuoroisuutena. Kristityt on kutsuttu kohtaamaan lähimmäisen rakastamisasenteella, joka tunnustaa toisen ihmisen persoonan kokonaisvaltaisesti ilman ehtoja.
Kultaisen säännön etiikka asettaa jokaisen tarkastelemaan itseään kahdesta näkökulmasta. Ensiksi hänen on toimijana toteutettava lähimmäisen hyvää. Ihmisten välinen vastavuoroisuus velvoittaa kristittyä kohtelemaan lähimmäistään toimijana ja itseään toiminnan kohteena. Toiseksi rakkauden vaatimus ja ihmisten välinen vastavuoroisuus estävät kristittyä asettumasta toisen yläpuolelle.
Kristitty kutsutaan kohtaamaan lähimmäinen kunnioittaen, arvostaen ja rakastaen, jotka ovat kristillisen elämäntavan tuntomerkkejä. Kolme lähimmäisen kohtaamisasennetta kuvaavat, miten kristityn ja kristillisten yhteisöjen ja kirkkojen tulee toimia suhteessa jokaiseen. Evankeliumikertomukset Jeesuksen opetuksista ja toiminnasta ovat innoittaneet ja ohjanneet kristittyjä ja kristillisiä yhteisöjä tällaiseen toimintaan.
Kultaisella säännöllä tarkoitetaan Jeesuksen opetusta Vuorisaarnassa: ”Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille.” (Matt. 7:12)
Kultainen sääntö on keskeinen kristillisessä lähimmäisenrakkauteen kannustavassa etiikassa. Kultaisesta säännöstä voidaan johtaa seuraavat vastavuoroisuuden toteutumista ohjaavat periaatteet:
Rakkauden kaksoiskäsky esitetään Raamatussa Jumalan lain tiivistelmäksi: ”Rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi”. Kymmenen käskyn kolme ensimmäistä käskyä ohjaavat rakastamaan Jumalaa yli kaiken muun, loput seitsemän käskyä ohjaavat rakastamaan lähimmäistä niin kuin omaa itseä, omaa persoonaa ja omia oikeuksia rakastetaan ja kunnioitetaan.
Syrjäytettyjen ja köyhien ensisijaisuuden periaate on muotoiltu ekumeenisessa missiologiassa, mutta sama kehotus tunnetaan myös luterilaisessa perinteessä.
Lähimmäisenrakkauden vaatimus ei kohdistu vain lähisuhteisiin tai ihmisiin, joita on helppo arvostaa vaan myös ja etenkin niihin, jotka ovat kaikkein haavoittuvimmassa asemassa, hyljeksittyjä, syrjässä ja osattomia.
Evankeliumeissa Jeesus osoittaa myötätuntoa juutalaisessa yhteiskunnassa marginaaliin joutuneille: saastaisiksi leimatuille ”spitaalisille” (Mark. 1:40; Luuk.17:12), mielisairaille (esim. Mark. 5:1–17) ja kerjäläisille (esim. Mark. 10:46). Jeesus kutsuu ”köyhiä, raajarikkoja, rampoja ja sokeita” yhteiselle aterialle (vrt. Luuk. 14:13).
Evankeliumiin perustuva tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyö kohdentuu ensisijaisesti sinne, missä ihmisarvo on eniten uhattuna. ”Näin viimeiset tulevat ensimmäisiksi.” (Matt. 20:16)
”Kristittyinä rakastamme kaikkia, mutta rakkautemme tulee ensiksi ja erityisesti suuntautua yhteiskunnan vähäisiin, köyhiin, syrjäytyneisiin ja yksinäisiin: Niin, että me kristittyinä katselisimme maailmaa sellaisella katseella, että näkisimme pyhyyttä Jumalan luomassa maailmassa ja Kristuksen lähimmäisessämme; erityisesti kärsivän ihmisen katseessa ja elämäntilanteessa.
