Tältä sivulta löydät usein kysyttyjä kysymyksiä seurakuntavaaleista sekä vastauksia niihin. Usein kysytyt kysymykset ovat sekä dokumenttina että haitarissa, jossa aihealue ja kysymykset ja vastaukset näkyvät.
Mikäli haluaa liittyä kirkon jäseneksi, jotta voi äänestää seurakuntavaaleissa helpointa on, että henkilö liittyy siten, että liittyminen kirjataan viimeistään 14.8.2026. (Tämä siksi, että 15.8. Kirkkohallitus ajaa väestökirjanpidosta tiedot, joiden perusteella äänioikeutettujen luettelot muodostetaan.)
Mikäli henkilö liittyy kirkon jäseneksi myöhemmin kuin 15.8.2026 hänen on kuitenkin vielä mahdollista äänestää seurakuntavaaleissa. Tällöin kirkon jäseneksi liittyneen tulee ottaa yhteyttä oman seurakuntansa vaalilautakuntaan vaikkapa sähköpostitse ja pyytää vaalilautakunnalta, että hänet lisätään äänioikeutettujen luetteloon.
Jos äänioikeutettujen luetteloon tehdään muutoksia, ne on aivan viimeistään tehtävä 30.10.2026 ennen kello 16.00. Kirkon jäsenen on siten syytä pyytää äänioikeutettujen luetteloon lisäämistä hyvissä ajoin, jotta vaalilautakunta ennättää tehdä muutokset äänioikeutettujen luetteloon viimeistään tuolloin. Vaalilautakunnan on hyvä aloittaa kokous jo hyvissä ajoin ennen kello neljää. Kokous voi olla jopa aiemmin samalla viikolla.
Jos seurakunta ei ole jakautunut äänestysalueisiin, seurakunnassa voi varsinaisena vaalipäivänä olla vain yksi äänestyspaikka. Kiertäviä äänestyspaikkoja ei saa järjestää varsinaisena äänestyspäivänä.
Kirkkovaltuusto tai seurakuntaneuvosto voi päättää, että seurakunta jaetaan äänestysalueisiin. Usein näin toimitaan, jos seurakunnan alue on laaja ja tarvitaan useampi äänestyspaikka varsinaisena vaalipäivänä, tai kyse on yhdistyvistä seurakunnista. Äänestysalueisiin jakautuneessa seurakunnassa on yksi äänestyspaikka jokaista äänestysaluetta kohti.
Päätös siitä, että seurakunta jakautuu äänestysalueisiin, on ollut hyvä tehdä ennen kuin vaalilautakunta asetetaan, jotta vaalilautakuntaan on voitu valita tarpeellinen määrä jäseniä ja jotta jaosto on voinut toimia päätösvaltaisena (Kirkkohallituksen yleiskirje nro 5/2026). Vaalilautakunta taas on tullut asettaa 31.5.2026 mennessä (kirkkojärjestys 9 luku 2 § 1 mom.).
Ei. Ulkomailla ei voi äänestää seurakuntavaaleissa.
Äänioikeus seurakuntavaaleissa on kirkon jäsenillä, joilla on kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta Suomessa (kirkkolaki 9 luku 11 §).
Et voi. Äänioikeus on luonteeltaan henkilökohtainen oikeustoimi. Äänioikeutta ei siten voi käyttää asiamiehen välityksellä.
Henkilö, jonka kyky tehdä äänestysmerkintä on oleellisesti heikentynyt, saa käyttää äänestyksessä apuna valitsemaansa avustajaa. Myös kotiäänestys on mahdollista.
Ehdokkaaksi pyrkivän henkilön tulee olla seurakunnan jäsen viimeistään silloin, kun ehdokasasettelu päättyy, eli 15.9.2026 (kirkkojärjestys 9 luku 9 §).
Lisäksi henkilön tulee olla konfirmoitu. Tässä on noudatettava samaa päivämäärärajaa.
Viimeistään vaalipäivänä 15.11.2026 (kirkkolaki 9 luku 2 § 1 mom.).
Ei voi, mikäli haluaa pysyä vaalilautakunnan jäsenenä. Seurakuntavaalien ehdokas tai hänen puolisonsa, lapsensa, sisaruksensa tai vanhempansa ei voi olla vaalilautakunnan jäsenenä eikä varajäsenenä. Puolisolla tarkoitetaan aviopuolisoa sekä ehdokkaan kanssa avioliitonomaisissa olosuhteissa (kuten avoliitossa) tai rekisteröidyssä parisuhteessa elävää henkilöä (kirkkolaki 9 luku 16 § 4 mom.).
