Työskentelyjä Polun rakentamiseksi

Polku-toimintamalli edellyttää seurakuntalaisten roolin vahvistumista. Tavoitteena on luoda seurakuntalaisille uudenlaisia vaikuttamisen ja rakentamisen rooleja seurakunnassa suunnittelusta monimuotoisiin toteutuksiin ja arviontiin. Myös kuulluksi tulemisen tavat rakentuvat toimintakulttuurin välttämättömäksi osaksi.

Polku-työskentelyn käynnistämisen yhteydessä on hyödyllistä laatia konkreettisia kuvauksia eri tavoin toteutuvan seurakunnan toiminnan, läsnäolon, yhteyden ja merkityksen muodoista.

• Mitä Polku tällä hetkellä on?
• Mitä ikäkausia /jäsenprofiileja huomioimme / olemme päättäneet erityisesti huomioida seurakunnassamme
• Millä tavalla eri ikäkausien /jäsenprofiilien sisällä näkyvät jäsentävät elementit?

Kuvausten avulla nähdään resurssien jakautuminen eri seurakuntalaisten kohdalle. Polun mallintamiset voidaan myös toteuttaa siten, että niissä näkyy tiettyjen seurakuntalaisryhmien polku – tai vaikkapa muiden työalojen kuin kasvatuksen polut. Jos kuvauksista nähdään toimintojen, resurssien ja seurakuntalaisyhteyksien epätasainen jakauma, on luontevaa jatkaa valinta- ja keskittämispäätöksillä. Mitä ainakin haluamme varmistaa seurakuntamme Polun elementeistä, jotta se olisi yhtenäisenä jatkuva, tarpeiden mukaan resurssoitu? Usein nämä valinnat edellyttävät myös selkeitä luopumispäätöksiä.

Polku-työskentelyissä valitaan tietyt ikäkaudet tai jäsenprofiilit, joihin halutaan erityisesti keskittyä sisällöllisesti. Lapsia, nuoria ja aikuisia kutsutaan rakentamaan yhteyttä kristinuskoon ja seurakuntaan. Tavoitteena on syventyä yhdessä heidän kanssaan kyseisen ikäkauden tai jäsenprofiilin ihmisillemerkityksellisiin kysymyksiin. Mitä ovat luontevat tavat liittyä ja kokea yhteyttä? Mikä heille on tärkeää, vaikuttavaa ja seurakunnan ydintä?

Edellä kuvatut kolme tavoitelinjausta ovat vaihtoehtoisia tulokulmia Polku-toimintamallin hyödyntämiseen. Optimaalista on, mikäli kaikki tavoitelinjaukset voidaan huomioida samanaikaisesti. Tällöin Polku rakentaa seurakunnan toimintaa ihmislähtöisesti, seurakuntalaisiin tukeutuen, mutta samalla välttäen organisaation kuormittumista aina uusilla tehtäväkokonaisuuksilla. Polku on siis monessa suhteessa muutoksen ja sen johtamisen työväline ja ajattelutapa.

Polku-toimintamallin toteuttaminen lähtee ajatuksesta, jossa seurakuntaa tarkastellaan ja rakennetaan ihmislähtöisesti. Tarvitaan valmiutta kuulemiseen, erilaisten ja uusienkin näkökulmien esiintuloon. Vakiintuneen organisaation ja sen toiminnan sijaan keskiöön nousee elävä yhteys ihmisten välillä. Tämän yhteyden mahdollistaminen edellyttää useimmiten varsin merkittävää muutosta työorientaatiossa. Ehtoolliskutsun sanat ”Tulkaa, sillä kaikki on valmista” ovat vaikuttaneet laajalti seurakuntien työkulttuureissa ja työorientaatiossa. Kun olen suunnitellut, valmistellut kaiken hyvin, olen tuolloin tehnyt kaiken juuri niin kuin pitää, työni hyvin. Työntekijät ovat valmistelleet niin tilaisuudet kuin kerho-ohjelmatkin, on voitu esittää kutsu saapua, kaikki tervetuloa! Entä jos alueen ihmiset, seurakuntalaiset eivät enää vastaakaan kutsuun, heidän odotuksensa ovatkin jotakin muuta? Kun lähdetään vaikkapa palvelumuotoilun keinojen avulla suuntaamaan työtä uudelleen, avaamaan seurakunnan työtapaa seurakuntalaisille suunnitteluvaiheista lähtien, työorientaatio voi muuttua hyvinkin paljon. Uskallanko, suostunko – ja jos työntekijän kysymys on tämä, miten työskentelyn johtajana tuen tätä.

