Manifestointi – toiveiden tavoittelun historiallisia juuria

”Kirjoita lista ylös ja kuvaile unelmaelämääsi. . . ja visualisoida eläväsi tuota elämää ja tuntea kiitollisuutta siitä elämästä ikään kuin jo eläisit sitä” – Joe Hehn, TikTok Manifestation Coach.

Manifestointi on tätä päivää, mutta ilmiöllä on juuret kauempana historiassa, ja se kytkeytyy useisiin henkisiin aatevirtauksiin. Uskomuksia, joiden mukaan ihminen voi vaikuttaa suoraan ja konkreettisti aineelliseen todellisuuteen, ja olosuhteisiin on tunnetusti esiintynyt eri uskonnollismaagisissa perinteissä vuosituhansien ajan Muun muassa hermetismiin, joka syntyi myöhäisantiikin aikana, kuului ajatus seitsemästä universaalista laista. Myös antiikin ajan orfilaisten hymnien käyttöön liittyi rituaaleja, joissa ihminen esitti konkreettisia toiveitaan hymnien lopussa. Samoin samantyyppisiä rituaaleja käytettiin uusplatonismissa. Niin ikään esimerkiksi Emanuel Swedenborgin näkemyksiin kuului ajatus henkimaailman ja aineellisen todellisuuden välisestä vuorovaikutuksesta.

New Thought -liikkeeessä mieli voittaa materian

Lähihistoriaa tarkasteltaessa voidaan todeta, että manifestoinnin juuret juontavat New Thought-liikkeeseen, joka alkoi levitä Yhdysvalloissa 1870-luvulta eteenpäin ja josta vuosisadan vaihteessa oli kasvanut hyvin laaja liike. Se oli osa niin sanottua amerikkalaista metafyysistä koulukuntaa. New Thought -liikkeeseen kuuluivat monistinen näkemys todellisuudesta ja ihmismielen merkitys kyvyssä esimerkiksi parantaa. Yleensäkin tässä aatteessa korostettiin sitä, miten henkisillä voimilla ja kyvyillä voi radikaalisti muokata ulkoisia ja materiaalisia olosuhteita. New Thought sijoittuu osin laajempaan länsimaisen esoterian kenttään.

Eräs New Thought -liikkeen merkittävimpiä ilmenemismuotoja on 1870-luvulla syntynyt Kristillinen tiede. New Thought linkittyi myös transsendentalismiin, joka niin ikään vaikutti 1800-luvun loppupuolella. Myös mesmerismi ja animaalinen magnetismi antoivat osaltaan merkittävästi vaikutteita aatteeseen. Mesmerismin isänä voidaan pitää itävaltalaista lääkäriä Franz A. Mesmeriä (1734–1815). Hän kehitteli näkemystä elä­mänenergiasta, jota käsit­telemällä voi parantaa sairauksia ja aikaansaada mie­len harmoni­aa. Hänen näkemyksiään, menetelmiään ja niistä nousevia tulkintojaan kutsutaan termillä mesmerismi. Kansanparantaja, mesmeristi ja taikuri Phineas P. Quimbya (1802–1866) pidetään yhtenä varhaisen New Thought -liikkeen merkittävänä vaikuttajana, joskin hänen roolistaan liikkeen historiassa on erilaisia tulkintoja. Vaikka hän ei elinaikanaan julkaissut mitään, on ilmeistä, että hän on silti antanut liikkeeseen paljon vaikutteita.

Ajatus vetovoiman laista oli keskeinen osa New Thought -liikkeen ajatusmaailmaa. Manifestaation ydinajatus on ”vetovoiman laki”, ja se tarkoittaa sitä, että ihminen voi vetää puoleensa haluamiaan asioita mielensä ja maailmankaikkeuden korkeammalla energialla. Vetovoiman lain on nimenomaisesti maininnut ensimmäisen kerran ilmeisesti amerikkalainen Andrew Jackson Davis vuonna 1855 teoksessa Great Harmony. Davis oli tunnettu spiritualisti. Varsinaisesti vetovoiman lakia käsitteli perusteellisemmin ensimmäisen kerran amerikkalainen kirjailija ja New Thought-liikkeen vaikuttaja Prentice Mumford (1834–1891). Ääretön Äly eli Jumala on kaikkivoipa ja kaikkialla läsnä oleva. Henki on lopullinen todellisuus. Todellinen inhimillinen itsetunto on jumalallista. Jumalallisesti viritetty ajatus on positiivinen voima. Kaikki sairaudet ovat henkistä alkuperää. Oikealla ajattelulla on parantava kokonaisvaltainen vaikutus ja mieli kykenee voittamaan materian ja sen rajoitteet.

New Thought -liikkeellä oli varhaisvaiheessa yhteyksiä sosialismiin ja naisasialiikkeeseen, mutta ajan myötä liike alkoi painottua yhä enemmän julistamaan yksilöllisen menestyksen sanomaa. Tästä on esimerkkinä Waldo Trinen vuonna 1897 julkaistu teos In Tune with Infinite, jossa kerrottiin ihmismielen valtavasta kyvystä vaikuttaa suoraan aineelliseen todellisuuteen.

