Tiellä vai kujalla?

Diakonian ja kasvatuksen päivät 2025

Tervetuloa Diakonian ja kasvatuksen päiville Tampereelle 8.-10.1.2025

Tapahtuma vahvistaa ev.lut. kirkon roolia suomalaisessa yhteiskunnassa ulkopuolisuuden ehkäisijänä, yhteistyökumppanina ja yhteiskunnallisena vaikuttajana.  

Tapahtumassa kehitetään diakonian, varhaiskasvatuksen ja nuorisotyön yhteistä työnäkyä arvostaen toistemme ammattitaitoa ja asiantuntijuutta.

Yhdessä olemme enemmän

On hienoa sekä merkityksellistä, että Tampereella järjestetään yhteiset Diakonian ja kasvatuksen päivät. Varhaiskasvatuksen, kasvatuksen ja diakonian osalta on kirkon työssä entistä enemmän yhteistä kosketuspintaa. Moniammatillisen osaamisen jakamista tarvitaan niin pienissä kuin suurissa seurakunnissa toimintaympäristöstä riippumatta.

Päivien teema innostaa kysymään ulkopuolisuuden määritelmää, pohtimaan osallisuutta ja osattomuutta. Olemme kirkon työn kannalta keskeisten ja ennen kaikkea yhteisten kysymysten äärellä. Nämä samat kysymykset ovat myös osa tamperelaista arkea. Keitä kohtaamme tiellä? Mitä löytyy puolestaan kujilta ja sisäpihojen katveesta? Mitä tarinoita kuljetamme mukanamme ja mistä emme puolestaan ole edes tietoisia?

Olkoon Diakonian ja kasvatuksen päivät yhteisen ajattelun sekä yhteisen oppimisen päivät, joiden keskellä on tilaa myös kohtaamiselle sekä sille hyvälle, jota itse Kristus meille antaa.

Tampereen tuomiorovasti Olli-Pekka Silfverhuth

Olli-Pekka Silfverhuth

Tuomiorovasti, Tampereen seurakunnat

Teemana ulkopuolisuuden ehkäisy

Luvassa on kolmipäiväinen tapahtuma diakonian ja kasvatuksen ammattilaisille. Tapahtuman ohjelma on nyt julkaistu!

Tapahtuma on nykymuodossaan ensimmäinen laatuaan, jossa diakonian ja kasvatuksen ammattilaiset kokoontuvat yhteisille neuvottelupäiville. Taustalla on havainto siitä, että näillä aloilla on paljon yhteisiä teemoja, joita on mielekästä käsitellä yhdessä.

Lukuisista yhdistävistä teemoista tämän tapahtuman pääteemaksi valittiin ulkopuolisuuden ehkäisy, jota käsittelemme erilaisista näkökulmista.

lapsi katsoo ulkona ulos.

Miten erilaisuus ja ulkopuolisuus linkittyvät toisiinsa?

Miten voidaan lisätä ulkopuolisuuteen liittyvien tunteiden, kuten pelon ja häpeän, sietokynnystä ja siten vähentää ulkopuolisuutta? Diakonian ja kasvatuksen päivillä tarkastelemme, miten ulkopuolisuuden rajoja määritellään ja miten noita rajoja voisi siirtää.

Lämmin kiitos ideoista, toiveista ja vinkeistä, joita saimme tällä sivulla olleen kyselyn kautta tapahtuman suunnitteluun! Olemme ottaneet ne huomioon ja nähdäksemme toiveet ovat toteutumassa vähintäänkin kohtuullisessa määrin. Tutustu tapahtuman ohjelmaan sekä rinnakkaisohjelmiin tämän sivun alasvetovalikoista tai tulostettavista tiedostoista.

