Me ja he

Työskentelyn aiheena on erilaisuus ja enemmistöstä poikkeavien ihmisten kohtelu. Pohditaan omien havaintojen kautta, mitä ihmisryhmiä yhteiskunnassamme syrjitään ja mitä syrjinnän purkamiseksi voi tehdä. Syrjinnän purkamista käsitellään kahden Raamatun tekstin kautta.

Vaihe 1. Raamattutyöskentely

Kesto n. 25 min. Osallistujat jaetaan kahteen ryhmään.
Ryhmä 1 saa käsiteltäväkseen tekstin Jeesus ja samarialainen nainen Joh. 4:5–15
Ryhmä 2 saa käsiteltäväkseen tekstin Jeesus aterioi syntisten kanssa Luuk. 15:2

Ohjeistus ryhmille

Lukekaa teksti rauhallisesti ääneen kahteen kertaan. Keskustelkaa seuraavista kysymyksistä:

1. Millaisia ihmisryhmiä tekstit käsittelevät? Mitä tiedämme näistä ihmisryhmistä ja niiden asemasta yhteisössään (fariseukset, samarialaiset, Jeesus)?
2. Ilmeneekö tekstistä jännite erilaisten ihmisryhmien välillä? Löytyykö sosiaalisia ääripäitä tai vastakohtia?
   

Suunnitelkaa äänetön pantomiimi tai elävä patsas, joka kuvaa tekstissä ilmenevää ihmisryhmien välistä jännitettä, vastakohtaisuutta tai kohtaamista.

Kumpikin ryhmä esittää oman tuotoksensa toiselle ryhmälle. Esitystä katsova ryhmä pohtii katsoessaan, mitä tunteita toisen ryhmän esityksestä välittyy.

Vaihe 2. Yhteinen keskustelu

Kesto n. 15 min. Syvennellään harjoituksen herättämiä tunteita ja ajatuksia. Ohjaaja tuo esiin, että syrjivät normit ovat olleet osa elämää jo Raamatun vuosisatoina. Monissa kohtaamisissaan juuri Jeesus puuttuu syrjiviin normeihin ja purkaa niitä. Hän nostaa esiin ja tekee näkyväksi ihmisiä, joita enemmistö ihmisistä syrjii. Jeesus haastoi myös uskonnollisia perinteitä ja sääntöjä etsiessään tietä välittää Jumalan rakkautta kaikille.

Pohdintakysymyksiä yhteiseen keskusteluun tai vieruskaverin kanssa

• Mitä ihmisryhmiä pidät syrjittynä tai sorrettuna tämän päivän maailmassa? Millä perusteella?
• Mitkä aiemmin syrjityt tai sorretut ihmisryhmät ovat tulleet näkyvämmiksi viime vuosina ja vuosikymmeninä? Mitä ajatuksia tämä herättää sinussa?
• Kuka ja mitkä tahot ovat mielestäsi onnistuneet hyvin purkamaan syrjintää ja ihmisten välistä eriarvoisuutta?

(Tässä kohtaa voi työskentelyssä pitää pienen tauon.)

Vaihe 3. Harjoite

Pohjustus

Kesto n. 5 min. Sanalla “normi” voidaan viitata eettisiin normeihin, jollainen on vaikkapa lähimmäisenrakkaus. Normilla voidaan viitata myös näkymättömiin pelisääntöihin siitä, ketkä yhteisössä kuuluvat joukkoon ja ketkä eivät. Tällaisia normeja kutsutaan syrjiviksi normeiksi. Silloin kun itse kuuluu johonkin enemmistöön, voi olla hankala havainnoida sitä, kuinka arkinen kielenkäyttökin joskus vahvistaa ajatusta, että täytyy olla tietynlainen, jotta voi sopia muottiin.

Harjoitus

Kesto n. 20 min. Muistuta osallistujia kunnioittavan keskustelun pelisäännöistä.

