Helmikuun ensimmäinen viikko on vuosittain maailmanlaajuisen uskontojen ja katsomusten välisen yhteisymmärryksen viikko kaikkien uskontojen ja vakaumusten kesken.
Oho! Tämä YouTube-upotus ei näy, koska et ole hyväksynyt markkinointievästeitä. Hyväksy markkinointievästeet.
Kysymyksiä aikuisille Mitä katsomuksia, kokemuksia ja arvoja kannan mukanani? Kuinka tietoinen olen niistä?
Missä tilanteissa huomaan vetäytyväni, puolustautuvani tai sulkevani toisen pois?
Miten voin harjoitella olemaan avoin ilman, että koen oman identiteettini olevan uhattuna?
Kysymyksiä lapsille Onko teillä kotona tapoja, juhlia tai sääntöjä, jotka ovat teille tärkeitä?
Onko sinulla jokin asia tai uskomus, joka lohduttaa tai tekee sinut rohkeaksi?
Onko ok ajatella eri tavalla kuin kaveri? Miksi?
Kysymyksiä aikuisille Miten yhteisömme tunnistaa sen katsomuksellisen moninaisuuden, jota ihmiset kantavat mukanaan?
Miten kohtaamme toistemme katsomukset ja tarinat tavalla, joka lisää ymmärrystä eikä etäisyyttä?
Millaisia turvallisia käytäntöjä tarvitsemme, jotta erilaisia katsomuksiin liittyviä näkemyksiä voidaan jakaa ilman leimaamista?
Kysymyksiä lapsille Millaisia tapoja ihmisillä voi olla juhlia tai rauhoittua?
Miten voimme varmistaa, että jokainen voisi kertoa omasta tavastaan uskoa tai ajatella?
Mitä voimme sanoa, jos emme ymmärrä toisen tapaa ajatella?
Kysymyksiä aikuisille Millä tavoin media, instituutiot ja politiikka joko vahvistavat vastakkainasettelua tai luovat tilaa dialogille?
Ketkä saavat yhteiskunnassa määritellä “normaalin”, ja ketkä jäävät sen ulkopuolelle?
Miten yhteiskunnallinen keskustelukulttuuri voisi paremmin kestää keskeneräisyyttä ja erimielisyyttä?
Kysymyksiä lapsille Oletko nähnyt kirjoissa, saduissa tai ohjelmissa ihmisiä, jotka uskovat eri tavalla?
Millaisia juhlia ihmisillä voi olla eri puolilla maailmaa?
Miltä tuntuu, jos oma tärkeä asia ei näy tarinoissa tai ohjelmissa?
Miten voisimme tehdä tarinoita, joissa kaikki tuntuvat tärkeiltä?
Att bygga ett samhälle som består
Building a Cohesive Community
YK:n yleiskokous hyväksyi lokakuussa 2010 päätöslauselman, joka julisti helmikuun ensimmäisen viikon vuosittain maailmanlaajuisen uskontojen ja katsomusten välisen yhteisymmärryksen viikoksi kaikkien uskontojen ja vakaumusten kesken.
Kansainvälisellä uskontojen ja katsomusten yhteisymmärrysviikolla (World Interfaith Harmony Week) järjestetään yhteisymmärrystä edistäviä tapahtumia.
Suomessa Yhteisymmärrysviikkoa on vietetty vuodesta 2011 lähtien.
Yhteisymmärrysviikon tavoitteena on kannustaa tavallisia ihmisiä arjen vuoropuheluun moninaisten maailmankatsomusten, niin uskonnollisten kuin ei-uskonnollisten, kanssa. Vuoropuhelussa on mahdollista löytää toisten kanssa yhteistä arvopohjaa ja yleisinhimillistä perustaa, mikä mahdollistaa yhteistyön esimerkiksi rauhan, oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon edistämiseksi sekä ympäristön suojelemiseksi.
Ohjelma ja info
Karuselli tuo uuden, pedagogisesti perustellun työkalun aineettoman kulttuuriperinnön käsittelyyn. Karusellin vahvuutena on keskustelun herättäminen ja pedagogisesti relevanttien seikkojen nostaminen keskusteluun. Tavoitteena on antaa uusia välineitä käsitellä aineetonta perintöä ja omaa identiteettiprosessia.
Karusellin avulla ja yhdessä juhlimalla aineeton kulttuuriperintö välittyy ja saa näkyvyyttä. Samalla edistetään yhteisöllisyyttä ja kaikkien kansalaisten kulttuuristen oikeuksien toteutumista sekä tasapainoisen kulttuuri-identiteetin tukemista. Moninaisten juhlakulttuureiden sekä dialogitaitojen huomioiminen kasvatuksessa tekee koulu- ja päiväkotikulttuurista inklusiivisemman ja demokraattisemman. Moninaisten juhlien kautta saamme myös yhteiskuntaamme moninaisia representaatioita lapsille ja nuorille
Hankkeen työryhmässä ovat mukana Ira Vihreälehto Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry:stä, Antti Huntus Taiteen edistämiskeskus TAIKE:sta sekä Ilkka Tahvanainen Kirkkohallituksesta
Juhlakaruselli on eri aisteihin perustuva menetelmä, joka auttaa lasta kehittämään dialogitaitoja.
Varhaiskasvatuksessa vietetään erilaisia juhlia toimintavuoden aikana. Jokainen meistä haluaa tietää, miten voi toivottaa ystäville hyvää juhla-aikaa. Juhlakalenterissa on tietoa juhlista ja paastonajoista. Vaikka kalenterissa kuvataan juhlien viettoa, perheet juhlivat – tai ovat juhlimatta – kukin omalla tavallaan ja omasta perinteestään lähtöisin. Kuvatukset ovat esimerkkejä, eivät ohjeita juhlien viettoon.
Kalenterin avulla voit tutustua suomalaisen juhlaperinteen moninaisuuteen sekä eri katsomusten piirissä vietettäviin juhliin.
Väitöskirjatutkija Nina Putkonen kirjoitti tarinan ramadan päättyessä. Lapset toivottavat toisilleen Id mubarak. Kuuntele koko tarina tästä Juhlailoa-tarina
MUN JUHLAMun juhla on kaikkien lasten juhla. Silloin kaikki lapset sais juhlii, aikuiset ei. Paitsi ne sais auttaa, jos lapset ei osaa. Siel ois hirveest kaikkii valoi ja sit kaikki vaan naurais. Ja sitten meil ois paljon kakkuu ja kynttilöitä. Juhlissa on aina kakkuu. Mä en kyllä tykkää kakusta, paitsi jos se on jäätelökakkuu, siit mä tykkään. Ja sit mä haluun, ett me laitetaan anttituiskuu, ja tanssitaan ja tanssitaan. Aika kivat juhlat kyllä olis musta. 4-vuotiaan lapsen sadutus espoolaisessa päiväkodissa.