Polku on työväline ja toimintamalli, jonka on tarkoitus kasvaa yhdessä seurakuntalaisten kanssa suunnitelluksi ja toteutetuksi toimintaohjelmaksi. Tähän sivustoon on koottu näkökulmia polkuprosessin johtamisesta ja työskentelyjä, joiden avulla voitte päästä seurakunnassanne Polun kanssa alkuun ja hyvään kehittämisen vauhtiin.
Polku kehittyy yhteisen tekemisen avulla, niin seurakunnissa kuin valtakunnallisestikin. Tämän sivuston kokonaisuuteen on koottu ajatuksia oman seurakunnan Polun rakentamisesta.
Jotta seurakuntalaisten osuus muodostuisi alusta saakka vahvaksi ja työskentelyprosessi avautuisi mahdollisimman aikaisessa vaiheessa myös seurakuntalaisille, on syytä pysähtyä seurakunnan keskelle. Tavoitteena on mahdollistaa seurakuntayhteisö, jossa eri ikäiset ja tyyliset seurakuntalaiset voivat olla ja toimia kristittyinä itselleen merkityksellisillä tavoilla.
2. Täsmentäkää Polku-toimintamallin käyttötarkoitus teidän seurakunnassa
Rakentakaa lähtötilanne niin, että se toimii alkuna kasvavalle ja matkan varrella aina uudelleen tarkentuvalle prosessille. Polku-toimintamallin käyttötavoista ja tavoiteasetteluista on löydettävissä kolme pääsuuntaa. Tavoitellaanko seurakunnassanne yhtä, vai onko tarkoituksena edetä useammassa tavoitesuunnassa?
Polku-toimintamalli edellyttää seurakuntalaisten roolin vahvistumista. Tavoitteena on luoda seurakuntalaisille uudenlaisia vaikuttamisen ja rakentamisen rooleja seurakunnassa suunnittelusta monimuotoisiin toteutuksiin ja arviontiin. Myös kuulluksi tulemisen tavat rakentuvat toimintakulttuurin välttämättömäksi osaksi.
Polku-työskentelyn käynnistämisen yhteydessä on hyödyllistä laatia konkreettisia kuvauksia eri tavoin toteutuvan seurakunnan toiminnan, läsnäolon, yhteyden ja merkityksen muodoista.
Kuvausten avulla nähdään resurssien jakautuminen eri seurakuntalaisten kohdalle. Polun mallintamiset voidaan myös toteuttaa siten, että niissä näkyy tiettyjen seurakuntalaisryhmien polku – tai vaikkapa muiden työalojen kuin kasvatuksen polut. Jos kuvauksista nähdään toimintojen, resurssien ja seurakuntalaisyhteyksien epätasainen jakauma, on luontevaa jatkaa valinta- ja keskittämispäätöksillä. Mitä ainakin haluamme varmistaa seurakuntamme Polun elementeistä, jotta se olisi yhtenäisenä jatkuva, tarpeiden mukaan resurssoitu? Usein nämä valinnat edellyttävät myös selkeitä luopumispäätöksiä.
Polku-työskentelyissä valitaan tietyt ikäkaudet tai jäsenprofiilit, joihin halutaan erityisesti keskittyä sisällöllisesti. Lapsia, nuoria ja aikuisia kutsutaan rakentamaan yhteyttä kristinuskoon ja seurakuntaan. Tavoitteena on syventyä yhdessä heidän kanssaan kyseisen ikäkauden tai jäsenprofiilin ihmisillemerkityksellisiin kysymyksiin. Mitä ovat luontevat tavat liittyä ja kokea yhteyttä? Mikä heille on tärkeää, vaikuttavaa ja seurakunnan ydintä?
Edellä kuvatut kolme tavoitelinjausta ovat vaihtoehtoisia tulokulmia Polku-toimintamallin hyödyntämiseen. Optimaalista on, mikäli kaikki tavoitelinjaukset voidaan huomioida samanaikaisesti. Tällöin Polku rakentaa seurakunnan toimintaa ihmislähtöisesti, seurakuntalaisiin tukeutuen, mutta samalla välttäen organisaation kuormittumista aina uusilla tehtäväkokonaisuuksilla. Polku on siis monessa suhteessa muutoksen ja sen johtamisen työväline ja ajattelutapa.
Polku-toimintamalli näyttäytyy muutoksen edistäjänä. Se rakentuu organisaatiomalliksi, jossa raja seurakuntalaisten ja seurakuntaa työllään palvelevien välillä ei erotu, työntekijöiden työrooli muuttuu tai ainakin painottuu toisin. Tällöin työtä seurakunnassa ohjaa yhä vahvemmin intentio tehdä seurakuntalaisten osallisuus mahdolliseksi ja työntekijä toimii useammin mahdollistajan, fasilitaattorin roolissa.