Kirkollisessa vaalilainsäädännössä ei ole nimenomaisia säännöksiä asiasta. Mikäli henkilö todisteellisesti peruuttaa suostumuksensa ehdokkuuteen ennen valitsijayhdistyksen perustamisasiakirjan ja ehdokaslistan jättämistä, voidaan alun perin annettu suostumus katsoa mitättömäksi. Ehdokasasettelun päättymisen jälkeen suostumuksen peruuttamista ei oteta enää huomioon.
Jos vaalilautakunnan laskettua äänet tai sitä ennen käy ilmi, että ehdokas ei ole vaalikelpoinen tai on kuollut, tulevat hänelle annetut äänet sen ehdokaslistan hyväksi, jossa hän on ollut ehdokkaana (kirkkojärjestys 9 luku 46 § 2 mom.). Ehdokasta ei poisteta ehdokaslistalta.
Ei voi. Kaikki sellaiset valitsijayhdistysten perustamisasiakirjat, joissa on sama henkilö, vaalilautakunta hylkää.
Kyllä, skannattu versio ehdokkaan suostumuslomakkeesta riittää. Seurakunnalle ei tarvitse tällöin toimittaa alkuperäistä suostumuslomaketta.
Jos joku haluaa erota luottamustoimesta, kuten vaalilautakunnan jäsenyydestä, hän voi erota pätevästä syystä (kirkkolain 9 luvun 4 §:n 2 momentti). Kirkkolain esitöiden mukaan syyn pätevyyden arvioisi päätöksen tekevä toimielin. Pätevä syy voisi olla esimerkiksi se, ettei henkilö kykene hoitamaan luottamustointaan. Päätöksen eron myöntämisestä voi tehdä se toimielin, joka hänet on valinnut siihen, eli kirkkovaltuusto (tai seurakuntaneuvosto). Tämä tulee siitä, että kirkkolain 9 luvun 16 §:n 1 mom. mukaan seurakuntavaalien toimittamista varten kirkkovaltuusto tai seurakuntaneuvosto asettaa vaalilautakunnan. Eropyyntö vaalilautakunnasta on luonnollisesti jätettävä siitä päättävälle toimielimelle eli kirkkovaltuustolle tai seurakuntaneuvostolle. Jos seuraavaan aikataulun mukaiseen kirkkovaltuuston tai seurakuntaneuvoston kokoukseen on pitkä aika, voi estynyt jäsen ilmoittaa poissaolostaan aina kuhunkin kokoukseen, mikäli on estynyt niihin osallistumasta ennen eron myöntämistä. Kokousmateriaalit joka tapauksessa tulee toimittaa yhtäläisellä ja sovitulla tavalla kaikille luottamuselimen jäsenille/varajäsenille eron myöntämiseen saakka. On sitten luottamushenkilön oma päätös, tutustuuko hän niihin vaiko ei. Kirkkolaissa on asetettu vaalilautakuntaan vähimmäismäärä jäseniä. Jos jäseniä vaalilautakunnassa olisi eron myöntämisen jälkeen valittuna enemmän jäseniä ja varajäseniä, kuin lain vähimmäismäärä (puheenjohtaja + vähintään 4 jäsentä sekä vähintään 5 varajäsentä) on, ei ole välttämätöntä päättää uusista varsinaisista jäsenistä vaalilautakuntaan. Tärkeintä on, että vähimmäismäärä täyttyy. Vaalilautakuntaa voidaan tarvittaessa täydentää uusilla varsinaisilla jäsenillä tai varajäsenillä, siitä päättää kirkkovaltuusto. Jos uusi varsinainen jäsen halutaan ottaa mukaan, niin hän voi olla kuka vain kirkkolain mukaan luottamustoimeen vaalikelpoinen henkilö. Uudessakin vaalilautakunnan kokoonpanossa on noudatettava kirkkolain mukaista vähintään 40 %:n edustusta sekä miehiltä että naisilta.
Vaalilautakunnan jäsenen rooli on luottamustoimi. Siten vapauttamisesta, eron myöntämisestä, pidättämisestä tai erottamisesta päättää se toimielin, joka on valinnut luottamushenkilön (kirkkolaki 9 9 luku 6 § 1 mom.).
