Teologia kuuluu kaikille

Kontekstuaalisen teologian tekemisessä on oleellista tehdä tietoisesti näkyväksi vallan rakenteita niin teologian tekemisessä, kristittyjen yhteisöissä kuin laajemmin yhteiskunnassa.

Kontekstuaalinen teologia – mitä se on?

Tässä esittelemme teologian tekemisen tapaa, jota kutsutaan kontekstuaaliseksi teologiaksi. Toisinaan suomen kielessä käytetään termiä arjen teologia. Lähtökohtana on ajatus, että teologia kuuluu kaikille kristityille, ei vain papeille tai ammattiteologeille. Teologian tekeminen on päivittäistä pohdintaa ja vastausten etsimistä kysymykseen, mitä on elää kristittynä juuri tänään ja tässä. Arkinen elämä, yhteiskunnan muutos, ihmisyyden monimuotoisuus – nämä luovat sen kontekstin, jossa teologia syntyy.

Konteksti tarkoittaa asiayhteyttä: kaikki ilmiöt liittyvät osaksi isompaa kokonaisuutta. Vaikka kaikki teologia on jossakin asiayhteydessä syntynyttä, kontekstuaalinen teologia lähtee tietoisesti liikkeelle ihmisten arkielämän tilanteista ja yhteiskunnan haasteista. Siinä otetaan vakavasti se ajatus, että ihminen on osa sitä ympäristöä, verkostoja ja kulttuuria, jossa hän elää. Esimerkiksi yhteiskunnalliset rakenteet tai perhemallit vaikuttavat ihmiseen ja hänen mahdollisuuksiinsa ja kokemuksiinsa.

Teologia kasvaa alhaalta ylöspäin

Kontekstuaalinen teologia ei lähde liikkeelle yleisistä teorioista vaan yksittäisistä tilanteista. Se etsii vastausta kysymykseen, mitä on uskollinen Kristuksen seuraaminen tänään. Tärkeää on myös, että kaivaudutaan yksittäisiä kokemuksia syvemmälle. Keskeistä on erityisesti syrjään työnnettyjen ihmisten äänien kuunteleminen. Yksilöiden kokemusten rinnalle tulee tehdä näkyväksi yhteiskunnallista, poliittista ja kulttuurista muutosta.

Kontekstuaalinen teologia ei ole vain yksi teologian laji, vaan siihen kuuluu esimerkiksi jälkikolonialistinen, feministinen, ympäristöteologia ja musta teologia.

Anglikaaniteologi Kenneth Leechiin liittyen voimme hahmotella kontekstuaalista teologiaa näin:

  • Teologian tekemisen paikka on paikallinen kristittyjen yhteisö.
  • Teologian tekeminen ei ole vain älyllistä toimintaa: teologiaa voi ilmaista myös esimerkiksi runouden, kuvataiteen ja musiikin avulla.
  • Teologiseen työskentelyyn tarvitaan mukaan eri-ikäisiä, erilaisista kulttuureista ja sosiaaliluokista tulevia ihmisiä.
  • Teologinen työ jatkuu. Se on prosessi, joka ei tule koskaan valmiiksi.
  • Teologia on sekavaa ja epätäydellistä. Siihen kuuluvat myös haasteet ja kriisit – maailmassa, seurakunnassa, paikallisessa yhteisössä ja omassa elämässämme. Helppoja vastauksia ei ole tarjolla.
  • Rukous ja mietiskely muodostavat teologian pohjan.
  • Teologiassa etsimme totuutta ja olemme avoimia Jumalan todellisuudelle.

Raamattu ja kontekstuaalinen teologia

Raamattu ja sen tarinat, kielikuvat, teemat ja käsitteet kuuluvat teologian tekemiseen. Raamatussa itsessäänkin näkyy teologian kehkeytyminen: Viides Mooseksen kirja päivittää Toisen Mooseksen kirjan ajatuksia, ja Uusi testamentti kommentoi Vanhaa testamenttia.

Perinteisen akateemisen teologian suunta on lähteä arvovaltaisista teksteistä ja siirtyä traditioista tulkinnan kautta käytäntöön. Kontekstuaalinen teologia kääntää teologian tekemisen prosessin toisin päin. Ensin on kysymys, joka syntyy arjessa ja elämässä. Lähtökohtana on jokin murros, häiriö tai muutos, joka vaatii uutta ajattelua ja toimintaa.

Teologia syntyy vuoropuhelussa, jossa ihmisen kysymykset ja kokemukset kohtaavat kristillisen perinteen. Joskus arkikokemukset ja nyky-yhteisöjen kysymykset myös haastavat Raamattuun kirjattuja näkemyksiä.

Tutustu myös teologiseen reflektioon
Lisälukemista

Takaisin sivun alkuun