Polku-toimintamallin hyödyntämistä suunnitellessa on hyvä ottaa kantaa muutostarpeisiin. Onko seurakunnan osallistumisen mahdollistava työkulttuuri jo vallitseva, vai onko tässä tehtävä yhdessä muutosta, rohkaistava työyhteisöä ottamaan selkeitä askeleita avainten antamiseen seurakuntalaisille. Onpa kyse sitten konkreettisesta kirkkotilan haltuunotosta tai kuvaannollisemmin luvasta ja kehotuksesta osallistua aktiivisessa roolissa seurakunnan toimintojen ja viestinnällisen läsnäolon rakentamiseen.
Polku-toimintamallin toteuttaminen lähtee ajatuksesta, jossa seurakuntaa tarkastellaan ja rakennetaan ihmislähtöisesti. Tarvitaan valmiutta kuulemiseen, erilaisten ja uusienkin näkökulmien esiintuloon. Vakiintuneen organisaation ja sen toiminnan sijaan keskiöön nousee elävä yhteys ihmisten välillä. Tämän yhteyden mahdollistaminen edellyttää useimmiten varsin merkittävää muutosta työorientaatiossa. Ehtoolliskutsun sanat ”Tulkaa, sillä kaikki on valmista” ovat vaikuttaneet laajalti seurakuntien työkulttuureissa ja työorientaatiossa. Kun olen suunnitellut, valmistellut kaiken hyvin, olen tuolloin tehnyt kaiken juuri niin kuin pitää, työni hyvin. Työntekijät ovat valmistelleet niin tilaisuudet kuin kerho-ohjelmatkin, on voitu esittää kutsu saapua, kaikki tervetuloa! Entä jos alueen ihmiset, seurakuntalaiset eivät enää vastaakaan kutsuun, heidän odotuksensa ovatkin jotakin muuta? Kun lähdetään vaikkapa palvelumuotoilun keinojen avulla suuntaamaan työtä uudelleen, avaamaan seurakunnan työtapaa seurakuntalaisille suunnitteluvaiheista lähtien, työorientaatio voi muuttua hyvinkin paljon. Uskallanko, suostunko – ja jos työntekijän kysymys on tämä, miten työskentelyn johtajana tuen tätä.
Kun Polkua tarkastellaan työorganisaation sijaan seurakuntalaisten suunnasta, työalarajat väistämättä hämärtyvät. Mikä on se seurakuntalaisella mielekäs, tarpeellinen tapa, jolla hän kokee mahdolliseksi ja tarpeelliseksi olla – tavalla tai toisella – mukana seurakunnassa? Vai onko inhimillinen elämä siinä kohdassa, että nyt tarvitaan ennen kaikkea apua, tukea ja kuuntelua? On mahdotonta sanoa etukäteen, missä laajuudessa Polun rakentaminen tapahtuu vaikkapa kirkkomusiikin keinoin tai vahvalla diakonisella otteella.
Seurakuntien työkulttuuri on rakentunut kasvun vuosikymmeninä varsin vahvasti työntekijälähtöiseksi. Samalla on tapahtunut erikoistumista ja jakautumista työaloille. Työalapohjaisessa organisoitumisessa on tausta-ajatuksena usein se, että seurakuntalaisilla on jokin tietty tarve, johon sitten vastataan kehittämällä kyseisellä työalueella seurakunnan toimintaa ja palveluita. Tässä suhteessa organisaatiomalli on varsin samanlainen kuntien kanssa. Seurakuntalaisuus ei kuitenkaan välttämättä jakaudu palvelutarpeisiin ja eri työalueilla rakennettaviin kohtaamisiinkaan, vaan elämäntilanne vaihtelee. Suhde seurakuntaan elää, ajoittain rooli voi muodostua aktiiviseksi osallistujaksi, suunnittelijaksi ja rakentajaksi, joskus enemmän etäältä liittyjäksi tai seurailijaksi, avun tarvitsijaksi. Joillekin nämä roolit ovat pysyvämpiä, toisille nopeasti vaihtuvia elämän kuljettaessa.
Kun seurakunta rakentuu seurakuntalaisesta ja seurakuntalaisista käsin, työalat ja niiden rajat on syytä häivyttää. Ennemminkin seurakunnan työyhteisössä on koolla asiantuntijoiden joukko, joka omalla erityisosaamisellaan luo edellytyksiä yksilölliselle liittymiselle. Polku-mallia hyödynnettäessä avautuu luonteva tarve ja mahdollisuus avata työalarajoja ja nostaa seurakunnan kokonaisuus etualalle.
