Kristillisiä symboleja

Symbolien lukutaito on tärkeää, jotta ympäristössä olevat viestit tulisi ymmärrettyä. Kristillinen symboliikka on rikas kokonaisuus, jonka juuret ovat juutalaisuudessa ja antiikin ajan mytologiassa. Pakanallisetkin symbolit saivat usein uudessa tilanteessa kristillisen merkityksen. Kristillinen symboliikka onkin hyvin moniulotteista.

Krusifiksikoru.

Kirkon seinässä kuva, jossa nainen pitää ankkuria.

Ankkuri
Ankkuri on yli kuoleman kestävän uskon ja erityisesti toivon symboli. Samalla se on viesti sitoutumisesta Kristuksen seuraamiseen.

Kirkon alttari.

Alttari
Alttari kuuluu moniin uskontoihin. Vanhastaan se on mielletty jumalille tapahtuvan uhrauksen paikaksi. Kirkossa alttari muistuttaa Kristuksen kuolemasta. Alttari sijaitsee yleensä kirkon itäpäädyssä, nousevan auringon suunnassa. Puolikaaren muotoiselle alttarille polvistuessaan voi sen kuvitella jatkuvan elämän ja kuoleman rajan toiselle puolen. Näin rukoukseen ja ehtoolliseen osallistuvat myös jo iäisyyteen siirtyneet.

Kirkon alttaritaulu.

Alttaritaulu
Alttaritaulu kuvaa jotain Kristuksen elämän tapahtumaa, krusifiksi ristiinnaulitsemista. Alttarilla ei tarivitse olla taideteosta, se voi avautua myös suoraan luontoon, jolloin näkymä johdattaa ajatukset maan ja taivaan luojaan.

Tuomiokirkko jossa Pietari-patsaalla on kädessään avaimet.

Avaimet
Avaimet. Matteuksen evankeliumin mukaan Jeesus antoi taivasten valtakunnan avaimet Pietarille, joten hänet kuvataan yleensä avaimet kädessä. Kristillisen perimätiedon mukaan Pietari ristiinnaulittiin pää alaspäin, joten ylösalaisin oleva latinalainen risti viittaa häneen.

 

Evankelistoja esittävät patsaat.
Evankelistasymbolit perustuvat Ilmestyskirjaan ja profeetta Hesekielin näkyyn, jotka kuvailevat Herran valtaistuimen ympärillä olleita neljää hahmoa. Samalla symbolit ilmentävät kunkin evankeliumin luonnetta ja henkeä. Matteuksen siivekäs ihmishahmo kuvaa Jeesuksen inhimillisyyttä. Markuksen symboli on siivekäs leijona, Luukkaan uhrihärkä. Johanneksen kotka viittaa tarkkaan kuvailutaitoon.

Tasasivuinen kolmio, jonka sisällä silmä.
Tasasivuinen kolmio symboloi Pyhää Kolminaisuutta. Kuviosta näkee, että yhtäkään osaa ei voi ottaa pois rikkomatta kokonaisuutta. Sen sisällä oleva silmä muistuttaa Jumalan kaikkinäkevästä katseesta.

Kirkon tornissa kukko.

Kirkon tornissa voi tuuliviirinä nähdä kukon. Se muistuttaa opetuslapsi Pietarista, joka havahtui kukon lauluun kiellettyään kolmasti vapahtajansa. Kukko kehottaa näin hengelliseen valppauteen.

Palavat kynttilät kirkon alttarilla.

Alttarille kuuluvat yleensä palavat kynttilät. Niiden lukumäärällä on oma merkityksensä. Yksi kynttilä tarkoittaa, ettei ole muita jumalia kuin Herra. Kaksi viittaa Jumalan sanan eri puoliin, lakiin ja evankeliumiin, tai Kristuksen ihmisyyteen ja jumaluuteen. Kolme kynttilää symboloi kolmiyhteistä Jumalaa. Neljä kynttilää kertoo neljästä evankelistasta. Seitsemän kynttilää ilmaisee Jumalan täydellisyyttä. Yhdeksän kynttilää tarkoittaa taas yhdeksään hengen hedelmään. Kaksitoista kynttilää viittaa täydellisyyteen opetuslasten lukumäärän mukaisesti.

Kirkon kaikukatossa kyyhkystä esittävä koristepatsas.

Kaikukatosta koristaa usein kyyhkynen. Se symboloi Pyhää Henkeä, joka tekee sanan eläväksi. Öljypuun lehvää nokassaan kantava kyyhkynen liittyy kertomukseen Noan arkista: vedenpaisumuksen jälkeen kyyhkynen oli ensimmäinen, joka toi tiedon maan löytymisestä. Se oli merkki siitä, että Jumala oli tehnyt sovinnon ihmiskunnan kanssa.