Kirkolle on tärkeää, jopa elintärkeää yhteys köyhiin. Sillä kun me kristittyinä ja kirkkona kohtaamme ulkoisesti tai sisäisesti köyhän, silloin kohtaamme evankeliumin. Köyhät auttavat kristittyjä ja kirkkoa kuulemaan evankeliumin todellisen syvyyden. He voivat paljastaa meille Kristuksen kasvot. Elämämme uudistuu, kun katsomme heitä silmiin. Ei ole auttajia ja autettavia, vaan sisaria ja veljiä. Köyhät, yksinäiset ja syrjäytyneet ovat sisaria ja veljiä, ystäviä.”
– Oulun hiippakunnan strategia vuoteen 2026
Suomen evankelis-luterilainen kirkko on julkisoikeudellinen yhteisö, jota sitovat paitsi kansallinen lainsäädäntö, myös kansainväliset ihmissopimukset. Yhdenvertaisuuden toteuttaminen ja syrjinnän torjuminen perustuvat erillislakien lisäksi perusoikeussäännöksiin, kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin ja oikeusvaltioperiaatteeseen, jotka velvoittavat kirkkoa julkisen vallan käyttäjänä.
Perusoikeussäännökset on kirjattu perustuslain 2. lukuun. Ne turvaavat kansalaisoikeudet ja -vapaudet ja taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet sekä uskonnonvapauden, joiden varassa ihmiset voivat toteuttaa tavoitteitaan, harjoittaa uskontoaan ja osallistua yhteiskunnan toimintaan.
Kansainväliset ihmisoikeussopimukset (YK:n ihmisoikeussopimukset ja Euroopan ihmisoikeussopimus) ovat Suomen valtiona allekirjoittamia sitoumuksia, jotka ohjaavat Suomen lainsäädäntöperiaatteita.
Oikeusvaltioperiaate tarkoittaa, että kaiken julkisen vallankäytön on perustuttava lakiin ja että julkista valtaa käyttävien on noudatettava toiminnassaan lakia. Oikeusvaltioperiaatteeseen kuuluu niin ikään velvollisuus kunnioittaa demokratiaa ja perusoikeuksia.
Välittömällä sukupuoleen perustuvalla syrjinnällä tarkoitetaan tässä laissa:
i. naisten ja miesten asettamista eri asemaan sukupuolen perusteella;
ii. eri asemaan asettamista raskaudesta tai synnytyksestä johtuvasta syystä;
iii. eri asemaan asettamista sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun perusteella
Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 609/1986 – Ajantasainen lainsäädäntö – FINLEX ®
Ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen – tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
Syrjintä on kielletty riippumatta siitä, perustuuko se henkilöä itseään vai jotakuta toista koskevaan tosiseikkaan tai oletukseen.
Yhdenvertaisuuslaki 1325/2014 – Säädökset alkuperäisinä – FINLEX ®
Uskonnonvapauslain (6.6.2003/453) mukaan uskonnollisen yhdyskunnan tulee toteuttaa tarkoitustaan perus- ja ihmisoikeuksia kunnioittaen.
Uskonnonvapauslaki 6.6.2003/453 – Ajantasainen lainsäädäntö – FINLEX ®
Kirkon viranhaltijalakiin sisältyy syrjintäkielto, ks. lain 18 § Tasapuolinen kohtelu ja syrjintäkielto. Tasapuolisen kohtelun vaatimus on luonteeltaan yleinen, voimassa olevissa palvelussuhdelaeissa säädetty periaate. Yhdenvertaisuuslaissa ja tasa-arvolaissa säädetyt syrjintäkiellot puolestaan koskevat vain tiettyjä laissa yksilöityjä ja muita henkilöön liittyviä syitä. Tasapuolisen kohtelun vaatimus on siten laajempi ja yleisempi.
