Viestintä on olennainen osa ympäristötyötä. Viestintää tarvitaan, jotta työntekijät, päättäjät ja seurakuntalaiset sitoutuvat ympäristöohjelmaan ja kokevat sen omakseen. Viestintää tarvitaan myös ohjaamaan ja opastamaan ympäristöohjelman mukaiseen toimintaan ja muistuttamaan siitä.
Ympäristöohjelma tarjoaa seurakunnalle myönteisen mahdollisuuden viestiä siitä, kuinka seurakunta aidosti toiminnassaan toteuttaa yhteistä ympäristövastuuta. Seurakunta voi myös tehdä ympäristökasvatusta viestinnän keinoin ja kannustaa seurakuntalaisia pitämään hyvää huolta luomakunnasta.
Erityisesti ympäristödiplomin käyttöönottovaiheessa voidaan tarvita muutosviestintää. Diplomi voi muuttaa tapoja tehdä työtä: pitää ottaa uudenlaisia asioita huomioon ja ehkä luopuakin jostain. Ympäristöasiat eivät ole välttämättä kaikille tuttuja eivätkä ehkä entuudestaan tärkeitäkään. Näistä syistä avoin viestintä ja mahdollisuus keskustella asioista ja vaikuttaakin niihin on tärkeää.
Muutoksessa viestintää ja osallistamista tarvitaan monikertaisesti enemmän kuin normaalitilanteessa. Todellinen muutos ihmisen toimintatavoissa – siis esimerkiksi sitoutuminen ympäristödiplomiin – tapahtuu vain, jos ihminen kokee todellista osallisuutta muutoksessa. Hänen on itse päästävä tarkastelemaan asiaa oman työnsä näkökulmasta: Miksi ympäristödiplomi otetaan käyttöön? Miten se vaikuttaa työhöni/toimintaani? Mitä hyötyä ympäristödiplomista on? Onko siitä jotain haittaa? Myös kriittiset kysymykset ja vaikkapa epävarmuus omasta osaamisesta on päästettävä esiin ja keskusteltava avoimesti.
Ympäristöviestintä on osa seurakunnan kokonaisviestintää, joten ympäristötyöryhmässä kannattaa olla jäsenenä seurakunnan viestinnästä vastaava. Koska ympäristötoiminta ja ympäristöviestintä kulkevat tiiviisti käsi kädessä, ympäristöviestintä on myös kaikkien yhteinen tehtävä. Kun jotain tehdään, mietitään samalla, millaista viestintää tekeminen tarvitsee. Jokainen on siis ympäristöviestijä.
Viestinnän suunnittelu kannattaa aloittaa ympäristödiplomi-prosessin alkuhetkistä. Jo aikeesta hakea diplomia voi viestiä eri kohderyhmille: mitä ympäristödiplomilla tavoitellaan ja miksi.
Ympäristöviestintäsuunnitelma on hyvä tehdä osana koko seurakunnan viestintäsuunnitelmaa. Näin ympäristöviestintä nivoutuu osaksi viestinnän kokonaisuutta, ja käyttöön tulevat myös seurakunnan eri viestintäkanavat ja -keinot. Viestinnässä voimat kannattaa yhdistää myös mahdollisten yhteistyökumppanien kanssa.
Viestintäsuunnitelmassa kuvataan ensin ympäristöviestinnän tavoitteet ja tarkoitus (miksi viestitään) ja kohderyhmät (kenelle viestitään). Kohderyhmän ja tavoitteen mukaan valitaan kanavat ja keinot (missä viestitään), äänensävy (miten viestitään) ja ajoitus (milloin viestitään). Suunnitelmassa on määritettävä myös, kenen vastuulla asia on (kuka viestii). Viestintäsuunnitelmaan on hyvä kirjata myös, miten viestinnän onnistumista mitataan ja mitkä ovat viestinnän mahdolliset kustannukset. Suunnitelman voi luoda muun muassa vuosikelloksi, joka auttaa hahmottamaan koko vuoden viestintää (katso osio Ympäristökasvatuksen viestintä ja vuosikello).
Viestinnän keinoja pohdittaessa olennainen kysymys on, miten ympäristöviestinnästä saadaan mahdollisimman vaikuttavaa. Tarinat, ihmiset, kokemukset ja tunteet kannattaa valjastaa viestinnässä tietosisällön rinnalle.
Ympäristökeskustelu ympäröivän yhteiskunnan kanssa kannattaa pohtia osana viestintäsuunnitelmaa. Viestintäsuunnitelmassa määritellään, kuinka seurakunta voi olla mukana ajankohtaisessa ympäristökeskustelussa proaktiivisesti, joskus tarvittaessa reaktiivisestikin. Kuinka seurakuntalaiset ja työntekijät voivat osallistua julkiseen keskusteluun ympäristöasioista? Miten seurakunta tai -yhtymä osallistuu yhteisönä ympäristöön ja ilmastoon liittyvään keskusteluun eri foorumeilla?
Kirkon energia- ja ilmastostrategian yhtenä tavoitteena onkin se, että kirkko vaikuttaa aktiivisesti yhteiskunnallisena toimijana ja keskustelijana. Ilmastostrategiassa suositellaan, että kirkko rohkaisee ja haastaa viestinnässään ja toiminnassaan jäsenensä mukaan ilmastotyöhön ja hiilineutraaliustavoitteisiin ja vaatii päättäjiltä rohkeita ilmastotoimia.
Ohjeet ja opasteet, joilla tuetaan ihmisiä toimimaan ympäristödiplomin määrittelemään suuntaan, ovat myös ympäristöviestintää. Opasteita tarvitaan erityisesti muun muassa jätehuollossa keittiöissä, leirikeskuksissa ja hautausmailla. Ohjeita ja opasteita laadittaessa on hyvä pitää ohjenuorana selkeyttä ja ytimekkyyttä. Visuaalisilla ratkaisuilla havainnollistetaan ohjeita, luodaan tunnettuutta ja tunnistettavuutta sekä luodaan myönteisiä mielikuvia. Visuaaliset ratkaisut voivat liittyä seurakunnan omaan ilmeeseen tai ympäristödiplomin ilmeeseen. Suunnittelusta ja ratkaisuista on hyvä keskustella seurakunnan viestintävastaavien kanssa.
Somekanavissa käytettyjä aihetunnisteita ovat esimerkiksi #kirkonympäristödiplomi #ilmastokirkkoni #hiilineutraalikirkko sekä #hiilineutraalikirkko2030.
Katso tästä Turun ja Kaarinan seurakunnan laatima esimerkki ympäristöviestintäsuunnitelmasta ja vuosikellosta.
Käsikirjan Ympäristökasvatus-luvusta löytyy vuosikellopohja.
Seurakunta viestii ympäristöasioistaan laajasti.
Pisteet: Seurakunnalla on ympäristöviestintäsuunnitelma, 2 pistettä.1 piste/viestintäkanava, jossa viestitään säännöllisesti. Enintään 10 pistettä.
Huomaa, että viestintä on myös kaikkien yhteinen tehtävä ja osa ympäristötyötä. Siksi siitä saa pisteitä myös monissa muissa luvuissa.