Avioliittokäsityksiä ennen ja nyt

Mistä avioliitossa on kyse Raamatun aikana? Entä nyt? Työskentely herättää pohtimaan avioliiton merkitystä yksilöille ja yhteisöille.

Vaihe 1. Ennakkovalmistautuminen

Ennakkoon luetaan ja pohditaan kolmea eri tekstiä.
Lue ensin Abrahamista (=Abram), Saarasta (=Sarai) ja Hagarista: 1. Moos. 16 ja 1. Moos. 21:1–21.

Pohdi lukiessasi seuraavia kysymyksiä:

• Miten avioliittoon suhtauduttiin sen ajan kulttuurissa näiden tekstien perusteella?
• Entä miten miehen velvollisuus siittää jälkeläisiä näkyy kertomuksessa?
• Onko meillä tänään jotain opittavaa näistä tapahtumista, vaikka käsityksemme avioliitosta on toisenlainen?

Lue toisena ennakkovalmistautumisen tekstinä Hes. 16:1-43 ja 59-63. Pohdi lukemaasi oheisten kysymysten avulla ja kirjoita pohdintasi muistiin.

Tekstissä Jumala esiintyy kaipaavana ja rakastuneena nuorena miehenä, joka hemmottelee rakastettuaan arvokkailla lahjoilla – aikana, jolloin avioliiton solmiminen yleensä oli sukujen päämiesten vastuulla. Nainen (Jerusalem) on kuitenkin uskoton vieraitten miesten kanssa – tällä viitataan kansan turvautumiseen vieraitten valtojen tarjoamaan tukeen Jumalan sijasta.

Kertomus Jumalan kaipauksesta ja rakastumisesta on kaunis kuvaus läheisestä yhteydestä Jumalan ja ihmisten välillä.

• Mitä ajatuksia tämä vertauskuva herättää sinussa?

Jerusalemin harjoittama “haureus” vaikuttaa olevan vain naisen vastuulla, miesten (eli vieraitten valtioiden) toimintaa ei suoranaisesti kritisoida. Ennen oli täällä Suomessakin tavallista, että miesten pitäminen “puhtaina” oli naisten vastuulla – aivan kuten miehet eivät itse pystyisi hillitsemään himoaan.

• Suhtaudutaanko mielestäsi edelleen tänä päivänä eri lailla parisuhteessa elävän miehen ja naisen uskottomuuteen?

Kolmantena luettavana tekstinä on Matt. 22:25–30. Jos aviomies kuoli lapsettomana, jonkun hänen veljestään piti Mooseksen lain mukaan ottaa leski vaimokseen, jotta kuolleelle miehelle syntyisi jälkeläisiä – tämä riippumatta siitä, oliko veljellä vaimo tai vaimoja jo ennestään.

• Yritä eläytyä sekä lesken, vainajan veljen että veljen mahdollisen vaimon asemiin: mitä tunteita ja ajatuksia tällainen tilanne on saattanut synnyttää?

Vaihe 2. Yhteinen keskustelu

Teksti 1: Ensimmäinen Mooseksen kirja

Keskustelkaa lukemienne 1. Mooseksen kirjan kohtien pohjalta hyödyntäen seuraavia kysymyksiä:

• Kenellä on valtaa kertomuksessa, ja miten sitä harjoitetaan?
• Minkälaisen kuvan tekstit antavat Jumalasta?
• Mitä arvokasta näet tässä avioliittokäsityksessä; esimerkiksi sellaista, mitä olemme menettäneet tänä päivänä?
• Kertomus Saarasta ja Hagarista saattaa meistä tuntua kovin vieraalta. Lue miten Paavali tulkitsee kertomusta allegorisesti (Gal. 4:21–31). Varhaisessa kirkossa Saaraa ja Hagaria tulkittiin usein vanhan ja uuden liiton edustajina (siis Israelin kansa/kristillinen kirkko). Millä tavalla tällaiset allegoriset tulkinnat voisivat auttaa meitä historiallisen kuilun silloittamisessa?