Kun Polkua tarkastellaan työorganisaation sijaan seurakuntalaisten suunnasta, työalarajat väistämättä hämärtyvät. Mikä on se seurakuntalaisella mielekäs, tarpeellinen tapa, jolla hän kokee mahdolliseksi ja tarpeelliseksi olla – tavalla tai toisella – mukana seurakunnassa? Vai onko inhimillinen elämä siinä kohdassa, että nyt tarvitaan ennen kaikkea apua, tukea ja kuuntelua? On mahdotonta sanoa etukäteen, missä laajuudessa Polun rakentaminen tapahtuu vaikkapa kirkkomusiikin keinoin tai vahvalla diakonisella otteella.

Seurakuntien työkulttuuri on rakentunut kasvun vuosikymmeninä varsin vahvasti työntekijälähtöiseksi. Samalla on tapahtunut erikoistumista ja jakautumista työaloille. Työalapohjaisessa organisoitumisessa on tausta-ajatuksena usein se, että seurakuntalaisilla on jokin tietty tarve, johon sitten vastataan kehittämällä kyseisellä työalueella seurakunnan toimintaa ja palveluita. Tässä suhteessa organisaatiomalli on varsin samanlainen kuntien kanssa. Seurakuntalaisuus ei kuitenkaan välttämättä jakaudu palvelutarpeisiin ja eri työalueilla rakennettaviin kohtaamisiinkaan, vaan elämäntilanne vaihtelee. Suhde seurakuntaan elää, ajoittain rooli voi muodostua aktiiviseksi osallistujaksi, suunnittelijaksi ja rakentajaksi, joskus enemmän etäältä liittyjäksi tai seurailijaksi, avun tarvitsijaksi. Joillekin nämä roolit ovat pysyvämpiä, toisille nopeasti vaihtuvia elämän kuljettaessa.

Kun seurakunta rakentuu seurakuntalaisesta ja seurakuntalaisista käsin, työalat ja niiden rajat on syytä häivyttää. Ennemminkin seurakunnan työyhteisössä on koolla asiantuntijoiden joukko, joka omalla erityisosaamisellaan luo edellytyksiä yksilölliselle liittymiselle. Polku-mallia hyödynnettäessä avautuu luonteva tarve ja mahdollisuus avata työalarajoja ja nostaa seurakunnan kokonaisuus etualalle.

Seurakunta on kohtaamisen ja yhteyden paikka. On tärkeää, että jokainen seurakuntalainen voi itse määritellä yhteyden tavan, etäisyyden ja tiiviyden. Työntekijän roolina on rakentaa viestinnän kanavat tukemaan tätä. Pohjana on kuitenkin pyrkimys vuorovaikutteiseen, henkilökohtaiseen viestintään.

Viestinnän avulla luodaan kuulemisen edellytykset. Miten hyvin tunnemme seurakuntamme ihmiset? Keitä alueellamme asuu – onko olemassa jotakin sellaista, joka laajemmassa määrin yhdistää ihmisten arvoja ja tapaa kohdata hengellisyys, suunnata omia ajatuksiaan seurakunnan suuntaan; miten he näkevät seurakunnan olemuksen ja ytimen?

Viestintä edellyttää järjestelmällisyyttä, jotta alueen ihmiset voidaan tavoittaa. Mitä keinoja on tavoittaa heidät, jotka haluaisivat ja voisivat antaa omaa osaamistaan seurakunnan käyttöön? Miten tavoitetaan tietyn alueen tai ikävaiheen ihmiset? Mikä on se viestinnän vuorovaikutteisuuden aste? Ketkä kaikki me tunnemme ja tavoitamme? Keitä emme?

Seurakunta rakentuu ja kokoontuu myös viestinnällisissä kanavissa. Seurakunta on seurakunta myös verkossa.