Voi kyllä. Hänen tulee silti täyttää luottamushenkilön vaalikelpoisuuden edellytykset. Seurakunnan henkilökunnan on joka tapauksessa toimittava hyvässä yhteistyössä vaalilautakunnan kanssa.
Vaalilautakunnan jäsenen täytyy olla myös saman seurakunnan jäsen, joten muualla asuva kirkkoherra ei voi olla vaalilautakunnan jäsen. Poikkeuksen tästä muodostavat kirkkoherrat, jotka asuvat saman kunnan eri seurakunnan alueella, tällöin vaatimuksen katsotaan täyttyvän. Vaalilautakunta kuitenkin voi, ja sen on suositeltavaakin, kutsua kirkkoherran asiantuntijana, siis ilman äänioikeutta, vaalilautakunnan kokouksiin.
Kirkon vaalisäännöksissä ei ole nimenomaista säännöstä siitä, etteikö vaalilautakunnan jäsen voisi olla valitsijayhdistyksen perustajajäsen. Valitsijayhdistyksen asiamies tai tämän varamies hän ei kuitenkaan voi olla. Ei ole suositeltavaa, että vaalilautakunnan jäsen olisi myöskään valitsijayhdistyksen perustajajäsen, koska siitä aiheutuisi käytännön ongelmia vaalilautakunnan toiminnalle. Tällainen henkilö olisi kaksoisroolinsa vuoksi esteellinen lähes kaikessa vaalilautakunnan päätöksenteossa. Valitsijayhdistyksen asiamies tai hänen varamiehensä eivät voi olla vaalilautakunnan jäseniä eivätkä valitsijayhdistyksen ehdokkaita (kirkkojärjestys 9 luku 12 § 1 mom. 4 k).
Lainsäädännössä vaalilautakunnan jäsenten määrääjästä ei ole tarkkoja säännöksiä, joten jäsenet vaalilautakuntaan voi valita esimerkiksi kirkkoneuvosto. Vaalilautakunnan puheenjohtajan nimeää kirkkovaltuusto tai seurakuntaneuvosto. Vaalilautakunta valitsee ensimmäisessä kokouksessaan varapuheenjohtajan (kirkkojärjestys 9 luku 2 § 1 mom.). Seurakuntayhtymässä yhteinen kirkkoneuvosto voi asettaa seurakuntavaaleja varten keskusvaalitoimikunnan, jonka tehtävänä on avustaa seurakuntien vaalilautakuntia vaalien yhtenäisessä toimittamisessa (kirkkolaki 9 luku 17 §).
Kymmenen riittää. Oikeus asettaa ehdokkaita seurakuntavaaleissa on valitsijayhdistyksellä, jonka on perustanut vähintään kymmenen äänioikeutettua seurakunnan jäsentä.
Äänioikeutettu voi olla perustajajäsenenä vain yhdessä kirkkovaltuuston tai yhteisen kirkkovaltuuston ja vain yhdessä seurakuntaneuvoston jäsenten vaalia varten perustetussa valitsijayhdistyksessä (kirkkojärjestys luku 9, 10 § 1 mom.).
Valitsijayhdistyksen perustajajäsen voi olla kyseisen valitsijayhdistyksen ehdokkaana vaaleissa.
Valitsijayhdistyksen jäsenistään nimeämä asiamies tai hänen varamiehensä eivät saa olla perustamansa yhdistyksen ehdokkaita (kirkkojärjestys 9 luku 12 § 1 mom. 4 k).
Valitsijayhdistyksen ehdokas ei saa toimia valitsijayhdistyksen asiamiehenä tai hänen varamiehenään. Hän ei myöskään saa toimia vaalilautakunnan jäsenenä (kirkkojärjestys 9 luku 12 § 1 mom. 4 k).
Seurakunnan palveluksessa oleva viranhaltija tai työntekijä voi olla valitsijayhdistyksen perustajajäsen edellyttäen, että hän on seurakuntavaaleissa äänioikeutettu henkilö, eli viimeistään vaalipäivänä 16 vuotta täyttävä seurakunnan jäsen. Seurakunnan työntekijät ja viranhaltijat ovat äänioikeutettuja henkilöitä, koska ovat kirkon jäseniä, mutta eivät voi olla vaaleissa ehdokkaana siinä seurakunnassa, jossa työskentelevät. Edellä mainittu koskee samalla tavoin seurakuntayhtymiä (kirkkojärjestys 9 luku 10 § 1 mom.).