Hiekkaan piirretty iktus-kala.

Kala. Kreikan kielessä sanojen Jeesus Kristus Jumalan Poika Vapahtaja alkukirjaimista tulee sana ICHTHYS, joka tarkoittaa kalaa. Kala-symbolille löytyy vastineita myös Raamatusta. Jeesus vertasi omaa ylösnousemustaan kertomukseen Joonasta, joka joutui olemaan kolme päivää kalan vatsassa. Kristittyjen vainojen aikaan kristityt tunnistivat toisensa piirtämällä kalakuvion.

Karitsoja lasimaalauksessa.

Karitsan symboli löytyy Johanneksen evankeliumista. Voitonlippua kantava karitsa tarkoittaa Jeesusta Jumalan karitsana, joka ottaa pois maailman synnit. Sädekehä sen pään ympärillä on osoittaa taivaallista kirkkautta ja jumalallista kuninkuutta.

Kellotapulin kellot.

Kellotapulissa tai tornissa on usein kolme kelloa viritettynä kolmisointuun Pyhän kolminaisuuden kunniaksi. Kellojen soiton perustehtävät ovat jumalanpalvelukseen kutsuminen ja kuolemasta ilmoittaminen. Niiden soittotavoissa on paikallisia eroja. Kirkonkelloilla on ollut suuri, paikallista yhteenkuuluvuutta korostava merkitys.

Kristus-monogrammi.

Kristusmonogrammi muodostuu kirjaimista X ja P, jotka kreikan aakkosissa ovat K ja R eli Kristus-sanan alkukirjaimet. Aakkosten ensimmäinen Alfa ja viimeinen Omega symboloivat yhdessä iankaikkista Kristusta.

Krusifiksi kirkon seinällä.

Krusifiksi kuvaa Kristusta ristinpuulla. Krusifikseja on kahta päätyyppiä: Triumfiristi esittää voittavaa Kristusta pää pystyssä, kärsimyskrusifiksi kuvaa kärsivää Jeesusta orjantappurakruunu päässään.

Pienoislaiva.

Kirkkosalia kutsutaan laivaksi. Se symboloi Kristuksen ohjaamaa seurakuntaa maanpäällisellä vaelluksellaan. Rannikkoseutujen kirkoissa on ns. votiivilaivoja, jotka on lahjoitettu kiitokseksi onnistuneesta merimatkasta tai avusta merihädässä.

Ruusu, jonka sisällä on sydän ja risti.

Kristillisessä symboliikassa ruusu viittaa kärsimykseen ja marttyyriuteen. Luther-ruusu on valkoinen, sisällään sydän ja musta risti. Risti merkitsee kuolemaa, mutta sydämen ja ruusun sisällä se kertoo ilosta, rauhasta ja lohdutuksesta.

tekstiili, jossa kuvituksena on pelikaani.

Legendan mukaan pelikaani huolehtii jälkeläisistään kaikkein uhrautuvaisimmin. Keskiaikaisen uskomuksen mukaan linnun on jopa uskottu ruokkivan sydänverellään poikasiaan. Siksi se symboloi Kristusta, joka huolehtii seuraajistaan omalla ruumiillaan. Psalmeissa pelikaani on nähty ennuskuvana Kristuksesta.

Krusifiksi kirkon seinällä.

Risti on kristillisen uskon tärkein tunnus. Se viittaa ihmiskunnan syntien sovitukseen ristinkuolemassa. Kristus kuvataan usein naulittuna latinalaiseen, t-kirjaimen muotoiseen ristiin. Sen pystypuuhussa on ristiinnaulitun nimi ja tuomion syy. Ristissä lukee usein INRI joka on lyhenne sanoista IESUS NAZARENUS REX IUDAEORUM. Se on latinaa ja tarkoitaa Jeesus Nasaretilainen, juutalaisten kuningas.

Ulkokuva valkoisesta kirkosta.

Ensimmäiset kirkot olivat suorakaiteen muotoisia pitkäkirkkoja. Ne rakennettiin itä-lansi -suuntaisesti. Lisäksi on olemassa ns. keskeiskirkkoja, joista meille tunnetuin on ristikirkko. Sen muoto symboloi kristinuskon perussanomaa.

Tiimalasi.

Tiimalasi on elämän katoavaisuuden vertauskuva. Saarnatuoliin se tuli 1400-luvulla, kun saarnan pituudeksi määrättiin korkeintaan yksi tunti

Takaisin sivun alkuun