Polku-toimintamallin laaja-alainen hyödyntäminen edellyttää sen puitteissa rakentuvien käytänteiden tiivistä kytkentää osaksi talouden ja toiminnan suunnittelumalleja. Polkua rakennettaessa tehdään valintoja, jotka voivat samalla olla hyvinkin merkittäviä TTS-linjauksia resurssien käytön painopisteistä. Talouden ja hallinnon toimijoiden on tärkeä osallistua Polku-työskentelyyn ja sille asetettavien tavoitteiden määrittelyyn.

Tavoite on tarkastella seurakunnan tahtotilaa ja tavoitteita. Työskentely toteutetaan yhdessä seurakuntalaisten ja sidosryhmien kanssa positiivisen ajattelun hengessä.

Työskentelyn kulku: Kootaan ajattelua neljästä eri näkökulmasta seuraavien teemojen mukaan:

S = Strengths eli vahvuudet. Mikä tekee meistä ainutlaatuisia?
O = Opportunities eli mahdollisuudet. Mikä kaikki on mahdollista tässä toimintaympäristössä?
A = Aspirations eli pyrkimykset. Mitä haluamme olla?
R = Results eli tulokset. Mitä tuloksia tavoittelemme ja miten pääsemme niihin?

Tämän työskentelyn jälkeen tutustutaan Polku-malliin esimerkiksi Polun esittelydiojen avulla . Keskustellaan siitä, miten Polku voisi viedä meitä kohti sitä, mitä haluamme olla ja mitä tavoittelemme.

Laita näkyvästi esille Polun ikävaiheita nousevat teemat irrallisina sanoina – siis pelkkinä sanoina ilman kytkentää Polku-kuvitukseen, ikäkausiin tai sisältöihin. Sanat ovat: IHME, ILO, LAHJA, LUOTTAMUS, MERKITYS, ROHKEUS, SEIKKAILU, VAPAUS JA YHTEYS

Pyydä osallistujia tarkastelemaan ja ajattele kutakin sanaa rauhassa ja ohjaa sitten seuraavien kysymysten pariin.

• Ilahduttaako jokin sanoista sinua erityisesti? Miksi?
• Onko jokin sanoista haastava tai tuntuuko jokin turhalta tai vaikealta? Miksi?
• Mikä sanoista puhuttelee sinua erityisesti? Miksi?
• Mikä näistä on oma avainsanasi Polkuun?
• Mitä tästä sanasta nousevaa teemaa haluaisit lähteä tutkimaan ja kokeilemaan Polun avulla?
• Kenet haluaisit kutsua mukaan, ketä tai keitä tarvitset unelmoimaan ja kehittämään Polun askeleita?

Haastattelujen tavoitteena on kuulla seurakuntalaisten näkemyksiä ja kokemuksia kotiseurakuntansa toiminnasta ja näkyvyydestä sekä palautetta Polku-toimintamallista. Haastatteluja voivat tehdä sekä työntekijät että seurakunnan erilaiset vastuunkantajat, kuten luottamushenkilöt ja vaikuttajaryhmien jäsenet.

Tarkoituksena on kohdata haastattelujen kautta eri-ikäisiä ihmisiä tai ihmisryhmiä. On tärkeää haastatella sekä seurakunnan toiminnassa mukana olevia että seurakunnasta etäämmällä olevia ihmisiä. Yhtä haastattelua varten varataan aikaa 1-1,5 h.

Tarvitset

• Polkua esittelevät diat tai printatut kuvat
  Omat muistiinpanovälineet tai laitteen, jolle kirjaat ylös huomiosi
  Kiitokseksi annettava muistaminen

Ohjeet haastatteluihin löydät täältä

Tavoite on hahmottaa yhdessä nykytilaa. Työskentelyn avulla luodaan kuvaa seurakunnan toiminnallisesta kokonaisuudesta, hahmotetaan Polku-toimintamallia ja luodaan yhteistä sitoutumista toimintamallin hyödyntämisen askeliin omassa seurakunnassa.

