Romanikielinen Markuksen evankeliumi auttaa elvyttämään kieltä

Romanien kansainvälistä päivää vietetään 8.4. Sitä on vietetty jo vuodesta 1990 lähtien, mutta kalenteriin ja liputuspäiväksi se saatiin vuonna 2014. Kalenterissamme sitä kutsutaan romanien kansallispäiväksi. Romanit itse korostavat, ettei heillä ole kansallista erityispäivää, vaan päivä on nimenomaan kansainvälinen romanipäivä. Päivässä juhlistetaan erityisesti romanikulttuuria ja romanikieltä sekä historiaa. Romaneja on Suomessa ollut yli 500 vuotta. Historiansaatossa he ovat kokeneet syrjintää ja rasismia pääväestön taholta. Syrjintään on osallistunut myös kirkko. Syrjintä ja rasismi ovat arkipäivää vielä nykyisin, koska moni ei tunne yhtään romania.

Evankelis-luterilainen kirkko ja sen seurakunnat on jo muutamia vuosia huomioineet romanien kansainvälisen päivän järjestämällä samalla viikolla kaksikielisiä (suomi-romani) jumalanpalveluksia.  Yhdessä muiden kirkkojen kanssa on järjestetty kokoontumisia ja tapahtumia päivän ympärille sekä muutoinkin.

Evankelis-luterilaisessa kirkossa toimii myös Kirkon romaniasianneuvottelukunta, aiemmalta nimeltään Romanit ja kirkko -neuvottelukunta, joka edistää kirkon ja romanien välisiä suhteita. Se on tuottanut vuosien varrella erilaista materiaalia seurakuntien tueksi. Neuvottelukunta on myös edistänyt romanikielisen Uuden Testamentin kääntämistä.

Romanikieli on määritelty uhanalaiseksi kieleksi. Se tarkoittaa sitä, että puhujia on vähän. Eräiden arvioiden mukaan noin 3000–4000 eli noin 30 % romaneista puhuu romania. Luku on kuitenkin harhaanjohtava, sillä monikaan romani ei pysty puhumaan käsitteellisistä tai haasteellisista asioista romanikielellä. Kielenkäyttö onkin sidottu enemmän arkisiin toimintoihin. Moni romani ei puhu sitä lainkaan. Siksi romanikielen elvyttäminen on erittäin ajankohtaista.

Suomen kulttuurirahasto on myöntänyt tukea romanikielen elvytykseen. Opetushallitus julkaisi vuonna 2022 raportin romanikielen elvyttämisestä. Siinä yhdessä toimenpide-ehdotuksessa ehdotetaan romanikielisen Uuden Testamentin kääntämistä sekä Lasten kuvaraamatun tekemistä. Raportti noteeraakin hengellisyyden yhdeksi tärkeäksi alueeksi kielen elvyttämisessä. Raportissa todetaan evankelis-luterilaisen kirkon järjestäneen kaksikielisiä (suomi ja romani) jumalanpalveluksia, jotka ovat koonneet romaneja yhteen. Monet romanit arjessaan osallistuvat kuitenkin mieluusti vapaitten suuntien toimintaan, jossa he ovat saaneet ottaa vastuuta.

Romanien kansainvälisen päivän kynnyksellä ensimmäisenä pääsiäispäivänä 2026 julkaistiin Markuksen evankeliumi romaniksi. Romaniksi evankeliumeja on toki ollut saatavilla jo aiemminkin, mutta ne ovat käännöksiä, joissa ei ole käytetty apuna modernia Raamatunkäännöstietotaitoa.

Juuri ilmestynyt Markuksen evankeliumi romanikielellä käännettiin Pipliaseuran johdolla neljän romanin toimin. Tuula Åkerlund (lut.), Miranda Vuolasranta (lut.), Henry Hedman (helluntaikirkko) ja Henry Lindgren (vapaakirkko) muodostivat käännöstyöryhmän, jonka työn tulosta arvioivat ensin romanikieliset lukijat sekä lopuksi käännöksessä konsulttina toiminut Chris-Pekka Wilde. Markuksen evankeliumin käännös julkaistiin 5.4.2026 kaksikielisen juhlajumalanpalveluksen jälkeen.

Kääntämisprosessi on ollut osallistujilleen matka omaan kieleen ja sen kehittämiseen. Jokainen heistä puhuu romanikieltä äidinkielenään. Omakielisen evankeliumitekstin kuuleminen ja lukeminen tuntuu sydämessä heidän mukaansa erityisen koskettavalta.

Markuksen evankeliumin käännös on tehty lukemisen helpottamiseksi kahdella kielellä: aukeaman toisella puolella on romanikielinen käännös ja toisella puolella Markuksen evankeliumin UT2020 mukainen suomenkielinen käännös. Tavoitteena on, että käännöstä on helppo lukea ja samalla oppia omaa, usein jo unohdettua kieltä. Markuksen evankeliumin saaminen romaniksi on kirkkojen panos romanikielen elvyttämiseksi. Romaniyhteisö ja kirkon romaniasianneuvottelukunta toivovat, ettei se kuitenkaan jää tähän, vaan vielä jonakin päivänä on mahdollista lukea koko Uusi Testamentti ja Psalmit romaniksi.

Ulla Siirto
asiantuntija, Kirkkohallitus