Laki evankelis-luterilaisen kirkon viranhaltijasta 653/2023 – Ajantasainen lainsäädäntö – FINLEX ®
Ihmisoikeudet suojaavat jokaisen ihmisarvoa. Kansalaisoikeudet turvaavat mahdollisuuden toimia yksin ja yhdessä muiden kanssa yhteiskunnassa.
Taloudelliset, terveydelliset ja sivistykselliset oikeudet luovat aineelliset, terveydelliset ja koulutukselliset edellytykset elää ihmisarvoista elämää ja saavuttaa valmiudet osallistua yhteiskunnan toimintaan.
Ryhmäoikeudet turvaavat kansallisten vähemmistöjen oikeutta ylläpitää ja toteuttaa kulttuuriaan ja identiteettiään.
Demokratia takaa kaikille kansalaisille osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet yhteiskunnassa.
Oikeusvaltioperiaatteen mukaan kaiken yhteiskunnallisen toiminnan ja päätöksenteon on perustuttava lakiin ja yhteiskunnan toiminnassa on tarkoin noudatettava voimassa olevaa lainsäädäntöä.
Viranomaisten toiminnan on oltava vastuullista, avointa ja tehokasta. Viranomaistoimintaa valvotaan ja kehitetään jatkuvasti. Näin ehkäistään resurssien tuhlaamista ja väärinkäytöksiä.
Hyvinvointiyhteiskunnan ihanne tarkoittaa, että kaikille maassa oleville taataan perusoikeudet, toimeentulon aineelliset edellytykset, sosiaali- ja terveydenhuolto ja mahdollisuus saada opetusta.
Oikeusvaltion, hyvinvointiyhteiskunnan, demokratian ja ihmisoikeuksien ihanteisiin kuuluu, että kansalaiset osallistuvat yhteisten asioiden hoitamiseen ja antavat siihen luovan ja kriittisen panoksensa.
Eri osapuolten on noudatettava lakia mutta sitouduttava myös toimimaan moraalin vaatimusten mukaisesti. Perusoikeuksien toteutuminen käytännössä riippuu kansalaismoraalista. Ihmisoikeudet toteutuvat vain, kun kansalaiset sitoutuvat omalla toiminnallaan kunnioittamaan toistensa oikeuksia.
Kristitty on kutsuttu kunnioittamaan, arvostamaan ja rakastamaan lähimmäistä: tämä on kristillisen elämäntavan ydin. Tällaisen toiminnan perustana olevaa asennetta voidaan kutsua hyväksyväksi tunnustamiseksi.
Näiden asenteiden ilmenemistä käytännössä voidaan selventää määrittelemällä, kuinka ne näkyvät seurakunnan arjessa yksilöiden välillä, seurakunnan eri toiminnoissa sekä koko kirkon tasolla.
Kristillinen elämäntapa – jokaisen kunnioittaminen, arvostaminen ja rakastaminen – on vaativa ihanne, jonka toteuttaminen jää puutteelliseksi.
Lue lisää Teologiset lähtökohdat
Kunnioituksen, arvostuksen ja rakkauden kohteena oleminen ja niitä vaille jääminen muokkaavat merkittävällä tavalla ihmisen identiteettiä.
Kunnioittava asenne tarkoittaa jaetun ja yhteisen ihmisyyden tunnustamista lakiin ja kansainvälisiin sopimuksiin kirjattujen oikeuksien pohjalta.
Arvostava asenne tarkoittaa lähimmäisen ominaisuuksien ja osaamisen arvostavaa tunnustamista.
Rakastava asenne tarkoittaa lähimmäisen persoonan edellytyksetöntä tunnustamista. Kohteena ovat ennen muuta läheiset ihmiset. Kristityt ovat kutsuttuja kohtaamaan jokaisen lähimmäisenrakastamisen asenteella.
Ihmisarvon kunnioittaminen ja tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteuttaminen voidaan jakaa seuraaviin vaiheisiin:
Lue myös Toiminnalliset tavoitteet: Lähimmäisen tunnustaminen