Pakolaiset ja turvapaikanhakijat

Suomeen tulee kiintiöpakolaisia, jotka sijoittuvat suoraan eri kuntiin. Lisäksi maahan saapuu turvapaikanhakijoita, jotka hakevat kansainvälistä suojelua. Turvapaikanhakijat sijoittuvat hakuvaiheessa joko vastaanottokeskuksiin tai yksityismajoitukseen. Paperittomaksi ihminen putoaa, kun hänen turvapaikkapäätöksensä on viimeisessäkin oikeusasteessa negatiivinen tai hänen oleskelulupansa loppuu

Mitä tarkoittaa?

Kiintiöpakolainen on henkilö, jolla on YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun (UNHCR) myöntämä pakolaisen asema ja hän saapuu maahan valtion määrittelemän pakolaiskiintiön puitteissa. Eduskunta määrittää pakolaiskiintiön vuosittain. Kiintiöpakolaiset tulevat usein pakolaisleireiltä. Tällä hetkellä kiintiöpakolaisten määrä on 750 henkilöä vuodessa.

Pakolainen on henkilö, joka nauttii kansainvälistä suojelua oman kotimaansa ulkopuolella. Hänellä on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskuntaluokkaan kuulumisen tai polittiisen mielipiteen johdosta, oleskelee kotimaansa ulkopuolella ja on kykenemätön tai sellaisen pelon johdosta haluton turvautumaan sanotun maan suojaan.

Turvapaikanhakija on henkilö, joka hakee turvaa vieraasta valtiosta. Osalle myönnetään YK:n pakolaissopimuksen mukainen pakolaisstatus. Sen sijaan turvapaikanhakija voi saada oleskeluluvan suojeluntarpeen perusteella (esim. epäinhimillisen kohtelun uhka kotimaassa)

Paperiton on henkilö, joka elää Suomessa vailla laillista oleskeluoikeutta. Paperittoman oleskelu ei ole virallisesti viranomaisten tiedossa tai sallimaa. Pelkkä passin tai muun henkilöllisyystodistuksen puuttuminen ei tee ihmisestä paperitonta. Suomessa on myös paperittomien kanssa rinnasteisessa asemassa olevia ihmisiä. Heillä on oikeus oleskella Suomessa, mutta ei oikeutta sosiaali- ja terveyspalveluihin. Turvapaikanhakijat eivät ole paperittomia, sillä heillä on lupa oleskella Suomessa turvapaikkahakemuksen käsittelyn ajan.

Työ pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden kanssa kuuluu myös seurakunnille

Kirkot ovat kansainvälisesti tukeneet kiintiöjärjestelmää yhtenä kansainvälisen suojelun muotona. Euroopan kirkkojen siirtolaiskomissio (CCME) on toteuttanut kiintiöjärjestelmään perehdyttäviä projekteja jo usean vuoden ajan. Kiintiöpakolaisohjelmaa koskevat raportit, suositukset ja uutiskirjeet ovat luettavissa CCME:n kotisivuilta.

Paikallisseurakunnat ovat osa vastaanottavaa paikallista yhteisöä ja voivat tarjota tukea ja turvallisuutta kiintiöpakolaisille ja muille oleskeluluvan saaneille uuden elämän alkuvaiheissa sekä turvapaikanhakijoille heidän odottaessaan oleskelulupapäätöstä. Seurakunnat toimivat yhteistyössä alueellaan olevien vastaanottokeskusten ja kiintiöpakolaisten kohdalla kunnan pakolaistyöstä vastaavien henkilöiden kanssa. Turvapaikkapäätöstä odottavat asuvat joko vastaanottokeskusten majoitustiloissa tai kaupungin tarjoamissa asunnoissa. Odotusaikana seurakunnat voivat järjestää heille virkistysohjelmaa ja seurakunnan elämään ja toimintaan perehdyttäviä tilaisuuksia.

Yksin alaikäisinä saapuneet lapset ja nuoret tarvitsevat erityistä ohjausta ja aktiviteettiä haavoittuvassa elämäntilanteessaan.

Merkittävää yhteistyötä on syntynyt esimerkiksi seurakuntien ja niiden alueille asettuneiden sudanilais- ja burmalaisyhteisöjen kanssa.

Kirkkoturva

Kirkot ja uskonnolliset yhteisöt ovat kautta aikojen tarjonneet myös fyysistä ja henkistä turvaa eri tavoin vainotuille ja hädässä oleville ihmisille. Nykyisin kirkko turva -käytännöllä tarkoitetaan tilanteita, joissa yksittäinen henkilö tai perhe kääntyy seurakunnan tai kristillisen yhteisön puoleen hakeakseen turvaa, neuvoa ja tukea kielteisen turvapaikka- tai oleskelulupapäätöksen saatuaan. Kirkkoturva tarkoittaa ihmisen hädän vakavasti ottamista ja hänen auttamistaan sellaisin tavoin kuin se on mahdollista. Kirkkoturva-käytännöt ovat tällä hetkellä päivitettävänä. Linkistä löytyy tämänhetkinen versio.

Työ paperittomien parissa

Paperittomat ovat yhteiskunnassa heikoimmassa asemassa, koska heiltä puuttuu monia perusoikeuksia. SPR on kutsunut seurakuntia mukaan toimintaan paperittomien hyväksi. Kutsu löytyy linkkinä tämän sivun alareunasta. Verkostoituminen muiden toimijoiden kanssa on paperittomuuden hoidossa tärkeää. Seurakunnat voivat osallistua paperittomien tukemiseen esimerkiksi tarjoamalla yömajoitusta, ruokaa ja psykososiaalista tukea.

Päivitetty