Diakonian ja kasvatuksen päivien tulostettava ohjelma

Tietoa, uusia ajatuksia, kohtaamisia, keskustelua, kokemuksellisia keitaita ja inspiraatiota yli työalarajojen! Diakonian ja kasvatuksen päivillä on luvassa:

  • Suuren salin luentoja ulkopuolisuuden eri näkökulmista (4 ohjelmakokonaisuutta)
  • Monipuolinen kattaus rinnakkaisohjelmia: ajankohtaista tietoa, esimerkkejä, ideoita ja keskusteluja (63 rinnakkaisluentoa ja työpajaa, joista voit valita kolme)
  • Valojen ja varjojen iltamessu Tampereen tuomiokirkossa keskiviikkona
  • Taskut täynnä toivoa -konsertti Tampereen tuomiokirkossa torstaina
  • Uusia mahdollisuuksia tarjoava hengellinen ohjelma erityisesti torstai- ja perjantaiaamuina
  • Laaja materiaalinäyttely, posterinäyttely sekä infovartit tauoilla
  • Kohtaamisia vanhojen ja uusien kollegoiden kanssa


Etukäteen

Diakonian ja kasvatuksen yhteiset teemat on laajempi ilmiö kuin vain tapahtuma tammikuussa Tampereella.

Tapahtuman suunnittelu alkoi yhteisten teemojen kirjaamisella. Näitä tuli pitkä lista, joista Diakonian ja kasvatuksen päivillä käsitellään vain osa. Listan teemoista kannattaa keskustella myös paikallisesti. Miten te tartutte näihin yhteisiin teemoihin teidän paikkakunnallanne? Yhteistä keskustelua virittämään järjestämme syksyllä 2024 kaksi webinaaria ja tuotamme podcast-sarjan. Lisäksi julkaisemme puheenvuoroja teemastamme Tiellä vai kujalla. 

Tässä kootusti muistilistaa asioista, joilla varmistat itsellesi mukavan tapahtuman tammikuussa:

  • Ilmoittaudu tapahtumaan ajoissa. Ilmoittautumislinkki löytyy kohdasta Info. Tutustu ennen ilmoittautumista laajaan ja monipuoliseen rinnakkaisohjelmien tarjontaan, sillä voit ilmoittautumisen yhteydessä varata paikan mieleisiin ohjelmiin. Mikäli suosikkisi on jo tullut täyteen, löydät toivottavasti hyvän kakkosvaihtoehdon. Muutamat rinnakkaisohjelmat saamme sijoitettua suuriin saleihin, joten varmasti jokaiselle löytyy paikka jostakin.
  • Ota talteen ilmoittautumisen vahvistusviesti, jonka lähettää Minna Oksanen. Viestissä oleva QR-koodi on pääsylippusi tapahtumaan. Sitä vastaan saat Tampere-talolla osallistujapassin. Voit printata vahvistusviestin tai sijoittaa sen sähköpostiohjelmassa kansioon, josta löydät sen helposti.
  • Kun varaat itsellesi junalippuja, varaa riittävästi aikaa tapahtuman alkuun ja loppuun. Näin vältät pahimmat ruuhkat. Keskiviikkona tule “edellisellä junalla” ja perjantaina lähde “seuraavalla junalla”. Kun meitä on paljon (jopa 1500 hlöä), tapahtuman alkamisen ja loppumisen siirtymiin on hyvä varata aikaa. Keskiviikkona Tampere-talolle voi tulla jo klo 11 alkaen lounaalle ja tutustumaan laajaan materiaalinäyttelyyn, posterinäyttelyyn ja valokuvanäyttelyyn. Perjantaina voit jäädä viimeisen tilaisuuden jälkeen vielä lounaalle ennen kotimatkaa. HUOM: Tampere-talon tapahtumalounaat varataan ilmoittautumisen yhteydessä.
  • Varaa majoitus ajoissa. Tapahtumalle ei ole varattu kiintiöitä hotelleihin. Kohdasta Info löydät Tampere-taloa lähellä olevien hotellien tiedot.
  • Tapahtuman aikainen “ohjelmaäppi” on tämä verkkosivusto. Täältä löydät kaiken tarvittavan tiedon. Mm. rinnakkaisohjelmien sijainnit päivitetään sivustolle joulukuussa. Puhelimeen on näppärä tehdä pikakuvake suoraan tälle sivulle. Tässä ohjevideo siitä, miten se tapahtuu: Miten saan DKP tapahtumasivun äpiksi puhelimeen?
  • Muista ottaa mukaan oma juomapullo. Tammikuussa pakkaskelien myötä sisäilma on kuiva ja ilmastointi tätä vielä vahvistaa. Vältämme kertakäyttömukien käyttöä, joten ota mukaan juomapullo, jonka voit täyttää Tampere-talon vesipisteellä tai tuoda juotavaa jo mukanasi.

