Viisi maailmanuskontoa

Juutalaisuus, kristinusko, islam, hindulaisuus, buddhalaisuus. Viittä maailmanuskontoa on esitetty valokuvien ja niitä koskevan selosteen muodossa.

Kaikki uskonnot ovat sisäisesti moninaisia, niissä on erilaisia tapoja, tulkintoja ja suuntauksia.

Mitkä esineistä eivät kuulu joukkoon?

Viiden maailmanuskonnon symboleita. Kuva: Aarne Ormio

Kirkon kuvapankista löydät kuvakokoelman maailmanuskontojen symboleista

Selostukset kuville

Juutalaisuus

Esinekooste, juutalaisuus Kuva: Aarne Ormio

Juutalaisuudessa uskotaan yhteen jumalaan. 
Juutalaisuudessa ajatellaan, että Jumala on sopinut liiton juutalaisen kansan kanssa. 
Tästä syystä juutalaiset ajattelevat, että heillä on erityinen vastuu noudattaa Tooraa, Jumalan antamaa lakia.

Juutalaisuudessa historialla on suuri merkitys, minkä vuoksi useimmat, esimerkiksi vuotuiset juhlapäivät, viittaavat johonkin historialliseen tapahtumaan.
Juutalaisten pyhäpäivää, sapattia, vietetään perjantai-illasta lauantai-iltaan. Se on tärkeä levon ja rukouksen päivä.                                                                                                                                                   
Silloin ei tehdä työtä, laiteta ruokaa jne. Pyhää rakennusta kutsutaan synagogaksi.

Kristinusko

Pyhä perhe seimiasetelmassa. Kuva: Aarne Ormio
  • Kristinusko syntyi Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeen noin vuonna 35 j.Kr. 
    Kristinusko on historiansa aikana jakautunut opillisista, poliittisista ja kulttuurisista syistä eri kirkkokunniksi ja liikkeiksi.

Katolilaisuus

Katolilaisia tunnusmerkkejä ovat:

  • paavi Roomassa on koko katolilaisen maailman johtaja 
  • seitsemän sakramenttia, pyhää toimitusta
  • neitsyt Maria ja muut pyhimykset ovat tärkeitä

Ortodoksisuus

  • Kirkollisessa elämässä on paljon symboleja ja symbolisia tekoja. 
  • Ikonit ovat “ikkuna taivaaseen” ja ne näyttävät jotain taivaallisesta ihanuudesta. 
  • Ikonit ilmentävät Jeesusta, pyhimyksiä, pyhiä tapahtumia ja niillä on iso merkitys uskonnollisessa elämässä.
  • Ortodoksinen tarkoittaa oikeaa oppia ja ortodoksista kirkkoa ajatellaan alkuperäisenä ja oikeaoppisena kirkkona.

Protestanttinen kristillisyys

Martin Luther legohahmona. Kuva: Aarne Ormio

Martin Luther. Bild: Aarne Ormio

  • Protestanttiset kirkot ovat evankelis-luterilainen kirkko, anglikaaninen kirkko ja reformoitu kirkkoryhmä, esim. presbyteerinen.

Islam

Esinekooste, islam. Kuva: Aarne Ormio
  • Islam syntyi 600-luvulla Arabian niemimaalla profeetta Muhammadin toiminnan seurauksena.
  • Islamissa uskotaan yhteen jumalaan, Allahiin.
  • Muslimien elämää ohjaavat viisi peruspilaria: uskontunnustus, rukous, paasto, almuvero ja pyhiinvaellus.
  • Muslimien arjessa uskonto näkyy esimerkiksi säännöllisissä rukouksissa, pukeutumisessa ja ruokasäädöksissä kuten sianlihan välttämisessä.

Hindulaisuus

Norsupäiset jumalat. kuva: Aarne Ormio
  • Hindulaisuus on vanhin maailmanuskonto ja sitä kutsutaan “ikuiseksi laiksi / opiksi”,  koska hindulaiset ajattelevat että se on “aina ollut olemassa” eikä sillä ole perustajaa.
  • Hindulaisuuteen sisältyy erilaisia käsityksiä jumaluudesta. Osa uskoo kaikkialla vaikuttavaan persoonattomaan maailmansieluun, osa persoonallisiin jumaliin. Vaikka hindulaisuudessa on paljon jumalia, mutta useimmat hindut uskovat yhteen Jumalaan, jolla on monta ilmentymää.
  • Pyhiä rakennuksia kutsutaan temppeleiksi.

Buddhalaisuus

Buddha-patsaat. Kuva: Aarne Ormio
  • Buddhalaisuus on Intiassa syntynyt uskonto, jonka juuret ovat hindulaisuudessa. 
  • Buddhalaisuudessa korostetaan meditaatiota.
  • Monilla buddhalaisilla on usein Buddha-patsas kodeissaan muistuttamassa Buddhasta ja hänen opeistaan. 
  • Kodeissa päivä usein alkaa ja loppuu uskontunnustuksen lukemiseen Buddha-patsaan äärellä. 
  • Buddha-patsaat ovat osa monien sisustusta myös ei-buddhalaisissa kodeissa.
  • Pyhiä rakennuksia kutsutaan temppeliksi.
Takaisin sivun alkuun