Valitsijayhdistyksen jäsenten tulee olla oikeustoimikelpoisia äänioikeutettuja seurakunnan jäseniä (kirkkojärjestys 9 luku 12 § 2 mom. 2 k). Tämä tarkoittaa, että viimeistään sinä päivänä, kun jäsen allekirjoittaa valitsijayhdistyksen perustamisasiakirjan, hänen tulee olla 18 vuotta täyttänyt.
Seurakuntayhtymässä, jossa useampi seurakunta pitää sunnuntaimessut samassa kirkossa eri aikaan (esim. toinen klo 10.00 ja toinen klo 12.00), voidaan vaalipäivänä pitää kaksikielinen messu tai kaksi lyhyttä messua niin, että kaikki seurakunnat ovat pitäneet messunsa klo 11.00 mennessä, jolloin vaalit alkavat. Henkilökunnan tulee ehtiä siirtyä äänestyspaikkaan, jos vaalipäivän äänestys järjestetään muualla kuin kirkossa.
Kun äänestäjälle annetaan äänestysliput, vaalitoimitsijan tulisi ohjeistaa äänestäjää. Vaalihuoneiston seinälle voi myös laittaa ohjeita äänestäjille.
Kahden vaalin seurakunnissa voi olla järkevää järjestää äänestys siten, että valkoisilla äänestyslipuilla äänestetään yhteisen kirkkovaltuuston ehdokaslistat sisältävässä kopissa ja vastaavasti oransseilla äänestyslipuilla äänestetään seurakuntaneuvoston ehdokaslistat sisältävässä kopissa.
Vaalitoimitsijan tulee olla täyttänyt 18 vuotta sinä päivänä, kun hänet valitaan tehtäväänsä. Hänen ei tarvitse olla sen seurakunnan jäsen, jossa hän toimii vaalitoimitsijana. Kirkkolaki ei aseta vaatimusta sille, minkä evankelis-luterilaisen seurakunnan jäsen vaalitoimitsija on.
Vaalitoimitsijana tai vaaliavustajana ei voi olla ehdokas tai hänen puolisonsa, lapsensa, sisaruksensa tai vanhempansa. Puolisolla tarkoitetaan aviopuolisoa sekä ehdokkaan kanssa avioliitonomaisissa olosuhteissa tai rekisteröidyssä parisuhteessa elävää henkilöä (kirkkolaki 9 luku 19 § 2 mom.).
Tärkeää on, että vaalien toimittamiseen osallistuvien vaalitoimitsijoiden tai avustajien omat intressit tai sidonnaisuudet eivät vaikuttaisi vaalien toimittamiseen. Vaalimenettelyn uskottavuuden kannalta on tärkeää, että äänestäjä voi luottaa siihen, että vaaliviranomaiset ja –avustajat toimivat puolueettomasti (Kirkkohallituksen esitys 11/2020 kirkolliskokoukselle s. 52).
Vaaliavustajan tehtävänä on avustaa äänestäjää äänestäjän haluamalla tavalla. Äänestäjä, jonka kyky tehdä äänestysmerkintä on oleellisesti heikentynyt, saa käyttää apunaan valitsemaansa 18 vuotta täyttänyttä avustajaa, ei kuitenkaan avustajan toimeen esteellistä henkilöä. Vaaliavustaja on velvollinen tunnollisesti noudattamaan äänestäjän tahtoa ja pitämään salassa äänestyksen yhteydessä saamansa tiedot. Avustaja ei missään tapauksessa saa suositella äänestäjälle ketä ehdokasta tämän olisi äänestettävä.
Äänestäjän pyynnöstä vaalitoimitsijan tai vaalilautakunnan jäsenen on avustettava häntä äänestämisessä. Henkilö, jonka kyky tehdä äänestysmerkintä on oleellisesti heikentynyt, saa käyttää äänestyksessä apuna valitsemaansa avustajaa.
Ehdokas tai hänen puolisonsa, lapsensa, sisaruksensa tai vanhempansa ei voi olla vaaliavustajana. Puolisolla tarkoitetaan aviopuolisoa sekä ehdokkaan kanssa avioliitonomaisissa olosuhteissa tai rekisteröidyssä parisuhteessa elävää henkilöä (kirkkolaki 9 luku 39 § ja 19 §).
