Kirkon viestintäroolit

Kirkollisen viestinnän toimijat ovat monella tapaa verkostoituneet, ja verkostoitumista tulee kehittää edelleen. Vuoropuhelu, hyvä yhteistyö ja yhdessä kehittäminen ovat edellytyksiä vaikuttavalle viestinnälle.

Eri tahojen viestintäroolit on tässä kuvattu yleisesti. Viestinnän järjestelyissä ja vastuissa voi olla suuriakin yksikkökohtaisia eroja.

Seurakunta ja seurakuntayhtymä

Yksittäisillä seurakunnilla on avainrooli kirkon viestinnässä.

Seurakunnan viestintää johtaa kirkkoherra. Hän vastaa viestinnän suunnitelmista, kehittämisestä ja resurssoinnista ja on usein myös ykkösääni mediassa.

Luottamushenkilöillä on keskeinen rooli viestinnän strategisessa ohjaamisessa ja linjaamisessa, viestinnän avoimuuden vaalimisessa ja viestinnän resurssien varmistamisessa. Luottamushenkilö myös muokkaa omalla viestinnällään mielikuvaa seurakunnasta ja kirkosta.

Erityisesti seurakuntayhtymissä ja isoissa seurakunnissa viestinnän ammattilaiset huolehtivat viestinnän keinoista, työkaluista ja ohjeistuksista ja tukevat muita viestimään.

Viestintä on osa jokaisen työntekijän tehtävää, sillä jokainen on oman työnsä ja oman sidosryhmänsä paras asiantuntija. (Ks. kohta Jokainen on viestijä.)

Seurakuntalainen on myös tärkeä viestinnän toteuttaja ja kehittäjä. Monissa seurakunnissa seurakuntalaiset ovat mukana tuottamassa sisältöjä esimerkiksi sosiaaliseen mediaan. Henkilökohtaisen tason viestintä on helppoa ottaa vastaan, ja se voi muokata vahvasti yhteisön identiteettiä ja mielikuvia siitä.

Hiippakunta

Piispa vastaa hiippakuntansa viestinnästä, ja piispat ovat vahva kirkon ääni myös valtakunnallisessa julkisessa keskustelussa.

Hiippakunnassa on viestintävastaava, viestinnän eri osa-alueiden viestintävastaavia ja/tai viestintätiimi. Hiippakunnan viestijät tukevat piispaa häneen viestinnässään ja hoitavat kapitulin yhteistä viestintää. Hiippakunta pitää yhteyttä alueen medioihin ja tekee viestintäyhteistyötä alueensa viestijöiden kanssa. Hiippakunnat myös järjestävät koulutusta alueensa viestijöille.

Viestintä kuuluu myös kaikkien hiippakunnan asiantuntijoiden tehtävään, ja jokainen toimii asiantuntijaviestijänä omissa verkostoissaan.

Kirkkohallitus ja Kirkon viestintä

Kirkkohallituksessa jokainen asiantuntija on oman alansa viestijä. Kirkon viestintä koordinoi ja johtaa Kirkkohallituksen viestintää.

Kirkkohallituksessa toimiva erillisyksikkö Kirkon viestintä vastaa kirkon valtakunnallisesta viestinnästä ja edistää kirkon yhteiskunnallista vaikuttamista ja näkyvyyttä. Osana valtakunnallista viestintää Kirkon viestintä hoitaa piispainkokouksen, täysistunnon ja kirkolliskokouksen viestintää.

Kirkon viestintä -erillisyksikkö tukee seurakuntia ja muita kirkon toimijoita näiden viestinnässä mm. tuottamalla yhteisiä viestintäsisältöjä, kirkon yhteisiä verkkosivustoja, kirkon yhteistä työntekijäintranetiä sekä seurakuntien Lukkari-alustaa. Lisäksi Kirkon viestintä tuottaa Yleisradion kanssa yhteistyössä radion ja television suomenkieliset hartausohjelmat.

Kirkon ruotsinkielisen työn keskus vastaa kirkon ruotsinkielisestä valtakunnallisesta viestinnästä, mm. päätösviestinnästä sekä sosiaalisen median sisällöistä, tiiviissä yhteistyössä Kirkon viestinnän kanssa sekä tuottaa Yleisradion ruotsinkieliset hartausohjelmat yhteistyössä Yleisradion kanssa.

Kirkon viestintä vastaa mm. viestinnän ja vuorovaikutuksen pastoraalikursseista sekä Kirkon viestintäpäivistä.

Muut kirkon viestintätoimijat

Kirkollisilla järjestöillä ja herätysliikkeillä on olennainen rooli kirkollisessa viestinnässä sekä valtakunnallisesti että omien erityissidosryhmiensä osalta.

Kirkon lähetysjärjestöt ja Kirkon ulkomaanapu tekevät merkittävää työtä kirkon kansainvälisen työn viestinnässä. Kirkon lähetysjärjestöt ovat myös perussopimuksella sitoutuneet kirkon linjauksiin ja yhteistyöhön viestinnässä.

Tärkeä osa kirkon kokonaisviestintää ovat myös kaupalliselta pohjalta viestivät toimijat.