Suomalaisessa kokonaisturvallisuuden mallissa kriisinkestävyys rakennetaan yhteistyöllä, jossa viranomaiset, elinkeinoelämä, järjestöt ja kansalaiset toimivat yhdessä turvatakseen yhteiskunnan elintärkeät toiminnot. Kirkot ja uskonnolliset yhteisöt ovat keskeisessä roolissa vahvistamassa yhteiskunnan henkistä kriisinkestävyyttä.
Evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon sekä muiden uskonnollisten yhteisöjen merkitys henkisen tasapainon ja hyvinvoinnin tukemisessa on tunnustettu osana Yhteiskunnan turvallisuusstrategiaa (2017). Kirkkojärjestys ja kirkkolaki velvoittavat seurakuntia suunnittelemaan ja varautumaan niin, että kirkon keskeiset toiminnot, jotka tukevat henkistä kriisinkestävyyttä, toteutuvat mahdollisimman sujuvasti sekä normaali- että poikkeusoloissa..
Kirkkojen ja uskonnollisten yhteisöjen tehtävät sijoittuvat turvallisuusstrategiassa henkisen kriisinkestävyyden ja väestön toimintakyvyn sekä palvelujen sektoreihin. Henkinen kriisinkestävyys tarkoittaa yksilöiden, yhteisöjen ja kansakunnan kykyä kestää kriisitilanteiden henkiset paineet ja selviytyä niiden vaikutuksilta. Hyvä henkinen kriisinkestävyys edistää toipumista kriiseistä. Kirkko tukee kansalaisten henkistä kriisinkestokykyä toteuttaessaan perustehtäväänsä.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tulee turvata kaikissa tilanteissa sen hengellinen ja yhteisöllinen toiminta sekä huolehtia seurakunnan diakonisista palveluista. Erityistehtävänä seurakunnilla on huolehtia hautausmaiden ylläpidosta kaikissa turvallisuustilanteissa. Seurakunnan tulee myös tarjota henkistä huoltoa kriisitilanteissa. Kirkon henkinen huolto tarjoaa psykososiaalista tukea ja turvaa kriisin uhreille ja kaikille, joita kriisi koskettaa. Seurakuntien ylläpitämät henkisen huollon (HeHu) valmiusryhmät toimivat osana yhteiskunnan psykososiaalisen tuen kokonaisuutta onnettomuus- ja kriisitilanteissa.
Varautumisella varmistetaan seurakuntien tehtävien mahdollisimman häiriötön hoitaminen myös häiriötilanteissa ja kriisiolosuhteissa. Tämä perustuu ajan tasalla olevaan, uhkamallit huomioivaan riskien arviointiin. Toimintakyky kriisitilanteissa edellyttää, että kirkon palvelut toimivat normaalisti ja kriisitoimintaa harjoitellaan säännöllisesti. Tuomiokapitulit johtavat ja valvovat seurakuntien varautumista. Kirkkohallitus johtaa kirkon keskushallinnon varautumista.
Viestinnän ja tietojen käsittelyn suunnittelu on olennainen osa varautumista. Valmiussuunnittelussa on tärkeää ottaa huomioon kriisiviestintä. Oikea-aikaisella viestinnällä lisätään luottamusta viranomaisten toimintaan ja ylläpidetään osaltaan yhteiskunnan kriisinkestävyyttä.
Digitalisoitumisen myötä kirkon palveluista on tullut entistä saavutettavampia, mutta samalla ne ovat myös haavoittuvampia kyberuhille. Tässä kokonaisuudessa kyberturvallisuudella on merkittävä rooli kirkon toiminnan turvallisuuden ja luotettavuuden varmistamisessa.
Kirkkohallituksen valmiustiimi
asiantuntija
+358404842622
petri.patronen@evl.fi
Eteläranta 8 00130, HELSINKI