Äänestyspaikalla tulee olla yksi tai useampi vaalilautakunnan valitsema, tunnuksella varustettu vaaliavustaja, joka äänestäjän pyynnöstä avustaa häntä merkinnän tekemisessä äänestyslippuun (kirkkojärjestys 9 luku 36 §).
Kotiäänestyksessä paikan päällä on yksi vaalitoimitsija sekä hänen lisäkseen äänestäjän valitsema tai hyväksymä 18 vuotta täyttänyt henkilö, joka tässä tehtävässään ei toimi vaaliviranomaisena. Vaalissa ehdokkaana oleva henkilö ei voi toimia tässä tehtävässä. “Läsnä olevana henkilönä” voi siten toimia esimerkiksi äänestäjän omaishoitaja, kunhan hän täyttää mainitut ehdot.
Kotiäänestyksen yhteydessä voi äänestää myös kotiäänestykseen oikeutetun kanssa samassa taloudessa asuva, omaishoidon tuesta annetussa laissa (937/2005) tarkoitettu omaishoitaja, jos hänet on merkitty kyseisen seurakunnan äänioikeutettujen luetteloon. Myös omaishoitajan on ilmoittauduttava kotiäänestykseen kirkkojärjestyksen 9 luvun 31 §:n mukaisesti eli on kirjallisesti tai puhelimitse ilmoitettava vaalilautakunnalle halukkuudestaan äänestää ennakolta kotonaan viimeistään ennakkoäänestyksen alkamista edeltävänä perjantaina ennen kello 16.
Turvateippiä eli sinettiteippiä voi ostaa verkkokaupoista, joita löytää hakemalla verkosta.
Demokraattisen vaalijärjestelmään kuuluu, että ensisijaisesti järjestetään vaalit. Sopuvaalit ovat kuitenkin mahdolliset kahdessa eri tilanteessa. Sopuvaalit tulevat kyseeseen, jos hyväksytyissä ehdokaslistoissa on ehdokkaita yhtä monta kuin on valittavia tai ainakin neljä viidesosaa valittavien määrästä. Tällöin ehdokkaat tulevat valituiksi ilman äänestystä.
Tietoa tilanteesta, jossa valittavien määrä on alle neljä viidesosaa löytää seuraavasta kysymyksestä.
Esimerkiksi jos vaaleissa on asetettu yhteensä 19 ehdokasta kolmen eri valitsijayhdistyksen ehdokaslistoilta, ja kirkkovaltuustoon valitaan 19 jäsentä, on kyseessä sopuvaalit, kyseiset ehdokkaat tulevat valituiksi ilman äänestystä.
Sopuvaaleista ei ole kysymys, jos hyväksytyissä ehdokaslistoissa asetetaan ehdokkaita enemmän kuin toimielimeen valitaan jäseniä.
Valitsijayhdistys voi ilmoittaa ehdokaslistan yhteydessä sen varalta, ettei muita hyväksyttäviä ehdokaslistoja anneta, ketkä ehdokkaista tulevat varsinaisiksi jäseniksi ja missä järjestyksessä muut tulevat varajäseniksi ilman äänestystä (kirkkojärjestys 9 luku 48 § 2 mom.).
Jos ehdokkaita on vähemmän kuin alle neljä viidesosaa valtuuston määrästä, ei valtuustoa voida muodostaa. Tällöin seurakunta joutuu toimittamaan poikkeukselliset seurakuntavaalit.
Kirkkojärjestyksen 9:52 §:n mukaan seurakuntavaalit voidaan joutua toimittamaan poikkeukselliseen aikaan silloin, kun määräpäivään mennessä ei ole tullut hyväksyttäviä ehdokaslistoja tai ehdokkaita on nimetty alle neljä viidesosaa valittavien määrästä.
Jos poikkeuksellisten seurakuntavaalien edellytykset täyttyvät, seurakunnan vaalilautakunnalla on velvollisuus ilmoittaa tuomiokapitulille, että seurakunnassa on toimitettava poikkeukselliset seurakuntavaalit. Tällöin tuomiokapitulin tulee määrätä sekä uusi vaalipäivä että vaalitoimien määräajat ja määräpäivät.
Poikkeuksellisilla seurakuntavaaleilla valittujen toimikausi kestää ainoastaan kulumassa olevan vaalikauden loppuun.
Seurakunta voi päättää kysymykset siten kuin se parhaaksi näkee.