Oikeudelliset velvoitteet:
Yhteiskuntaelämän perusarvot 

Suomen evankelis-luterilainen kirkko on julkisoikeudellinen yhteisö, jota sitovat paitsi kansallinen lainsäädäntö, myös kansainväliset ihmissopimukset.
Yhdenvertaisuuden toteuttaminen ja syrjinnän torjuminen perustuvat erillislakien lisäksi perusoikeussäännöksiin, kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin ja oikeusvaltioperiaatteeseen, jotka velvoittavat kirkkoa julkisen vallan käyttäjänä.

Perusoikeussäännökset on kirjattu perustuslain 2. lukuun. Ne turvaavat kansalaisoikeudet ja -vapaudet ja taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet sekä uskonnonvapauden, joiden varassa ihmiset voivat toteuttaa tavoitteitaan, harjoittaa uskontoaan ja osallistua yhteiskunnan toimintaan. 

Kansainväliset ihmisoikeussopimukset (YK:n ihmisoikeussopimukset ja Euroopan ihmisoikeussopimus) ovat Suomen valtiona allekirjoittamia sitoumuksia, jotka ohjaavat Suomen lainsäädäntöperiaatteita. 

Oikeusvaltioperiaate tarkoittaa, että kaiken julkisen vallankäytön on perustuttava lakiin ja että julkista valtaa käyttävien on noudatettava toiminnassaan lakia. Oikeusvaltioperiaatteeseen kuuluu niin ikään velvollisuus kunnioittaa demokratiaa ja perusoikeuksia.

Kirkkoa koskevat syrjinnän kiellot lainsäädännöstä

Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 7 § (30.12.2014/1329) Syrjinnän kielto
Välittömällä sukupuoleen perustuvalla syrjinnällä tarkoitetaan tässä laissa:
i. naisten ja miesten asettamista eri asemaan sukupuolen perusteella;
ii. eri asemaan asettamista raskaudesta tai synnytyksestä johtuvasta syystä;
iii. eri asemaan asettamista sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun perusteella

Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 609/1986 – Ajantasainen lainsäädäntö – FINLEX ®

Yhdenvertaisuuslaki 3 luku: 8§ Syrjinnän kielto 
Ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen – tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Syrjintä on kielletty riippumatta siitä, perustuuko se henkilöä itseään vai jotakuta toista koskevaan tosiseikkaan tai oletukseen.
Yhdenvertaisuuslaki 1325/2014 – Säädökset alkuperäisinä – FINLEX ®

Uskonnonvapauslaki
Uskonnonvapauslain (6.6.2003/453) mukaan uskonnollisen yhdyskunnan tulee toteuttaa tarkoitustaan perus- ja ihmisoikeuksia kunnioittaen.
Uskonnonvapauslaki 6.6.2003/453 – Ajantasainen lainsäädäntö – FINLEX ®

Kirkon viranhaltijalakiin sisältyy syrjintäkielto, ks. lain 18 § Tasapuolinen kohtelu ja syrjintäkielto. Tasapuolisen kohtelun vaatimus on luonteeltaan yleinen, voimassa olevissa palvelussuhdelaeissa säädetty periaate. Yhdenvertaisuuslaissa ja tasa-arvolaissa säädetyt syrjintäkiellot puolestaan koskevat vain tiettyjä laissa yksilöityjä ja muita henkilöön liittyviä syitä. Tasapuolisen kohtelun vaatimus on siten laajempi ja yleisempi.
Laki evankelis-luterilaisen kirkon viranhaltijasta 653/2023 – Ajantasainen lainsäädäntö – FINLEX ®

Ihmisoikeudet

Ihmisoikeudet suojaavat jokaisen ihmisarvoa. Kansalaisoikeudet turvaavat mahdollisuuden toimia yksin ja yhdessä muiden kanssa yhteiskunnassa. 

Taloudelliset, terveydelliset ja sivistykselliset oikeudet luovat aineelliset, terveydelliset ja koulutukselliset edellytykset elää ihmisarvoista elämää ja saavuttaa valmiudet osallistua yhteiskunnan toimintaan. 

Ryhmäoikeudet turvaavat kansallisten vähemmistöjen oikeutta ylläpitää ja toteuttaa kulttuuriaan ja identiteettiään. 

Demokratia takaa kaikille kansalaisille osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet yhteiskunnassa. 

Oikeusvaltioperiaatteen mukaan kaiken yhteiskunnallisen toiminnan ja päätöksenteon on perustuttava lakiin ja yhteiskunnan toiminnassa on tarkoin noudatettava voimassa olevaa lainsäädäntöä. 

Viranomaisten toiminnan on oltava vastuullista, avointa ja tehokasta. Viranomaistoimintaa valvotaan ja kehitetään jatkuvasti. Näin ehkäistään resurssien tuhlaamista ja väärinkäytöksiä. 

Hyvinvointiyhteiskunnan ihanne tarkoittaa, että kaikille maassa oleville taataan perusoikeudet, toimeentulon aineelliset edellytykset, sosiaali- ja terveydenhuolto ja mahdollisuus saada opetusta.

Kansalaisosallisuus ja kansalaismoraali

Oikeusvaltion, hyvinvointiyhteiskunnan, demokratian ja ihmisoikeuksien ihanteisiin kuuluu, että kansalaiset osallistuvat yhteisten asioiden hoitamiseen ja antavat siihen luovan ja kriittisen panoksensa. 

Eri osapuolten on noudatettava lakia mutta sitouduttava myös toimimaan moraalin vaatimusten mukaisesti. Perusoikeuksien toteutuminen käytännössä riippuu kansalaismoraalista. Ihmisoikeudet toteutuvat vain, kun kansalaiset sitoutuvat omalla toiminnallaan kunnioittamaan toistensa oikeuksia.

Palaa alueen etusivulle: Ovet auki kaikille

Takaisin sivun alkuun