Päätöksenteko seurakunnassa

Päätösvalta seurakunnissa

Seurakunnallisen hallintoelimen (esim. kirkkovaltuusto ja kirkkoneuvosto) päätösvalta perustuu kirkkolakiin ja kirkkojärjestykseen sekä (yhteisen) kirkkovaltuuston antamiin ohje- tai johtosääntöihin päätösvaltansa siirtämisestä.

Kunkin toimielimen on toimittava oman toimivaltansa puitteissa. Luottamushenkilöt käyttävät valtaansa kollektiivisesti hallintoelimen jäseninä, eivät yksilöinä. Luottamushenkilöt vastaavat strategisesta johtamisesta seurakunnassa. Strategialla ilmaistaan tavoite ja suunta, jota kohden ollaan menossa, jota tavoitellaan. Seurakunnan virkamiesjohto vastaa operatiivisesta johtamisesta. Sen tehtävänä on huolehtia toimintamenetelmistä, joilla saavutetaan strategiassa asetetut tavoitteet. Olennaista on ymmärtää hallinnolliseen päätöksentekoon liittyvän vallankäytön ja operatiivisen vallankäytön ero.

Luottamushenkilöiden tehtävä on päätöksillään luoda
1. resurssit
2. puitteet
3. suuntaviivat organisaatiolle ja siinä työskenteleville.

Viranhaltijat valmistelevat ja esittelevät hallinnollisia päätöksiä sekä panevat niitä täytäntöön.

Luottamushenkilön vastuu päätöksistä

Luottamushenkilö on julkisoikeudellisessa tehtävässä ja käyttää tehtävässään valtaa, joka perustuu lakeihin, kirkkojärjestykseen ja toimielimen ohje- tai johtosääntöön. Luottamushenkilöiden on noudatettava lakia, säädöksiä ja määräyksiä kaikessa toiminnassaan. Luottamushenkilöön sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta. Vahingonkorvauslain mukaan luottamushenkilö voi olla myös vahingonkorvausvastuussa virheellisen menettelyn aiheuttamasta vahingosta.

Luottamushenkilö on julkisoikeudellisessa tehtävässä, josta hänet voidaan myös erottaa (KL 23:5 §) ja jossa hänellä on oikeuksia ja velvollisuuksia, muun muassa oikeus ja velvollisuus osallistua päätöksentekoon sekä tiedonsaantioikeus ja vaitiolovelvollisuus. Erityistä huomiota tulee kiinnittää myös esteellisyyssäännöksiin. Esteellisyydestä on säädetty tarkemmin kirkkolain 7 luvun 5 §:ssä.

Tiedonsaantioikeus koskee niitä tietoja, joita luottamushenkilö tarvitsee luottamustehtävän hoitamista varten (KL 25:8b § 2 mom.). Julkisten tietojen lisäksi tiedonsaantioikeus ulottuu tietoihin, jotka eivät vielä ole julkisia tai ovat salassa pidettäviä tietoja, mikäli hän tarvitsee niitä päätöksenteon perusteeksi toimielimen käsiteltävänä olevassa asiassa.

Vaitiolovelvollisuus koskee luottamustehtävässä saatuja salassa pidettäviä tietoja. Vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvaa tietoa ei saa paljastaa senkään jälkeen, kun luottamustehtävän hoitaminen on päättynyt. Salassa pidettäviä tietoja ei myöskään saa käyttää omaksi taikka toisen hyödyksi tai toisen vahingoksi. Vaitiolovelvollisuuden ja hyväksikäyttökiellon rikkomisesta rangaistaan rikoslain 40:5 § mukaan. Valmistelussa olevat asiat ovat yleensä ei-julkisia ja suljettujen kokousten keskustelut luottamuksellisia. Hyvän hallintokäytännön mukaista ei ole paljastaa ulkopuolisille suljetussa kokouksessa käytyjä keskusteluja.

Luottamushenkilö vastaa toimielimen jäsenenä tehdystä päätöksestä, paitsi
– jos hän on äänestänyt päätöstä vastaan tai/ja
– jos hän on jättänyt eriävän mielipiteen päätöksestä.

Pelkkä muutosesityksen tekeminen, jos sitä ei ole kannatettu, ei vapauta vastuusta.

Seurakunnan kokousmenettely
Päätöksenteko seurakunnissa tai seurakuntayhtymissä (evl.fi)

Lisätietoja

juristi

Suvi-Maria Wilska

+358401627145

suvi-maria.wilska@evl.fi

ETELÄRANTA 8
00130, HELSINKI