Kunnioittavan keskustelun periaatteet

Kirkko edistää kunnioittavaa keskustelua

Kunnioittavan keskustelun periaatteita voidaan soveltaa mm. jännitteitä aiheuttaviin kysymyksiin. Kunnioittavan keskustelun periaatteet tukevat ja edistävät keskustelua ja tekevät näkyväksi järkevän dialogin pelisääntöjä. Kriittinen ja avoin keskustelu eivät ole pois suljettuja.

Periaatteet ovat piispainkokouksen laatimat vuonna 2020, ja ne ovat vastauksessa kirkolliskokouksen pyyntöön edistää kunniottavaa keskustelua. 

Kunnioittavan keskustelun tuntomerkkejä ovat mm. seuraavat:

1. Kunnioitus: Keskustelijat pyrkivät arvostamaan toista osapuolta ja myös osoittavat sen toisille, vaikka olisivatkin eri mieltä.

2. Pyrkimys kuunnella ja ymmärtää: Keskustelijat pyrkivät vilpittömästi ymmärtämään toistensa lähtökohtia, johtopäätöksiä ja perusteluja silloinkin, kun päätyvät erilaisiin näkemyksiin. Jokainen voi puhua vain omasta puolestaan.

3. Asiaan keskittyminen: Keskustelijat keskittyvät itse asiaan ja haastavat toistensa perusteluja, ja pidättyvät viemästä keskustelua henkilökohtaisiin ominaisuuksiin, jotka ovat aiheen kannalta epäolennaisia. Yhdistävien asioiden huomaaminen on avuksi.

4. Omien näkemysten rehellinen ja avoin ilmaiseminen: Omien ajatusten esille tuominen on tärkeää, tuntuivatpa ne keskeneräisiltä tai valmiilta. Perusteluihin kannattaa kiinnittää huomiota.

5. Sananvapaus ja vastuu: Keskustelijat kunnioittavat toistensa ilmaisunvapautta, puolustavat sitä ja pidättyvät sen kanssa ristiriidassa olevista vaikutuskeinoista.

6. Avoimuus muutokselle: Keskustelijat ovat avoimia kuuntelemaan toista osapuolta, oppimaan häneltä ja tarvittaessa tarkistamaan omia näkemyksiä.

Kunnioittavaa keskustelua voi nostaa esille kirkollisessa viestinnässä. #kunnioittavakeskustelu.