Teksti 2: Hesekielin kirja

Siirrytään toiseen ennakolta luettuun tekstiin, Hesekielin kirjaan.

Hesekielin tekstissä Jumala antaa anteeksi uskottomalle vaimolleen, Jerusalemille. Samalla korostetaan kuitenkin vahvasti, että nainen tulee kantamaan syyllisyyttä ja tuntemaan häpeää teoistaan.

• Voiko toiselle antaa anteeksi, samalla kun ennustaa, että tämä toinen tulee kantamaan mukanaan syyllisyyttä ja häpeää vielä kauan? Tuleeko sinulle mieleen tilanteita, jossa anteeksiantoa käytetään vallankäytön välineenä?

Meidän aikamme yhteiskunnasta katsottuna monet Raamatun tekstit edustavat arvoja ja ihmiskäsityksiä, jotka vaikuttavat meistä kovin vanhanaikaisilta. Kuitenkin Raamatun tekstit ovat saattaneet tuntua sen ajan ihmisille hyvinkin radikaaleilta. Raamatun sisällä on myös havaittavissa muutoksia suhtautumisessa esimerkiksi sairaisiin, lapsiin ja naisiin.

• Mitä ajatuksia nämä väittämät herättävät sinussa, ja miten niitä voidaan ottaa huomioon tulkittaessa Raamattua tänään?

Vertauksia käytetään tavallisesti selittämään tai kuvaamaan jotain ilmiötä. Tämä tapahtuu usein niin, että jotain meille vierasta kuvataan vertaamalla sitä johonkin, joka on meille ennestään tuttua. Jumala on kuin hyvä paimen, hyvä isä, ja raikas lähde. Käsityksemme tästä vertauksena käytettävästä asiasta saattaa kuitenkin samalla muuttua. Esimerkiksi käsityksemme hyvästä paimenesta saa vaikutteita siitä, miten ymmärrämme Jumalan toimivan – kuten myös toisin päin. Tämä pätee myös avioliiton kohdalla: Jos Jumalaa profeettojen kirjoissa verrataan uskolliseen, yksiavioiseen aviomieheen, hyvän avioliiton tulisi tietenkin olla monogaminen. Avioliiton käyttäminen jumalasuhteen vertauskuvana on siis itse asiassa saattanut johtaa avioliittokäsityksen muuttumiseen ja moniavioisuuden katoamiseen juutalaisuudessa.

• Mitä ajatuksia nämä pohdinnat sinussa herättävät? Tuleeko sinulle mieleen muita esimerkkejä tällaisesta luovasta vuorovaikutuksesta “asian” ja sitä selittävän kielikuvan välillä?

Teksti 3: Matteuksen evankeliumi

Pohditaan vielä lopuksi Matteuksen evankeliumin tekstiä (Matt. 22:25-30Linkki avautuu uudessa välilehdessä).

• Miksi tällainen järjestelmä, niin kutsuttu leviraattiavioliitto, luotiin? Kenen intressejä se palveli?
• Voidaanko sanoa, että on olemassa tarkoin määrätty “raamatullinen” avioliittokäsitys, jota voi soveltaa myös tänään?
• Osaatko kuvitella toisenlaisia tilanteita, joissa tällainen ajatus “yhteisvastuusta” perheen sisällä voisi olla tarpeen tänä päivänä?

Onko tällä tekstillä mitään yhtymäkohtia meidän aikamme keskusteluun avioliitosta?

Jeesus korostaa, että avioliitto on vain “tämänpuoleista” elämää koskettava instituutio.

• Vaikuttaako tämä siihen, miten suhtaudumme avioliittoon ja ehkä varsinkin leskien tai eronneiden solmimiin uusiin avioliittoihin?

Työskentelyn suunnittelijat: Emma Audas, Eetu Kejonen ja Björn Vikström