Kirkko maaseudulla

Kirkon maaseutulinjaukset on julkaistu vuonna 2015.

Maaseudulla ihmisten kanssa

Suomi on yksi Euroopan maaseutumaisimmista maista. Maamme pinta-alasta 95 % on maaseutua. Se muuttuu toimintaympäristönä koko ajan. Kirkon tulee pysyä maaseudun ihmisten rinnalla muutosten keskellä. ”Kirkon maaseutulinjaukset 2015” päivittää kirkon toiminnan tavoitteita maaseudulla kirkon yhteisten strategioitten suunnassa.

Kädet, toisessa kädessä on mustikoita ja toisessa puolukoita

Kirkko säilyy, mikäli se elää kiinteässä yhteydessä ytimeensä. Kirkon olemukselle keskeiset perusperiaatteet ovat olennaisia myös kirkon työssä maaseudulla. Tällaisia periaatteita ovat muun muassa kiitollisuuden, Jumalan valtakunnan ja luomakunnan pyhyyden painotukset. Näistä periaatteista on nostettavissa suuntaviivat tämän hetken yhteiskunnalliseen toimintaan: ihminen edellä, ei talous, suhtautuminen talouden globalisaatioon, uudenlaisen työn kehittäminen, keskinäinen huolenpito, metsien arvostus, eläinten kunnioitus, saamelaisen kulttuurin anti koko kirkolle, koko maan tasapuolinen kehittäminen ja lähiseurakunnat.

 

Kohtaamisen kirkko – Suomen evankelis-luterilaisen kirkon toiminnan suunta 2020 kutsuu ihmisiä Jumalan yhteyteen sekä rohkaisee välittämään lähimmäisistä ja luomakunnasta. Maaseutuun sovellettuna tämä merkitsee, että

• kirkon tulee maaseudulla tukea erityisesti työttömyyden ongelmista kärsiviä ihmisiä ja perheitä

• kirkon tulee pitää huolta toimintansa ja palvelujensa tavoitettavuudesta myös maaseudulla

• kirkon tulee maaseudulla pitää huolta työntekijöiden ja seurakuntalaisten mahdollisuuksista liikkumiseen paikasta toiseen

• kirkon tulee edistää luontoympäristön suojelua paikallisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti

• kirkon tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota seurakuntien näkyvyyteen, läsnäoloon ja ihmisten kohtaamiseen eri elämäntilanteissa ja ympäristöissä

• kirkon tulee julistaa ja ylläpitää evankeliumin sanomasta kumpuavaa luottamusta, elämänuskoa ja rohkeutta.

Kirkossa on meneillään rakennemuutoksia. Maaseutulinjausten virikkeeksi on liitetty suositus ja ohjeet muutosten maaseutuvaikutustenarvioinnista.

Pyhä maalla

Monissa seurakunnissa on paljon maaseutua. Tyypillistä on, että nuoret muuttavat pois, mutta monin paikoin on havaittavissa myös paluumuuttoa.

Maaseutuun liitetään myös sellaiset adjektiivit, kuin turvallisuus ja rauha.

Luonto ei ole päästänyt luonnosta toimeentulonsa saavia helpolla. Kovat luonnonolot saattavat aiheuttaa taloudellisia huolia, esimerkiksi matkailuyrittäjien painajainen, alkutalvi ilman lunta, aiheutti monelle ylimääräisiä kuluja.  Toisaalta digitalisaatio mahdollistaa työn tekemisen lähes mistä tahansa.

Maaseudun asukkaat ovat monitaitoisia, he ovat kehittäneet elinkeinojaan ajan hengen vaatimusten mukaisesti. Monialayrittäminen on yleistä ja elämä näyttäisi olevan vähemmän pirstoutunutta kuin kaupungeissa.

Maalla kirkon työssä on monta ässää hihassa. Tässä niistä neljä ja jokeri.

Kylät. Monissa maaseutukylissä on vahvaa kylätoimintaa. On kylätaloja, joissa tapahtuu ja ihmiset kantavat huolta toisistaan sekä ottavat vastuuta yhteisistä asioista. Kylillä on vahva oma identiteettinsä, usein sitä vahvistaa myös se, että kylässä on oma kappeli. Seurakunta kutsuu säännöllisesti ihmisiä koolle jumalanpalvelukseen ja muihin tilaisuuksiin.

Kirkko läsnä. Kirkko kutsuu ihmisiä armollisen Jumalan yhteyteen. Se tuo elämään kestävän perustan ja rohkaisee välittämään lähimmäisistään ja luomakunnasta. Seurakunta elää ihmisten rinnalla arjessa, juhlassa ja elämän käännekohdissa.

Kulttuuri. Kirkko antaa lujan pohjan kulttuurille. Esimerkiksi kinkerikulttuuri on koonnut kautta aikojen kylien väkeä koolle.

Avun tarve. Diakoniatyön merkitys on korostunut väestön ikärakenteen muuttuessa. Diakoniatyöntekijöiden asiakaskontaktien määrä on kasvanut, vaikka diakoniapiireihin ja kylätoimikuntiin onkin vaikea saada sitoutuneita uusia kävijöitä mukaan.

Yhdessä. Yhteistyö järjestöjen ja seurakuntien välillä on kasvanut. Näistä osoituksena ovat suositut tapahtumat, joihin tätä nykyä tullaan yhdessä vaikkapa lämpimän puurolautasen äärelle  porisemaan ajankohtaisista asioista. Maaseudun tulevaisuus rakennetaan yhdessä maaseudun ihmisten kanssa.

Kirjoittanut Harriet Urponen, Maan suola 31.1.2019

Päivitetty