Pohdi seuraavia tilanteita kuvitteellisessa Onnelan seurakunnassa. Näytä peukalolla, ovatko nämä ilmaisut tai tapahtumat mielestäsi sellaisia, jotka saavat kaikki tuntemaan olonsa tervetulleeksi. Peukku ylös merkitsee että tilanteessa ei ole mitään kummallista ja se on täysin hyväksyttävä kaikkien kannalta, peukku keskelle “en ole varma” tai “jossain määrin epämukavaa”, peukku alas merkitsee että tilanne voi varmasti olla syrjivä tai epämukava jonkun kannalta. Käyttäkää jokaisen tapauksen kohdalla hetki sen tutkimiseen, oliko ryhmässä yhteneviä vai eriäviä näkemyksiä. Kun joku laittaa peukun alaspäin, pyydä kertomaan perusteluja. Pohtikaa kenen kannalta tilanne voi tuntua syrjivältä tai epämukavalta ja miksi. Sulkeissa on vihjeitä ohjaajalle, millaiseen syrjivään normiin väite liittyy.

Jos mielipiteiden näyttäminen koko ryhmälle tuntuu liian haastavalta, voidaan myös sopia, että työskentely toteutetaan siten, että osallistujat osoittavat peukku-mielipiteensä silmät kiinni niin, että vain ohjaaja näkee osallistujien näkemykset. Keskustelu voidaan silloin käydä hieman yleisemmällä tasolla.

1. Kerhonohjaaja kerhossa: “Näyttäkää tätä tiedotetta kotona isälle tai äidille” (ydinperhe-normi: kaikissa perheissä on kaksi huoltajaa ja he ovat äiti ja isä)
2. Tiedote perheretkestä lehdessä: “Retkelle ilmoittaudutaan verkkoalustalla ja lisätietoa voit kysyä työntekijältämme sähköpostitse. Voit ottaa retkelle mukaan pienen eväsrahan, esimerkiksi 15 €/henkilö” (luokkanormi: kaikilla perheillä on varaa eväsrahaan, koulutusnormi: kaikilla perheillä on osaaminen ja valmiutta hoitaa asiat sähköisesti)
3. Pastori aloittaa: “Hyvät sisaret ja veljet…” (binäärisyys-normi: on olemassa vain kaksi sukupuolta, nainen ja mies)
4. Nuorisotyönohjaaja tummaihoiselle Suomessa syntyneelle suomalaiselle: “voisitkohan tuoda jotain oman kulttuurisi musiikkia leirimme kansainvälisyyspäivään”. (ihonvärinormi: vain valkoihoinen voi olla suomalainen)
5. Kirkkoherra: “Tänä syksynä järjestämme kuntoilukampanjan, jossa kilpailemme askelten ottamisessa. Kaikki mukaan! Reippain tiimi palkitaan!” (terveysnormi: kaikki yhteisön jäsenet ovat kyvykkäitä ja hyväkuntoisia eikä työssä ole ketään liikkumisrajoitteista)
6. Luottamushenkilö: “Seurakunnan naisistuminen on iso ongelma. Toiminta ei houkuttele mukaan riittävästi miehiä.”(sukupuolinormi)
7. Seurakuntalainen kirkkokahvilla tutulle isostytölle: “Jokos sinä olet löytänyt itsellesi poikaystävän?” (heteronormi: kaikki nuoret ovat heteroita eli kiinnostuneita vastakkaisesta sukupuolesta)
8. Raamattupiirin vetäjä: “Työpaikoilla on tänä vuonna ollut raskas kevät koronaviruksen takia. Onneksi pian koittaa ansaittu kesäloma ja voimme kaikki hetken hengähtää.” (luokkanormi: kaikki ovat vakituisessa työsuhteessa, johon kuuluu lakisääteinen loma)

Vaihe 4. Yhteinen pohdinta

• Mitä ajatuksia edellä olevat tilanteet herättivät? Pidätkö niitä todennäköisinä?
• Onko jokin mainituista tilanteista suoranaista syrjintää?
• Millaiset vähemmistöt jäävät kirkossa näkymättömiin? Mistä ei puhuta seurakunnassa?
• Millä tavoin sinä voisit edistää sitä, että kaikki tuntisivat olonsa tervetulleeksi seurakunnassa?

Lisälukemista

Työskentelyn on suunnitellut Minna Mannert.