Kaikkine vaiheineen tähän työskentelyyn on syytä varata kokonainen päivä. Työskentely on mahdollista toteuttaa myös useampana lyhyempänä työskentelynä vaihe kerrallaan. Sähköisillä alustoilla toimittaessa yhteistä työskentelyä on mahdollista täydentää myös tapaamisten väleissä itsenäisesti tai pienempinä ryhminä.

Työskentelyn kulku löytyy täältä

Tavoite on syventyä yhteen ikäkauteen. Pohditaan ikäkauden elämänvaihetta, sitä vahvistavaa teemaa sekä etsitään tapoja, joilla seurakunta voi vahvistaa teeman mukaista kokemusta lapsen tai nuoren elämässä.

Työskentelyn kuvaus löytyy täältä <linkki alasivulle>

Tavoite: Polun ikävaiheiden kuva tyhjillä puhekuplilla mahdollistaa erilaisia työskentelyjä jäsentämisen, kehittämisen ja tavoitteiden asettamisen avuksi. Tähän työskentelyyn on koottu erilaisia esimerkkitapoja hyödyntää Polun ikävaiheiden kuvaa.

• Mitä srk:ssa eri ikävaiheessa tapahtuu eri tulokulmista? Miten erilaiset asiat näkyvät tai ovat läsnä kunkin ikävaiheen kohdalla?
• Jäsentävät elementit: kotiin ja verkkoon, kokoontuva toiminta, kirkkovuosi, vanhemmuuden tuki, verkoston eri toimijat
• Lähteeltä pirskuvat asiat: kaste, ehtoollinen, Raamattu, rukous, musiikki, uskontunnustus, jumalanpalvelus
• Mikä on kunkin ikävaiheen kohokohta? Merkitkää ne kupliin.
• Mikä ikävaiheessa on tärkeää ja merkityksellistä:

1. Seurakunnan toiminnan näkökulmasta
2. Huoltajien näkökulmasta
3. Kummien näkökulmasta
4. Lapsen tai nuoren näkökulmasta
5. Muusta, mistä?

• Mitä kunkin ikävaiheen edustajat itse pitävät merkityksellisinä? Pyydetään eri ikäisiä seurakuntalaisia kirjoittamaan tyhjiin kupliin omia ajatuksiaan.
• Minkä verran ja minkälaisia resursseja (esimerkiksi toiminnallisia, taloudellisia, henkilöresursseja) kutakin ikävaihetta varten on olemassa?
• Minkä verran ihmisiä kunkin ikävaiheen kohdalla seurakunnan alueella on olemassa? Kuinka paljon heistä tavoitetaan säännöllisesti, vuosittain, satunnaisesti? Entä kohdataan? Minkä verran kunkin ikävaiheen kohdalla seurakuntalaisista on mukana ideoimassa, suunnittelemassa, toteuttamassa kyseisen ikävaiheen toimintaa?

Tavoitteena on valita ja työstää eri ikäkausiin uskosta elämän voimavaraksi nostettavia asioita. Kuva: Lähde uskon pirskeillä.

Työskentelyn kulku: Seurakunnalla on loppumaton ja ikiaikainen voimavara, uskon lähde. Lähteestä voi ammentaa sisältöä ja voimaa kaikkeen elämään ja toimintaan. Lähde-kuvan avulla pysähdytään pohtimaan tätä esimerkiksi pienryhmissä.

Kunkin ikäkauden omaan lähdekuvaan kirjataan vastauksia seuraaviin kysymyksiin.

• Mitä lähteestä olisi hyvä ammentaa eri ikävaiheissa? Mitä nostaisimme esiin esimerkiksi kasteesta, ehtoollisesta, Raamatusta ja uskontunnustuksesta?
• Millaisilla tavoilla/toiminnoilla ja millaisilla ilmaisuilla (kielellä) nämä esiin nostetut uskon asiat tulisivat elämän lähteeksi eri ikävaiheissa? Millaiset rukoukset, laulut ja jumalanpalveluselämä tukisi ikävaiheen teeman mukaista kasvua?
• Syventävänä työskentelynä kutakin lähteen pirskettä voidaan työstää myös erikseen, esimerkiksi pienryhmissä ja lopussa koota ne yhteen.
• Liite: Lähde ja kristinuskon sisällöt eri ikäkausina -diapohjat

