Valeuutisista luottamukseen

Kansanedustaja Pauli Kiuru ja työelämäprofessori Jarmo Limnéll nostivat Ilkka-Pohjalaisen puheenvuorossaan viikonloppuna (10.1.2021) esille informaatiopandemian vakavat seuraukset yhteiskunnallemme.

Kirjoittaja: Hanna Salomäki

Tervetuloa seuraamaan Kirkon tutkimuskeskuksen uutta Kirkko ja tutkimus -blogia! Tässä blogisarjassa Kirkon tutkimuskeskuksen henkilökunta sekä verkostojemme muut tutkijat, kuten tutkimuskeskuksen stipendiaatit, nostavat esiin tutkittua tietoa erilaisista ajankohtaisista kirkon ja yhteiskunnan kysymyksistä.

Blogisarja on myös yksi elementti, jonka kautta tutkimuskeskus liittyy opetus- ja kulttuuriministeriön, Suomen Akatemian ja Tieteellisten seurain valtuuskunnan Tutkitun tiedon teemavuoteen 2021. Laajan yhteistyöverkoston kanssa toteutettavassa hankkeessa eri toimijat nostavat esiin tutkitun tiedon lähteitä: tutkimustietoa, selvityksiä, tilastoja ja analyysejä. Tavoitteena on tehdä tutkitusta tiedosta entistä saavutettavampaa ja näkyvämpää.

Kansanedustaja Pauli Kiuru ja työelämäprofessori Jarmo Limnéll nostivat Ilkka-Pohjalaisen puheenvuorossaan viikonloppuna (10.1.2021) esille informaatiopandemian vakavat seuraukset yhteiskunnallemme. ”Valheen ja väärän tiedon virukset ovat levinneet biologista virusta nopeammin”, Kiuru ja Limnéll toteavat. Viime vuonna lukuisia ihmisiä kuoli turhaan koronaan liittyvän tiedon peittelyn tai vääristelyn vuoksi. Mennyttä vuotta voidaankin heidän mukaansa pitää valeuutisten, väärän tiedon ja salaliittoteorioiden vuotena. Alkuvuoden tapahtumat Washingtonissa kuvastavat hyvin sitä, miten dramaattisia seurauksia tiedon vääristelyllä voi olla demokratialle.

Uskonnolliset yhteisöt luotettavan tiedon edistäjinä

Kirkolla ja uskonnollisilla yhteisöillä on osana yhteiskuntaa tärkeä rooli huolehtia siitä, että niiden piirissä leviävät tulkinnat perustuvat oikeaan tietoon. Muun muassa rokotuksiin liittyvässä keskustelussa leviävät maailmanlaajuisesti mitä moninaisimmat uskontoon kytketyt tulkinnat. Historiassa kirkolla on ollut merkittävä rooli lukutaidon opettajana. Omassa maassamme lukutaidon puute ei päällisin puolin ole enää suuri huolenaihe – joskin joka kymmenennellä peruskoulusta valmistuvalla arvioidaan olevan heikko luku- ja kirjoitustaito. Sen sijaan eri sivustojen levittämän tiedon ja sen lähteiden arvioinnissa on suuria puutteita. Erityisesti jos koulutusta on vähän, monenlaiset aineistot uppoavat totena kritiikittä. Muun muassa Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko nostaa esiin yhteiskunnallisen keskustelun tarkoitushakuisen vääristelyn turvallisuusuhkana. Verkoissa toteutettava vihamielinen toiminta vaikuttaa tiedon välittämiseen ja tiedon eheyteen disinformaatio- ja vaikuttamiskampanjoissa.

Millainen rooli uskonnollisilla yhteisöillä on tässä informaatiotaistelussa? Luterilaisen kirkon piispojen syksyinen tiedekannanottokorosti kirkon halukkuutta tukea periksiantamatonta totuuden tavoittelua. Tieteenharjoitukseen kuuluu myös epämukavien totuuksien esiintuonti. Kuuluuko kirkon ääni ajankohtaisissa keskusteluissa tätä näkökulmaa tukevana? Pääsevätkö valhetiedon lähteet pesiytymään uskonnollisiin ryhmiin? Leviääkö uskonnollisten yhteisöjen piirissä puhetta, joka kyseenalaistaa esimerkiksi lääketieteen asiantuntijoiden tietämystä? Esimerkiksi Suomen Helluntaikirkko otti joulun alla kantaa rokotevastaisuuteen, jota perusteltiin Raamatun teksteillä. Reagoivatko uskonnollisten yhteisöjen edustajat, jos uskonnosta – omasta tai muiden – levitetään väärää tietoa?

Itsekritiikki avaimena toiminnan kehittämiseen

Tutkittuun tietoon kytkeytyy myös halukkuus arvioida omaa toimintaansa kriittisesti tiedon valossa. Viime vuosi oli Kirkon tutkimuskeskuksessa erityinen tiedon julkistamisen vuosi. Kirkon nelivuotiskertomuksen yhteydessä olemme käyneet läpi laajoja materiaaleja kirkon toiminnasta sen eri tasoilla. Erityisesti nuorten sukupolvien etääntyminen kirkosta herätti kysymyksiä siitä, miten kasvatustyössä on onnistuttu. Monet eri tahot kirkossa miettivät nyt, miten havaintoihin tulisi kirkon toiminnassa reagoida. Seurakuntakohtaiset tilastovisualisoinnit olivat viime vuonna tutkimuskeskuksen katsotuimpien sivujen joukossa.

Tämän vuoden suunnitelmia tehdään seurakunnissa korona takaraivossa. Sitran asiantuntija Anna Solovjew-Wartiovaara on artikkelissaan arvioinut koronan vaikutuksia megatrendeihin. Tulevaisuuden visioissaan hän nostaa yhtenä tekijänä esille luottamuksen vahvistamisen: ”Mitä korkeammalla tasolla on luottamus toisiimme ja instituutioihin, sitä sopeutumis-, palautumis- ja uudistumiskykyisempi yhteiskuntamme on tulevien yllätyksien edessä.” Sama pätee varmasti kirkon sisällä. Mikä olisi tämän vuoden ensimmäinen luottamusta rakentava siirto kirkossa? 

Kirjoittajat

Hanna Salomäki

Johtaja, Kirkon tutkimus ja koulutus