Hyvä yhteistyö huoltajien, kunnan ja muiden toimijoiden kanssa perustuu luottamukseen ja keskinäiseen kunnioitukseen. Yhteistyössä kunnan varhaiskasvatuksen kanssa huomioidaan varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja noudatetaan Vasun periaatteita.
Monialainen yhteistyö tarkoittaa seurakunnan eri työntekijäryhmien ja muiden toimijoiden yhteistyötä.
Seurakunnan sisäisen yhteistyön lisäksi toimitaan yhdessä alueen yhdistysten ja järjestöjen sekä toisten seurakuntien kanssa. Yhteistyössä voidaan järjestää erilaisia tapahtumia ja vähentää näin yksittäiselle toimijalle tulevaa rasitusta ja/tai taloudellista vastuuta.
Pienet lapset eivät tule seurakunnan toimintaan ilman vanhempia ja huoltajia. Perhe onkin kirkon varhaiskasvatuksessa tärkeä voimavara ja yhteisöllisyyden vahvistaja. Lapset ja perheet on hyvä ottaa mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan heille suunnattua toimintaa.
On tärkeä kerätä myös palautetta sekä yhteistyökumppaneilta että lapsilta ja heidän perheiltään. Näin toimintaa voidaan kehittää olemassa olevien tarpeiden mukaan. Kokoavan toiminnan lisäksi toiminnassa hyödynnetään digitaalisia työkaluja ja alustoja.
Perhekeskus on lapsille ja perheille suunnattujen hyvinvointia ja terveyttä sekä kasvua ja kehitystä edistävien palvelujen kokonaisuus. Perhekeskustoiminta koordinoi kuntien ja kuntayhtymien sekä järjestöjen ja seurakuntien palveluita ja toimintaa.
Tavoitteena on vähentää päällekkäisyyttä ja luoda erilaisten palveluiden verkosto, jotta jokainen lapsi ja perhe saa tarvitsemansa tuen ja avun mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Perhekeskus voi toteutua fyysisinä kohtaamispaikkoina tai sähköisessä muodossa.
Monet seurakunnat ovat mukana perhekeskuksissa ja avointen kohtaamispaikkojen toiminnassa. Perhekeskustoimintaan laaditut ohjeistukset sekä Polku-toimintamalli rohkaisevat seurakuntia moniammatilliseen yhteistyöhön kuntien ja järjestöjen kanssa.
Lapsi- ja perhepalveluissa tämä onnistuu parhaiten osallistumalla kuntien perhekeskustoiminnan verkostoihin. Seurakuntia kannustetaan tekemään sopimuksia perhekeskusten kanssa. Lue lisää perhekeskuksista THL:n sivuilta.
Seurakunnan ja kunnan hyvällä yhteistyöllä on pitkät perinteet. Vasu tarjoaa seurakunnille edelleen paljon yhteistyömahdollisuuksia kunnan varhaiskasvatuksen kanssa. Yhteistyötä tekevien seurakunnan työntekijöiden on tärkeä tutustua varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin sekä esiopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin.
Yhteistyö perustuu yhteiselle kasvatustehtävälle, jossa tuetaan lasten kokonaisvaltaista kasvua ja hyvää elämää. Keskeistä on hyvien henkilö- ja yhteistyösuhteiden vaaliminen kunnan toimijoiden kanssa. Säännöllisesti järjestettävät yhteistyöneuvottelut varmistavat toimivan yhteistyön. Yhteistyön muodot ja periaatteet on hyvä kirjata paikalliseen vasuun. Niitä on tärkeä päivittää aika ajoin sekä tehdä toimintakausikohtaisia suunnitelmia. Myönteinen kumppanuus ja kunnioitus tukevat myös positiivisen uskonnonvapauden toteutumista.
Paikallisten pelisääntöjen ja yhteistyön jatkuvuuden turvaamiseksi on mielekästä laatia yhteistyösopimus, joka koskee koko kasvun kaarta varhaiskasvatuksesta kouluun ja oppilaitokseen. Näin yhteistyö toimii, vaikka henkilöstö vaihtuisikin.
Yhteistyön suuntaviivat on kuvattu Opetushallituksen ohjeissa varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen katsomuskasvatuksesta sekä uskonnollisista tilaisuuksista.
ohje varhaiskasvatukseen
ohje esi- ja perusopetukseen
Katsomuskasvatus on tärkeä osa varhaiskasvatusta. Tältä sivulta löydät ideoita ja materiaaleja katsomuskasvatuksen toteuttamiseen.