Tapahtuman järjestävä työryhmä listasi aluksi, mitkä kaikki teemat tällä hetkellä yhdistävät diakoniaa ja kasvatusta. Näistä teemoista tapahtumaan valittiin käsiteltäväksi ulkopuolisuuden ehkäisy. Paljon muitakin yhteisiä teemoja on, ja näitä suosittelemme käsiteltäväksi oman seurakunnan tai oman alueen diakonian ja kasvatuksen väen kesken. Toivomme tästä dokumentista olevan hyötyä paikallisten työskentelyjen pohjaksi.

Teematyöskentelyjen koosteena muotoilimme, että ytimeltään diakoniassa ja kasvatuksessa on ainakin nämä kolme yhteistä työn tavoitetta ja tarkoitusta. Mitkä asiat työssämme on tärkeitä?

  • Heikomman puolustus
  • Moninaisuuden kohtaaminen
  • Seurakunnan verkostoyhteistyö erilaisilla yhdyspinnoilla

Yksilöidymmin löysimme 38 yhteistä teemaa. Ne on lueteltu tässä dokumentissa: Diakonian ja kasvatuksen yhteisiä teemoja

Lisäksi tarkastelimme tarkemmin ulkopuolisuuden ehkäisyä. Siitä tarkemmin tässä: Ulkopuolisuuden ehkäisyn näkökulmia

Tutustu myös Ulkopuolisuuden ehkäisyn silmälasit -työvälineeseen.

Yksinäisyyden taklaaminen seurakunnissa 9.10. klo 13-14.30.

Yksinäisyyden kasvu on Suomessa ilmiö, joka herättää huolta yhteiskunnallisesti ja yksilön näkökulmasta. Viime vuosina yksinäisyyden kokemukset ovat lisääntyneet monilla väestöryhmillä. Tämä kehitys haastaa ihmisten hyvinvoinnin, yhteiskunnan tarjoamat tukijärjestelmät ja samalla kirkon. Yksinäisyyden ehkäisy pohjautuu keskeisiin kirkon opetuksiin lähimmäisen rakastamisesta, yhteisöllisyydestä ja vastuusta toisia kohtaan. Kirkko osallistuu jo yksinäisyyden vähentämiseen  monin eri tavoin ja läpileikkaavasti toiminnassaan.

Tule kuulemaan ja pohtimaan yhdessä mitä toiminnalliset suosituksen ovat seurakunnille aiheesta ja mitä on Osallistujien Suomi – kansallinen työ yksinäisyyden vähentämiseksi ja miten me kirkkona voimme siihen liittyä?

Irene Nummela, Jarmo Kokkonen, Ville Kämäräinen ja Petri Patronen

Liity webinaariin tästä linkistä.

 

Itsemurhien puheeksiotto -koulutus  8.11. klo 10 -12.00.  

Sisältö:

·       itsemurha ja itsetuhoisuus ilmiönä ja sen yleisyys useasta eri näkökulmasta

·       tietoa siitä, miten itsensä tappaminen muuttuu mahdolliseksi, mitä ihmisessä tapahtuu neurobiologian näkökulmasta

·       milloin ja miten itsemurha / itsemurhavaara tulisi ottaa puheeksi

·       miten kohdata itsetuhoinen ihminen

·       miten estää itsemurha

Mukana Harri Sihvola, Mieli RY:stä

Liity webinaariin tästä linkistä.

