Vuonna 1876 pidettiin kirkolliskokouksen ensimmäinen istunto torstaina 1. kesäkuuta eli tänä vuonna vietetään 150 -vuotisjuhlaa. Tämän vuoden kevätistuntoviikko alkaa juhlamessulla Turun Mikaelin kirkossa 4. toukokuuta klo 13:00.
Tämän jälkeen kutsuvieraat ja kirkolliskokouksen edustajat kokoontuvat Akatemiatalolle juhlallisuuksia varten. Juhlaväki siirtyy juhlakulkueessa kirkosta Akatemiatalolle n. klo 14:15-15:00.Juhlaa voi seurata striimin kautta suoraana tai katsoa tallenne myöhemmin.
Linkki: Kirkolliskokouksen 150-vuotisjuhla Akatemiatalolla Turussa 4. toukokuuta 2026 klo 15.30 alkaen
Suomen evankelis‑luterilaisen kirkon ensimmäinen kirkolliskokous järjestettiin Turussa kesäkuussa 1876. Paikalle saapui 84 edustajaa eri puolilta maata päättämään kirkollislain esityksistä ja keskustelemaan kirkon toiminnasta.
Kirkolliskokouksen synty pohjautui vuoden 1863 valtiopäiviin ja vuoden 1869 kirkkolakiin, jotka antoivat kirkolle oikeuden päättää omista sisäisistä asioistaan. Kirkolliskokouksesta tuli kirkon ylin päättävä elin, kirkon parlamentti.
Avajaispäivänä 1. kesäkuuta 1876 edustajat kokoontuivat Akatemiantalolle tarkistuttamaan valtakirjansa. Kello 10 pidettiin juhlajumalanpalvelus Turun tuomiokirkossa, jonne kuljettiin juhlallisessa kulkueessa. Kulkueen johdossa olivat arkkipiispa Edvard Bergenheim, piispa Frans Ludvig Schauman ja Kuopion piispan sijaisena toiminut tuomiorovasti Aron Gustaf Borg. Heitä seurasivat senaatin, hovioikeuksien ja yliopiston edustajat sekä hiippakuntien valtuutetut. Jumalanpalvelus pidettiin suomeksi ja ruotsiksi.
Kokouksen kulku
Kokous kesti koko kesäkuun, ja työtahti oli alusta alkaen tiivis. Ensimmäiset kolme päivää kokoustettiin putkeen, minkä jälkeen pidettiin helluntaitauko ja 14. kesäkuuta alkaen aikataulu tiukkeni, ja kokouksia pidettiin yhä pidempinä jaksoina. Pisimpänä päivänä kokous kesti aamusta lähes puoleen yöhön kahdessa jaksossa. Sunnuntait, helluntai ja juhannus olivat kokousvapaita päiviä.
Heti ensimmäisenä päivänä käsiteltiin työjärjestystä ja kokouksen käytännön kulkua. Illalla kokous valitsi järjestämisvaliokunnan, joka laati työjärjestysehdotuksen seuraavaksi päiväksi.
Suuren salin lisäksi työskentely tapahtui yhdeksässä valiokunnassa, jotka valmistelivat asiat täysistuntojen päätettäväksi. Valiokuntia olivat mm. kirkkolakivaliokunta, eriuskolaisvaliokunta, virsikirjaehdotusten tarkastusvaliokunnat, talousvaliokunta ja anomusvaliokunta. Valiokuntien kokoukset sijoittuivat pääosin kesäkuun alkuun ja niitä pidettiin silloin, kun suuri sali ei ollut koolla.
Kokouksen päätös
Kuukauden mittainen, intensiivinen työrupeama päättyi juhlallisesti, mutta vielä viime hetkiin asti täysipainoisella työskentelyllä. Viimeinen kokouspäivä 30. kesäkuuta 1876 ei ollut pelkkä muodollisuus, vaan sisälsi edelleen keskusteluja ja päätöksiä ennen kuin arkkipiispa Bergenheim päätti keskustelun ja piti pitkän, tunteikkaan päätöspuheen.
Puheessaan arkkipiispa Bergenheim kiitti edustajia heidän työpanoksestaan ja korosti mielipide-erimielisyyksien luonnollisuutta julkisessa keskustelussa. Hän kertoi tuntevansa suurta kiitollisuutta saadessaan johtaa näin merkittävää kokousta ja totesi, että tämä oli todennäköisesti hänen viimeinen kirkolliskokouksensa korkean ikänsä vuoksi.
Porvoon piispa Frans Schauman esitti vielä omat kiitossanansa arkkipiispalle, jonka jälkeen kello 18 edustajat siirtyivät Tuomiokirkkoon päätösjumalanpalvelukseen. Päätösjumalanpalvelus antoi koko kuukauden kestäneelle prosessille arvokkaan, hengellisen päätöksen.
Lue lisää:
Tutkijatohtori Topi Artukka, Turun yliopisto:
Suomen ensimmäinen yleinen seurakuntakokous eli kirkolliskokous
Kirkolliskokouksen edustajien asumisjärjestelyt
Kirkolliskokouksen juhlaillallinen 28.6.1876