Yhteistyön korit auttavat jäsentämään paikallista yhteistyötä. Koreihin sisältyvät periaatteet perustuvat Opetushallituksen ohjeistukseen ja keskeiseen lainsäädäntöön.
Seurakunta varhaiskasvatuksen, koulun ja oppilaitoksen kumppanina
Jokainen kori tarjoaa monia mahdollisuuksia yhteistyöhön ja sen kehittämiseen. Muuttuvassa monikulttuurisessa toimintaympäristössä neljän korin malli voi luoda selkeyttä ja innostaa monipuoliseen yhteistyöhön.
Seurakunta yhteistyökumppanina
Yhteistyö seurakuntien kanssa voi tarkoittaa, että päiväkodit ja esikoulut saavat kutsun osallistua erilaisiin vaelluksiin. Tavallisimpia ovat joulu- ja pääsiäisvaellukset. Vaellukset voivat kuitenkin tarkoittaa myös kierroksia taideteosten parissa, museoissa, ulkona eri teemoilla tai pieniä ”sormivaelluksia” käsilabyrinttien avulla.
Jotta tiedonkulku seurakunnan ja päiväkotien tai esikoulujen välillä olisi turvallista ja selkeää, on Kirkkohallituksen työryhmä laatinut materiaalin ”Vaellukset – merkityksellisiä matkoja”. Se sisältää yleistä tietoa erilaisista vaelluksista, niiden toteutuksesta sekä esimerkkejä teksteistä, joita voidaan lähettää päiväkodeille ja esikouluille, ja esimerkkejä siitä, miten voi ilmaista itseä eli uskonnollisesti neutraali. Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto on hyväksynyt teksti-ehdotuksen.
Yhteistyö kunnan varhaiskasvatuksen ja seurakunnan välillä voi käytännön tasolla toteutua esim. oppimisympäristön muodossa. Seurakunta voi tarjota oppimisympäristöjä kulttuuriperintöön ja perinteisiin tutustumiseen, katsomuskasvatukseen ja muihin oppimisen alueisiin liittyen.
Oppimisympäristönä hyödynnetään olemassa olevia tiloja tai rakennuksia. Myös rakennettua ympäristöä voidaan käyttää tai oppimisympäristö voidaan rakentaa yhdessä. Esteettisyyden lisäksi tiloja voivat rikastuttaa myös erilaiset tunnelmat (esimerkiksi ilo, suru, rauha, hiljaisuus jne.). On tärkeää, että oppimisympäristöjen valinnassa huomioidaan lapsen kokonaisvaltainen oppimisen tapa. Siksi huomiota tulee kiinnittää niin fyysisiin, psyykkisiin kuin sosiaalisiin elementteihin.
Kirkkorakennusten lisäksi voidaan tutustua myös hautausmaahan. Kristillinen taide, kirkkotekstiilit ja muut esineet sekä musiikki rikastuttavat esim. kulttuuri- ja katsomuskasvatusta monin tavoin. Kristillisiin perinteisiin sekä vuoden kiertoon liittyviin tapahtumiin voidaan myös tutustua elämyksellisesti yhdessä.
Seurakunnan oppimisympäristöt ja tilanteet tarjoavat usein luontevia mahdollisuuksia pohtia lasten kanssa myös heitä askarruttavia (elämän)kysymyksiä. Kunnan ja seurakunnan yhteistyössä voidaan näin tukea lasten kulttuurisen ja katsomuksellisen identiteettien kehittymistä sekä katsomusten välisen dialogin toteutumista. Yhteistyössä noudatetaan dialogisuuden periaatetta, jossa kunnioitetaan molempien ammatillista osaamista ja vältetään suorien neuvojen antamista. Katsomuskasvatus kuuluu päiväkodin henkilöstön vastuulle. Seurakunnan työntekijän rooli on olla rohkaisemassa ja tarjoamassa yhteistyötä.
Seurakunnan tarjoamia oppimisympäristöjä voidaan hyödyntää katsomuskasvatuksen lisäksi muillakin oppimisen alueilla (esim. kirkkorakennusta matematiikassa tai leirikeskusta ympäristökasvatuksessa). Yhteistyö lisää oppimisympäristöjen monipuolisuutta ja tukee varhaiskasvatuksen tavoitteita. Yhteistyön tavat ja muodot sovitaan yhteistyöneuvotteluissa ja niitä kehitetään yhdessä.