Seurakunta on kohtaamisen ja yhteyden paikka. On tärkeää, että jokainen seurakuntalainen voi itse määritellä yhteyden tavan, etäisyyden ja tiiviyden. Työntekijän roolina on rakentaa viestinnän kanavat tukemaan tätä. Pohjana on kuitenkin pyrkimys vuorovaikutteiseen, henkilökohtaiseen viestintään.
Viestinnän avulla luodaan kuulemisen edellytykset. Miten hyvin tunnemme seurakuntamme ihmiset? Keitä alueellamme asuu – onko olemassa jotakin sellaista, joka laajemmassa määrin yhdistää ihmisten arvoja ja tapaa kohdata hengellisyys, suunnata omia ajatuksiaan seurakunnan suuntaan; miten he näkevät seurakunnan olemuksen ja ytimen?
Viestintä edellyttää järjestelmällisyyttä, jotta alueen ihmiset voidaan tavoittaa. Mitä keinoja on tavoittaa heidät, jotka haluaisivat ja voisivat antaa omaa osaamistaan seurakunnan käyttöön? Miten tavoitetaan tietyn alueen tai ikävaiheen ihmiset? Mikä on se viestinnän vuorovaikutteisuuden aste? Ketkä kaikki me tunnemme ja tavoitamme? Keitä emme?
Seurakunta rakentuu ja kokoontuu myös viestinnällisissä kanavissa. Seurakunta on seurakunta myös verkossa.
Polku-toimintamallin laaja-alainen hyödyntäminen edellyttää sen puitteissa rakentuvien käytänteiden tiivistä kytkentää osaksi talouden ja toiminnan suunnittelumalleja. Polkua rakennettaessa tehdään valintoja, jotka voivat samalla olla hyvinkin merkittäviä TTS-linjauksia resurssien käytön painopisteistä. Talouden ja hallinnon toimijoiden on tärkeä osallistua Polku-työskentelyyn ja sille asetettavien tavoitteiden määrittelyyn.
Tavoite on tarkastella seurakunnan tahtotilaa ja tavoitteita. Työskentely toteutetaan yhdessä seurakuntalaisten ja sidosryhmien kanssa positiivisen ajattelun hengessä.
Työskentelyn kulku: Kootaan ajattelua neljästä eri näkökulmasta seuraavien teemojen mukaan:
S = Strengths eli vahvuudet. Mikä tekee meistä ainutlaatuisia? O = Opportunities eli mahdollisuudet. Mikä kaikki on mahdollista tässä toimintaympäristössä? A = Aspirations eli pyrkimykset. Mitä haluamme olla? R = Results eli tulokset. Mitä tuloksia tavoittelemme ja miten pääsemme niihin?
Tämän työskentelyn jälkeen tutustutaan Polku-malliin esimerkiksi Polun esittelydiojen avulla . Keskustellaan siitä, miten Polku voisi viedä meitä kohti sitä, mitä haluamme olla ja mitä tavoittelemme.
Laita näkyvästi esille Polun ikävaiheita nousevat teemat irrallisina sanoina – siis pelkkinä sanoina ilman kytkentää Polku-kuvitukseen, ikäkausiin tai sisältöihin. Sanat ovat: IHME, ILO, LAHJA, LUOTTAMUS, MERKITYS, ROHKEUS, SEIKKAILU, VAPAUS JA YHTEYS
Pyydä osallistujia tarkastelemaan ja ajattele kutakin sanaa rauhassa ja ohjaa sitten seuraavien kysymysten pariin.
Haastattelujen tavoitteena on kuulla seurakuntalaisten näkemyksiä ja kokemuksia kotiseurakuntansa toiminnasta ja näkyvyydestä sekä palautetta Polku-toimintamallista. Haastatteluja voivat tehdä sekä työntekijät että seurakunnan erilaiset vastuunkantajat, kuten luottamushenkilöt ja vaikuttajaryhmien jäsenet.
Tarkoituksena on kohdata haastattelujen kautta eri-ikäisiä ihmisiä tai ihmisryhmiä. On tärkeää haastatella sekä seurakunnan toiminnassa mukana olevia että seurakunnasta etäämmällä olevia ihmisiä. Yhtä haastattelua varten varataan aikaa 1-1,5 h.
Tarvitset
Ohjeet haastatteluihin löydät täältä
Tavoite on hahmottaa yhdessä nykytilaa. Työskentelyn avulla luodaan kuvaa seurakunnan toiminnallisesta kokonaisuudesta, hahmotetaan Polku-toimintamallia ja luodaan yhteistä sitoutumista toimintamallin hyödyntämisen askeliin omassa seurakunnassa.
