Kirkkovuosi polulla -sivustolla on poimittu kunkin pyhän kohdalle muutamia musiikkiesimerkkejä kirkkovuoden ajankohtaa ja osallisuuden vahvistamista ajatellen. Materiaalia täydennetään hiljalleen, eli kannattaa seurailla sivustoa. Lauluvalinnat on tehty seurakunnista yleisimmin löytyvistä laulukirjoista ja muista nuottimateriaaleista. Jos innostut jostain vinkistä, sovella rohkeasti ja halutessasi muokkaa sitä jonkin toisenkin pyhän tai laulun kohdalla. 

Musiikilla on jumalanpalveluksissa merkittävä rooli ja sen kautta ja välityksellä on mahdollista vahvistaa läsnäolijoiden yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. Jumalanpalveluksissa musiikin johtamisesta ja toteuttamisesta vastaa useimmiten kanttori, mutta näitä musiikkivirikkeitä laatiessamme olemme erityisesti ajatelleet tilanteita, joissa musiikin ohjausvastuu on muilla kuin kanttoreilla, tai musiikin tekemiseen halutaan ottaa mukaan läsnäolijoita erityisen matalalla kynnyksellä.

Näissä musiikkiesimerkeissä musiikin tekemiseen kutsutaan kaikkia, kaikenikäisiä ja kaiken taitoisia osallistujia. Olemme pyrkineet löytämään myös sellaisia musiikillisia tekemisen tapoja, jotka eivät välttämättä vaadi aiempaa musiikillista osaamista. Hyvinkin pieni ja yksinkertainen asia (esim. taputus tai sormen napsautus tietyssä kohtaa) voi olla musiikillisesti merkittävä osallistumisen tapa. 

Musiikin tekemisessä voi hyödyntää mitä moninaisempia asioita, lähes millä tahansa voi tehdä ääntä. Äänimaailmassa voi hyödyntää muutakin kuin soittimia tai varsinaista musiikkia: kuisketta, hengitystä, kahinaa. Instrumentteja voivat olla vaikka pahvimukit, syömäpuikot, sanomalehti, kivet… Myös kehorytmit (taputus käsiin tai muuhun kehon osaan, askeltaminen jne.) ja niiden kautta osallistuminen perussykkeeseen on helppo ottaa osaksi musiikillista toteutusta. 

Osallisuutta vahvistaa myös esimerkiksi laulun tai sen osan käyttäminen jumalanpalveluksessa useampia kertoja. Lapsi rakastaa toistoa, mutta siitä hyötyy myös aikuinen. 

Konkreettisia vinkkejä toteutukseen:

• jos käytössä on vapaasti soitettavia rytmisoittimia, niitä tullaan soittamaan yhdessä esim. käytävälle tai kirkon etuosiin. Soittamisen jälkeen paikalleen palataan ilman soitinta (ei hälyä). Myös jakamalla soittimet istumapaikoille vasta kun on soittamisen aika voidaan vähentää turhaa äänikuormitusta.
• laulujen sovituksista voi tehdä niin yksinkertaisia, että niiden toteuttamiseen ei tarvitse erillistä nuottia. Tämä mahdollistaa kenen tahansa osallistumisen musiikin tekemiseen. 

Laulukirjojen lyhenteet sivustolla:

VK = virsikirja 

KM1 = Kirkkomuskari 1 

VM = Virsimuskari 

KM2 = Kirkkomuskari 2

KM3 = Kirkkomuskari 3

LV2022 = Lasten virsi (2022, violetti kansi)

LV2012 = Lasten virsi (2012, vihreä kansi)

LV1997 = Lasten virsi (1997, sininen kansi)

LT2019 = Laulutuuli (2019, sininen kansi)

LT2011 = Laulutuuli (2011, sininen kansi)

LT2003 = Laulutuuli (2003, valkea kansi)

NSV2025= Nuoren seurakunnan veisukirja 2025

Lasten veisukirja (2011)

IK = Ipanoiden kirkkokäsikirja (2021)

PP = Polvesta polveen täällä (2008)

5K = Viisikielinen 

UML = Uusia messulauluja (2006)

ML3 = Messulauluja 3 (2023)

LaumluPäkä – Lastenkirkon lauluja (2025)

esim. 

LV2022:27 Se ja se nimi

Tässä on vinkiksi tarkoitettua tekstiä.