Arvioidaan kuviin koottujen asioiden äärellä

• Millä tavalla kyseiset asiat näkyvät tai ovat esillä kunkin ikävaiheen kohdalla nyt?
• Mitä olisi syytä muuttaa, kehittää tai vahvistaa yksittäisten ikävaiheiden kohdalla?
• Peilatkaa Polku asiakirjan ehdotuksia kohdista ammennettavaa kristinuskosta: mitä nostaisitte niistä omien ajatustenne lisäksi?
• Miten seurakunta nyt tukee kristittynä kasvamista ikävaiheiden jatkumossa? Esimerkiksi jos samat sisällöt toistuvat eri ikäkausissa, millaista syventävää näkökulmaa vanhemmalle lapselle ja nuorelle niihin on tarjolla?

Tavoitteena on hahmottaa ja tarkastella seurakunnan elämän ja toiminnan nykyisin toteutuvia painotuksia 0-21 –vuotiaiden osalta ja tehdä näkyväksi vahvuudet ja kehittämistarpeita.

Työskentely tuo hyvin esiin erilaisten jäsentävien elementtien mukaisten toimintojen keskinäisen tasapainon / painotusten muutostarpeet.

Työskentelyn kulku:

Kootaan nykytila viiden jäsentävän elementin pohjalta eri ikäkausiin. Jos käytetään esim. Post it lappuja tai flinga.fi sähköista alustaa, valitaan jokaisella elementille oma värisymbolinsa. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää oheisia powerpoint pohjia Tyhjät pohjat ikäkausien suunnitteluun

Katsotaan kokonaisuutta:

• Mitä väriä/toimintoa on eniten? Mitä väriä/toimintoa on vähiten?
• Millainen on jäsentävien elementtien tasapaino tällä hetkellä?
• Mitä ajattelette siitä?
• Mihin suuntaan kokonaisuutta olisi syytä kehittää? Jos suuntavaihtoehtoja tulee useita, valitaan äänestämällä se, joka saa eniten kannatusta.
• Tehkää kolmen vuoden suunnitelma siitä, miten siihen päästään.

Työskentelykokonaisuuden tavoitteena on, että osallistujat vahvistuvat ajattelussaan näkemään oman työnsä mahdollisuudet ja vahvuudet, unelmoimaan tulevaisuuden polusta ja purkamaan sen esteitä.

Työskennellään pareittain tai pienissä ryhmissä. Kirjataan ajatuksia vaaleanvärisiin post it –lappuihin kolmelle isolle paperille seinällä tai verkossa työskenneltäessä jamboardin sivuille.

1. Mitkä ovat vahvuutemme
2. Mitkä ovat mahdollisuutemme
3. Millaisen tulevaisuuden haluaisimme

Näiden kysymysten jälkeen katsotaan syntynyttä kokonaisuutta ja liikutellaan yhdessä Post it -lappuja tai jamboard tarralappuja niin, että syntyy aihekokonaisuuksia.

Polun kaikkien ikävaiheiden kuvat tai Polun kokonaisuus on koko harjoituksen ajan näkyvissä ja harjoitusta peilataan aina siihen näkymään.

• Katsotaan koostetta: Millaisen tulevaisuuden haluamme ja verrataan kahteen muuhun paperiin. Mahdollistavatko nykyiset vahvuudet ja mahdollisuudet niiden toteutumisen?
• Siirretään tarralappuja niin, että mahdollistajat siirtyvät unelman äärelle.

Vaihe 2 Esteiden purku

Kerätään ajatuksia ylös niistä mitkä ovat esteet tulevaisuuden toteutumiselle. Nämä voidaan kirjata esimerkiksi tummille post-it lapuille. Katso myös esteiden purku harjoitus  https://evl.fi/millenniaalienpolut/tyoskentelyvinkkeja/esteiden-purku

Valitaan ne esteet, joihin tartutaan ensimmäiseksi. Työstetään mahdollisimman konkreettisesti ajatuksia:

• Mitä tulisi muuttua?
• Mikä olisi ratkaisukeino esteen purkamiseksi?

