Pakolaiset ja turvapaikanhakijat

Kiintiöpakolaiset sijoittuvat suoraan eri kuntiin. Turvapaikanhakijat hakevat kansainvälistä suojelua. Turvapaikanhakijat sijoittuvat hakuvaiheessa joko vastaanottokeskuksiin tai yksityismajoitukseen. Paperittomaksi ihminen putoaa, kun hänen turvapaikkapäätöksensä on viimeisessäkin oikeusasteessa negatiivinen tai hänen oleskelulupansa loppuu.

Termejä

Kiintiöpakolainen on henkilö, jolla on YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun (UNHCR) myöntämä pakolaisen asema ja hän saapuu maahan valtion määrittelemän pakolaiskiintiön puitteissa. Eduskunta määrittää pakolaiskiintiön vuosittain. Kiintiöpakolaiset tulevat usein suoraan pakolaisleireiltä. 

Pakolainen on henkilö, joka nauttii kansainvälistä suojelua oman kotimaansa ulkopuolella. Hänellä on perusteltu syy pelätä joutuvansa vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskuntaluokkaan kuulumisen tai poliittisen mielipiteen johdosta, oleskelee kotimaansa ulkopuolella ja on kykenemätön tai sellaisen pelon johdosta haluton turvautumaan sanotun maan suojaan.

Turvapaikanhakija on henkilö, joka hakee turvaa toisesta valtiosta. 

Paperiton on henkilö, joka elää Suomessa vailla laillista oleskeluoikeutta. 

Toissijaista suojelua on EU:n yhteisellä päätöksellä myönnetty ukrainalaisille pakolaisille.

Toiminta pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden kanssa kuuluu seurakunnille

Kirkot tukevat kansainvälisesti kiintiöpakolaisjärjestelmää yhtenä kansainvälisen suojelun muotona. 

Seurakunnat

• tarjoavat tulijoille yhteisön, tukea ja turvallisuutta turvapaikkaprosessissa ja kotoutumisessa
• toimivat yhteistyössä alueellaan olevien vastaanottokeskusten ja kiintiöpakolaisten kohdalla kunnan pakolaistyöstä vastaavien henkilöiden kanssa
• Yksin alaikäisinä saapuneet lapset ja nuoret tarvitsevat erityistä ohjausta ja aktiviteettiä haavoittuvassa elämäntilanteessaan.

Kirkkoturva

• Kirkot ja uskonnolliset yhteisöt ovat kautta aikojen tarjonneet myös fyysistä ja henkistä turvaa eri tavoin vainotuille ja hädässä oleville ihmisille 
• Nykyisin kirkkoturva -käytäntö tarkoittaa tilanteita, joissa yksittäinen henkilö tai perhe kääntyy seurakunnan tai kristillisen yhteisön puoleen hakeakseen turvaa, neuvoa ja tukea kielteisen turvapaikka- tai oleskelulupapäätöksen saatuaan. Kirkkoturva tarkoittaa ihmisen hädän vakavasti ottamista ja hänen auttamistaan sellaisin tavoin kuin se on mahdollista. Kirkkoturvaohjeistus (SEN, 2019) löytyy tästä.

Paperittomat

• ovat yhteiskunnassa heikoimmassa asemassa, koska heiltä puuttuu monia perusoikeuksia.
• verkostoituminen muiden toimijoiden kanssa on paperittomuuden hoidossa tärkeää 
• seurakunnat voivat osallistua paperittomien tukemiseen esimerkiksi tarjoamalla yömajoitusta, ruokaa ja psykososiaalista tukea 
• lue lisää paperittomista Ulla Siirton artikkelista Paperiton – aikamme lainsuojaton.