Määrittelyjä pakeneva diakonia

Diakonia on vakiintunut Suomessa erottamattomaksi osaksi kirkollista sanastoa ja puhetta. Aiemmin saatettiin puhua muun muassa rakkaudenpalvelusta, kristillis-sosiaalisesta toiminnasta tai lyhyemmin kirkon sosiaalisesta toiminnasta. Diakonia-sanalla tarkoitetaan usein diakoniatyöntekijöiden työtä, mutta se on käsitteenä laajempi.

Diakonia-käsitteen yhteyteen on liitetty erilaisia lisämääritteitä, joiden avulla on pyritty erottelemaan tai painottamaan joitain tehtäväalueita ja ulottuvuuksia. On puhuttu muun muassa karitatiivisesta (lähimmäisen hätää lievittävä), katekeettisesta (pedagoginen, kasvatuksellinen), liturgisesta, missionaarisesta (evankeliumia julistava), pastoraalisesta (sielunhoidollinen), yhteiskunnallisesta (sosiaalisesta, hädän yhteiskunnallisia syitä tunnistava ja poistava) tai ekologisesta diakoniasta.

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piirissä diakoniatyöllä tarkoitetaan vaikeuksissa olevan ihmisen kokonaisvaltaista auttamista, jossa on muun muassa seuraavia ulottuvuuksia: hengellinen, henkinen, aineellinen, sosiaalinen ja terveydellinen toimintakyvyn tukeminen, yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja diakoniakasvatus.

Kuten myös kirkkolaki ja kirkkojärjestys osaltaan osoittavat, diakonia yleisesti ja diakoniatyö erityisesti ovat vakiintuneet Suomen evankelis-luterilaisen kirkon käytännön toimintaan ja teologianharjoitukseen. Merkittävää on, että myös ekumeenisissa keskusteluissa diakonia nähdään nykyään elimellisenä osana kirkon missiota.

Kirkkolaki (652/2023) 1 luku 2 § määrittelee kirkon tehtävän seuraavasti: Tunnustuksensa mukaisesti kirkko julistaa Jumalan sanaa ja jakaa sakramentteja sekä toimii muutenkin kristillisen sanoman levittämiseksi ja lähimmäisenrakkauden toteuttamiseksi.

Kirkkolaki (652/2023) 3 luku 1 § määrittelee seurakunnan tehtävän seuraavasti: Seurakunta toteuttaa kirkon tehtävää huolehtimalla jumalanpalvelusten pitämisestä, sakramenttien toimittamisesta sekä muista kirkollisista toimituksista, kristillisestä kasvatuksesta ja opetuksesta, sielunhoidosta, diakoniasta, lähetystyöstä ja muista kristilliseen sanomaan perustuvista julistus- ja palvelutehtävistä.

Kirkkojärjestys (657/2023) 3 luku 24 § määrittelee diakonian toimintaperiaatteen seuraavasti: Seurakunnan ja sen jäsenten tulee harjoittaa diakoniaa. Diakonia on kristilliseen rakkauteen perustuvaa avun antamista erityisesti niille, joiden hätä on suurin ja joita ei auteta muulla tavoin. Seurakunnan diakoniasta määrätään tarkemmin kirkkoneuvoston tai seurakuntaneuvoston hyväksymässä diakoniatyön johtosäännössä.

Kirkkojärjestys (657/2023) 8 luku 1 § määrittelee, mitä virkoja seurakunnassa tulee olla: Seurakunnassa tulee olla kirkkoherran, kanttorin ja diakonian virka.