Kaikkine vaiheineen tähän työskentelyyn on syytä varata kokonainen päivä. Työskentely on mahdollista toteuttaa myös useampana lyhyempänä työskentelynä vaihe kerrallaan. Sähköisillä alustoilla toimittaessa yhteistä työskentelyä on mahdollista täydentää myös tapaamisten väleissä itsenäisesti tai pienempinä ryhminä.
Työskentelyn kulku löytyy täältä
Tavoite on syventyä yhteen ikäkauteen. Pohditaan ikäkauden elämänvaihetta, sitä vahvistavaa teemaa sekä etsitään tapoja, joilla seurakunta voi vahvistaa teeman mukaista kokemusta lapsen tai nuoren elämässä.
Työskentelyn kuvaus löytyy täältä <linkki alasivulle>
Tavoite: Polun ikävaiheiden kuva tyhjillä puhekuplilla mahdollistaa erilaisia työskentelyjä jäsentämisen, kehittämisen ja tavoitteiden asettamisen avuksi. Tähän työskentelyyn on koottu erilaisia esimerkkitapoja hyödyntää Polun ikävaiheiden kuvaa.
Tavoitteena on valita ja työstää eri ikäkausiin uskosta elämän voimavaraksi nostettavia asioita. Kuva: Lähde uskon pirskeillä.
Työskentelyn kulku: Seurakunnalla on loppumaton ja ikiaikainen voimavara, uskon lähde. Lähteestä voi ammentaa sisältöä ja voimaa kaikkeen elämään ja toimintaan. Lähde-kuvan avulla pysähdytään pohtimaan tätä esimerkiksi pienryhmissä.
Kunkin ikäkauden omaan lähdekuvaan kirjataan vastauksia seuraaviin kysymyksiin.
Arvioidaan kuviin koottujen asioiden äärellä
Tavoitteena on hahmottaa ja tarkastella seurakunnan elämän ja toiminnan nykyisin toteutuvia painotuksia 0-21 –vuotiaiden osalta ja tehdä näkyväksi vahvuudet ja kehittämistarpeita.
Työskentely tuo hyvin esiin erilaisten jäsentävien elementtien mukaisten toimintojen keskinäisen tasapainon / painotusten muutostarpeet.
Työskentelyn kulku:
Kootaan nykytila viiden jäsentävän elementin pohjalta eri ikäkausiin. Jos käytetään esim. Post it lappuja tai flinga.fi sähköista alustaa, valitaan jokaisella elementille oma värisymbolinsa. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää oheisia powerpoint pohjia Tyhjät pohjat ikäkausien suunnitteluun
Katsotaan kokonaisuutta:
Työskentelykokonaisuuden tavoitteena on, että osallistujat vahvistuvat ajattelussaan näkemään oman työnsä mahdollisuudet ja vahvuudet, unelmoimaan tulevaisuuden polusta ja purkamaan sen esteitä.
Työskennellään pareittain tai pienissä ryhmissä. Kirjataan ajatuksia vaaleanvärisiin post it –lappuihin kolmelle isolle paperille seinällä tai verkossa työskenneltäessä jamboardin sivuille.
1. Mitkä ovat vahvuutemme 2. Mitkä ovat mahdollisuutemme 3. Millaisen tulevaisuuden haluaisimme
Näiden kysymysten jälkeen katsotaan syntynyttä kokonaisuutta ja liikutellaan yhdessä Post it -lappuja tai jamboard tarralappuja niin, että syntyy aihekokonaisuuksia.
Polun kaikkien ikävaiheiden kuvat tai Polun kokonaisuus on koko harjoituksen ajan näkyvissä ja harjoitusta peilataan aina siihen näkymään.
Vaihe 2 Esteiden purku
Kerätään ajatuksia ylös niistä mitkä ovat esteet tulevaisuuden toteutumiselle. Nämä voidaan kirjata esimerkiksi tummille post-it lapuille. Katso myös esteiden purku harjoitus https://evl.fi/millenniaalienpolut/tyoskentelyvinkkeja/esteiden-purku
Valitaan ne esteet, joihin tartutaan ensimmäiseksi. Työstetään mahdollisimman konkreettisesti ajatuksia:
Tavoite: Nähdä polun nykytila eri ihmisten näkökulmasta ja peilata niitä siihen, millaisena tulevaisuus haluttiin edellisessä työskentelyssä nähdä.
