Metsät ja suot tuottavat puun lisäksi muun muassa marjoja, sieniä ja virkistystä. Ne sitovat hiiltä, ylläpitävät luonnon monimuotoisuutta ja tuottavat puhdasta vettä.
Metsien ja soiden tuottamia hyötyjä kutsutaan ekosysteemipalveluiksi. Monilla niistä on markkina-arvo, mutta kaikkia ei voi helposti arvottaa rahassa.
Seurakuntien metsät voidaan sertifioida luomukeruualueiksi, jolloin luomukeruutuotannon piirissä voivat olla esimerkiksi marjat, kuusenkerkät ja koivun mahla sekä viljeltävät lääkinnälliset sienet, kuten pakuri- ja lakkakääpä (kirjataan metsäsuunnitelmaan).
Lähiluonto on usein virkistysarvoiltaan arvokasta. Kaupunkimetsät ovat hyvin tärkeitä juuri saavutettavuuden vuoksi. Viheralueita voidaan hyödyntää kaikessa seurakunnan toiminnassa. Luontosuhteen vahvistaminen on merkittävä osa ympäristökasvatusta. Viheralueiden kehittämisessä otetaan huomioon esteettömyys- ja saavutettavuusnäkökohdat, jotta kaikki seurakuntalaiset voivat käyttää niitä tasavertaisesti.
Seurakunta mahdollistaa viheralueidensa virkistyskäyttöä.
Pisteet: Tässä luvussa mainituista tai niitä vastaavista muista toimista sekä niistä viestimisestä saa 1–2 pistettä laajuuden ja vaikuttavuuden mukaan. Yhteensä enintään 15 pistettä.
Ympäristökasvatuksesta saa pisteitä omassa osiossaan.