Tavoite: Nähdä polun nykytila eri ihmisten näkökulmasta ja peilata niitä siihen, millaisena tulevaisuus haluttiin edellisessä työskentelyssä nähdä.

Valitkaa seurakuntanne tilanteeseen sopivat teemat, joita työstätte yhdessä tai pienryhmissä. Koostakaa lopuksi mitä uutta tai millaisia näkökulmia teemat avaavat yhteiseen unelmaan peilattuina.

Esimerkkejä aiheista:

Teema 1. Seurakuntalaiset toimijoina

Mieti, mitä on ja voisi olla jokaiseen ikävaiheeseen sellaista, että seurakuntalainen saisi itse toimia, kutsuttaisiin toimimaan, mahdollistettaisi toimiminen?

Teema 2. Kummit

Mieti, mitä on ja voisi olla jokaiseen ikävaiheeseen sellaista, että kummius mahdollistuisi, kummisuhdetta tuettaisiin tai löytyisi uusia tapoja kummilapsi-kummisuhteeseen?

Teema 3. He, jotka eivät osallistu toimintaan

Mieti, mitä on ja voisi olla jokaiseen ikävaiheeseen sellaista, että seurakunta ei unohda niitä, jotka eivät osallistu toimintaan. Miten seurakunta on yhteydessä jokaisessa vaiheessa lapseen, nuoreen, perheeseen, pariskuntaan jne.

Työpajan suunnittelu ja toteutus koostuu seitsemästä vaiheesta.

Vaihe 1: Tavoitteet
Vaihe 2: Vastuutoteuttajat ja aikataulu
Vaihe 3: Pohjustus ja suunnittelu
Vaihe 4: Kutsu mukaan
Vaihe 5: Kutsu mukaan markkinoimaan
Vaihe 6: Työpajan toteuttaminen
Vaihe 7: Työpajassa sovittujen asioiden toimeenpano

Työskentelyn kuvaus löytyy täältä 

Luodaan Polun edistämiseksi vastuuryhmät ja niiden toimintaperiaatteet. Rekrytoidaan avainvapaaehtoiset vetämään ryhmiä.

Työskentelyn kuvaus löytyy täältä

Tavoitteena on lisätä seurakuntalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa seurakunnan toimintaan ja sen suunnitteluun. Osallistavassa budjetoinnissa ohjataan sovitun budjetin sisällä taloudellisia resursseja hankkeisiin tai toimintoihin, jotka seurakunnan jäsenet valitsevat. Osallistava budjetointi on yksi tapa lisätä seurakuntalaisten osallistumista ja vaikuttamisen mahdollisuuksia seurakunnan toimintaan jo suunnitteluvaiheessa.

Osallistavan budjetoinnin mallia voi soveltaa Polulla esimerkiksi ikäkausien sisällä. Entä jos 10- vuotiaat tai 18-vuotiaat saisivat itse mihin he haluaisivat suunnata seurakunnan ikäryhmälle valitut “synttärirahat?” Saisiko kukin vapaalipun kahvilaan, syntyisikö yhteinen juhla, vai kenties projekti, joka edistää kestävää kehitystä tai tukee alueen vähävaraisia?

Esittelemme malliksi Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan osallistavan budjetoinnin kokeilun vuodelta 2021. Se tehtiin osana seurakunnan strategiaprosessin määrittelemää budjettia. Kuvaus löytyy täältä

Polun kokonaisuutta voi tarkastella erityisistä näkökulmista, katsoa koko Polkua tiettyjen silmälasien lävitse. Seurakunta valitsee, minkä silmälasien läpi Polkua kulloinkin tarkastellaan ja kehitetään.

Polun tarkastelu silmälasien lävitse on koko seurakunnan ja eri toimintamuotojen yhteistä työtä. Silmälasit voivat näin toimia seurakunnan strategian tai toimintasuunnitelman painopisteiden tukena.

Tutustu esimerkkeihin täällä

Polku -mallin työstämisen aloittaminen Kokkolan suomalaisen seurakunnan kasvatustyössä.

Esimerkki kokonaisuus kattaa neljä työstämiskertaa, joissa käytettävissä oleva aika oli noin 30min – 90 min. Jokaiseen kertaan sisältyy useampi työskentelykokonaisuus.