Valitkaa seurakuntanne tilanteeseen sopivat teemat, joita työstätte yhdessä tai pienryhmissä. Koostakaa lopuksi mitä uutta tai millaisia näkökulmia teemat avaavat yhteiseen unelmaan peilattuina.
Esimerkkejä aiheista:
Teema 1. Seurakuntalaiset toimijoina
Mieti, mitä on ja voisi olla jokaiseen ikävaiheeseen sellaista, että seurakuntalainen saisi itse toimia, kutsuttaisiin toimimaan, mahdollistettaisi toimiminen?
Teema 2. Kummit
Mieti, mitä on ja voisi olla jokaiseen ikävaiheeseen sellaista, että kummius mahdollistuisi, kummisuhdetta tuettaisiin tai löytyisi uusia tapoja kummilapsi-kummisuhteeseen?
Teema 3. He, jotka eivät osallistu toimintaan
Mieti, mitä on ja voisi olla jokaiseen ikävaiheeseen sellaista, että seurakunta ei unohda niitä, jotka eivät osallistu toimintaan. Miten seurakunta on yhteydessä jokaisessa vaiheessa lapseen, nuoreen, perheeseen, pariskuntaan jne.
Työpajan suunnittelu ja toteutus koostuu seitsemästä vaiheesta.
Vaihe 1: Tavoitteet Vaihe 2: Vastuutoteuttajat ja aikataulu Vaihe 3: Pohjustus ja suunnittelu Vaihe 4: Kutsu mukaan Vaihe 5: Kutsu mukaan markkinoimaan Vaihe 6: Työpajan toteuttaminen Vaihe 7: Työpajassa sovittujen asioiden toimeenpano
Työskentelyn kuvaus löytyy täältä
Luodaan Polun edistämiseksi vastuuryhmät ja niiden toimintaperiaatteet. Rekrytoidaan avainvapaaehtoiset vetämään ryhmiä.
Tavoitteena on lisätä seurakuntalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa seurakunnan toimintaan ja sen suunnitteluun. Osallistavassa budjetoinnissa ohjataan sovitun budjetin sisällä taloudellisia resursseja hankkeisiin tai toimintoihin, jotka seurakunnan jäsenet valitsevat. Osallistava budjetointi on yksi tapa lisätä seurakuntalaisten osallistumista ja vaikuttamisen mahdollisuuksia seurakunnan toimintaan jo suunnitteluvaiheessa.
Osallistavan budjetoinnin mallia voi soveltaa Polulla esimerkiksi ikäkausien sisällä. Entä jos 10- vuotiaat tai 18-vuotiaat saisivat itse mihin he haluaisivat suunnata seurakunnan ikäryhmälle valitut “synttärirahat?” Saisiko kukin vapaalipun kahvilaan, syntyisikö yhteinen juhla, vai kenties projekti, joka edistää kestävää kehitystä tai tukee alueen vähävaraisia?
Esittelemme malliksi Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan osallistavan budjetoinnin kokeilun vuodelta 2021. Se tehtiin osana seurakunnan strategiaprosessin määrittelemää budjettia. Kuvaus löytyy täältä
Polun kokonaisuutta voi tarkastella erityisistä näkökulmista, katsoa koko Polkua tiettyjen silmälasien lävitse. Seurakunta valitsee, minkä silmälasien läpi Polkua kulloinkin tarkastellaan ja kehitetään.
Polun tarkastelu silmälasien lävitse on koko seurakunnan ja eri toimintamuotojen yhteistä työtä. Silmälasit voivat näin toimia seurakunnan strategian tai toimintasuunnitelman painopisteiden tukena.
Tutustu esimerkkeihin täällä
Polku -mallin työstämisen aloittaminen Kokkolan suomalaisen seurakunnan kasvatustyössä.
Esimerkki kokonaisuus kattaa neljä työstämiskertaa, joissa käytettävissä oleva aika oli noin 30min – 90 min. Jokaiseen kertaan sisältyy useampi työskentelykokonaisuus.
”Polku kutsuu eri työntekijöitä ja seurakuntalaisia tutkimaan yhdessä seurakunnan olemassa olevaa toimintaa ja kohtaamisen tapoja. Tarkastelemaan sitä, mikä on tärkeää juuri nyt ja tulevaisuudessa tai minkä ohitse aika on huomaamatta kulkenut.”
Työskentelyjä ovat koostaneet Tiina Hänninen, Sirpa Karjalainen, Mirca Mäensivu-Puukko, Satu Reinikainen, Timo Tulisalo ja Katri Vappula. Kuulemme mielellämme myös kokemuksia näiden työskentelymallien toimivuudesta ja ideoita niiden edelleen kehittämiseksi.