Suosituimpia itseapukirjoja 1900-luvulla on ollut vuonna 1937 ilmestynyt Ajattele oikein – menesty! Kirjan kirjoittaja Oliver Napoleon Hill (1886–1970) oli liikemies, joka urallaan sortui myös erilaisiin huijauksiin ja petoksiin. Niin ikään New Thought -liikkeen näkemyksiä edusti tunnettu protestantti pastori ja kirjailija Norman Vincent Peale (1898–1993), jonka tunnetutuin teos on Power of Positive Thinking (1952), jota pidetään positiivisen ajattelun eräänä perusteoksena. Peale edusti menestysteologiaa ja vankkumatonta uskoa ja luottamusta ihmisen mielen mittaamattomiin kykyihin, joiden avulla voi saavuttaa myös ulkonaista menestystä ja vaurautta.

Manifestointimateriaalin vyöry verkossa

Manifestointiin liittyvää materiaalia on internetissä valtavat määrät, esimerkiksi manifestointiklippejä Youtubessa ja TikTokissa. Hakusanalla manifestointi saa TikTokissa tuloksena yli kolme miljardia osumaa (2023). Samoin erilaisissa hyvinvointia ja henkisyyttä käsittelevissä lehdissä manifestointi on usein esillä. Manifestoinnin ympärille on syntynyt niin ikään laaja kirjallisuudenlaji. Manifestoinnin Avaimet –verkkokurssilla opetetaan erilaisia manifestointitekniikoita, kuten erilaisia suggestiivisia affirmaatioita ja visualisointia. Sivustolla kerrotaan, että niitä käyttämällä voi vaikuttaa muun muassa omaan varallisuutensa.

Amerikkalaisen menestyskirjailija Dan Brownin dekkari Salaisuuksien salaisuus (suom.2025) aihepiiri keskittyy sellaiseen ydinajatukseen, joka on myös manifestoinnin perustana. Ihminen kykenee ajatuksen ja mielen energialla radikaalisti muokkaamaan ympäröivää todellisuutta ja sen materiaalisia olosuhteita tietoisuuden jatkuessa myös kuoleman jälkeen. Mielen todelliset kyvyt ja tietoisuus ovat jotain aivan muuta kuin meille on opetettu perinteisten yhteiskunnallisten ja kulttuuristen instituutioiden kautta. Kirjan nimellä on hauska yhteys yhteen 2000-luvun manifestointikirjallisuuden bestselleriin, Rhonda Byrnen Salaisuus- teokseen (suom. 2008).

Manifestointi voi olla samalla tavalla koukuttavaa kuin sosiaalinen media ja nettipelit. Koukutus perustuu ajatukseen aina uudesta mahdollisuudesta onnistua. Uusimman Gallup Ecclesiastican (2024) mukaan 11 prosenttia suomalaisista ilmoitti, että on vähintään toisinaan harjoittanut manifestointia. Suosituinta se on 18–29-vuotiaiden naisten parissa. Heistä näin on tehnyt 24 prosenttia.

Amerikkalainen tutkimusartikkeli The Secret” to Success? The Psychology of Belief in Manifestation (Lucas J. Dixon, Matthew J. Hornsey, Nicole Hartley, 2025) osoitti, että manifestoinnin harjoittajat ovat valmiita ottamaan myös taloudellisia riskejä. Tutkimuksen mukaan aktiiviset manifestoinnin harjoittajat ovat taipuvaisia optimismiin, mutta he ovat alttiita myös epärealistisille lupauksille. Manifestointi sijoittuu self help -kulttuurin ja uushenkisyyden piiriin. Eräs uushenkisyyden kulmakiviä on erittäin suuri luottamus ja usko ihmisen sisäiseen voimaan ja potentiaaliin saavuttaa erilaisia asioita. Samalla manifestointi ilmentää vahvasti maagista ajattelutapaa. Ilmiössä on siis samalla kertaa jotain hyvin arkaaista, inhimillistä ja myös modernia.

Kirjallisuutta ja artikkeleita

Byrne, Rhonda (2008). Salaisuus. Helsinki: WSOY

Dixon, Lucas J.& Hornsey, Matthew J. & Hartley, Nicole (2023). The Secret” to Success? The Psychology of Belief in Manifestation

Goodrick-Clarke, Nicholas (2008). The Western Esoteric Traditions. Oxford: Oxford University Press.  

Hanegraaff, J. Wouter (2005). New Thought Movement teoksessa Hanegraaff, J. Wouter in Collaboration with Faivre, Antoine, van den Broek Roelof & Brach, Jean-Pierre (ed.)  Dictionary of Gnosis & Western Esotericism. Leiden: Brill. 861–865.  

Hanegraaff, J. Wouter (1996). New Age Religion and Western Culture: Esotericism in the Mirror of Secular Thought. Brill, Leiden.  

Kim, Daniel (2025). There’s more to manifesting, here’s its philosophical backstory. Seen & Unseen.

Mehaust, Bertrand (2005). Animal Magnetism/Mesmerism teoksessa Hanegraaff, J. Wouter in Collaboration with Faivre, Antoine, van den Broek Roelof & Brach, Jean-Pierre (ed.)  Dictionary of Gnosis & Western Esotericism. Leiden: Brill. 

Kirjoittaja

Kirkon tutkimus ja koulutus -yksikön tutkimuskoordinaattori Jussi Sohlberg on perehtynyt uskonnollisiin yhteisöihin Suomessa, erityisesti uusiin uskonnollisiin liikkeisiin, erilaisiin uushenkisiin virtauksiin, länsimaiseen esoteeriseen perinteeseen, uuspakanuuteen ja uskonnollisuuden muutoksiin.