Tiellä vai kujalla -podcast virittelee jo syksyn aikana keskustelua Diakonian ja kasvatuksen päivien teemoista. Podcastissa kohdataan kirkon diakonian ja kasvatuksen yhteisillä rajapinnoilla, ja keskustellaan ajankohtaisista havainnoista, yhdessä tekemisestä ja tulevaisuuden näkymistä. Osaammeko nähdä ihmisten avun tarpeen? Miten tuemme pyrkimyksiä kohti hyvää elämää? Tiellä vai kujalla -podcastin löydät mm. Spotifysta ja Spreakerista.
Jokaisessa kolmessa jaksossa on keskustelemassa kaksi kirkon työntekijää, toinen kasvatuksen ja toinen diakonian alalta. Podcastin ovat tuottaneet Lasten ja nuorten keskus ja Kirkkohallitus. Toimittajana on Marjo Kiljunen.

Ensimmäisessä jaksossa diakoniatyöntekijä Virve Pihlajamäki ja nuorisotyönohjaaja Heidi Granström keskustelevat diakonisesta katseesta.
Kuuntele ensimmäinen jakso Diakoninen katse

Toisessa jaksossa diakoniatyöntekijä Lauri Nurmi ja erityisnuorisotyönohjaaja Mari Vuorisalo keskustelevat diakonian ja kasvatuksen työaloista.
Kuuntele toinen jakso Yhdessä tekemisen uhat ja mahdollisuudet

Jakso 1
Marjo Kiljunen: Kuuntelet Tiellä vai Kujalla? -podcastia. Minä olen Marjo Kiljunen ja olen saanut tänne vieraaksi Virve Pihlajamäen ja Heidi Granströmin. Tervetuloa.
Virve Pihlajamäki: Kiitos.
Heidi Granström: Kiitos.
Marjo Kiljunen: Kertokaa, keitä olen saanut tänne kylään, jos Virve aloitat?
Virve Pihlajamäki: Minun nimeni on Virve Pihlajamäki ja olen Mänttä-Vilppulan seurakunnan diakoniatyöntekijä, ja asustelen Keuruulla Keski-Suomessa.
Heidi Granström: Minä olen Granströmin Heidi, Malmin seurakunnasta nuorisotyön ohjaaja, ja teen erityisnuorisotyöpainotuksella töitä.
Marjo Kiljunen: Virve ja Heidi, kun te katsotte maailmaa, millaisin silmin te katsotte maailmaa? Jos Virve aloitat.
Virve Pihlajamäki: No minä katselen maailmaa aika ihmettelevin silmälasein. Eli minulle oikeastaan kaikki maailmassa on sellaista Jumalan suurta ihmettä. Ja kun minä katson ihmistä, joka istuu minua vastapäätä, tai kenet minä kohtaan kadulla, niin silloin minä kohtaan sellaisen ihmeen ja haluan myös antaa sille ihmiselle sen arvo, että hän on ihme.
Marjo Kiljunen: Entä Heidi?
Heidi Granström: No minä katselen maailmaa hyvin pitkälti kiitollisuuden silmälasien kautta. Jotenkin yritän aina nähdä hyvän ja kauniin ympärilläni ja jotenkin ihmisissä myös sen hyvän. Ja myöskin sillä lailla rakkauden silmälasien kautta, että jotenkin ajattelen, että jokainen ihminen kaipaa tulla rakastetuksi ja ajattelen myös, että rakkaus on se suurin voima, maailmaan muuttava voiman, niin ne ovat ehkä sellaisia silmälaseja, minkä läpi minä katselen.
Marjo Kiljunen: Seurakuntamaailmassa joskus puhutaan diakonisesta katseesta. Mitä diakoninen katse teille merkitsee?
Virve Pihlajamäki: No kun minä mietin sitä diakonista katsetta, niin minun pitää mennä ihan tuonne omaan lapsuuteeni ja nuoruuteeni, kun minä itse olen saanut olla diakonisen katseen kohteena, mutta en työntekijän näkökulmasta, vaan ihan toisen ihmisen näkökulmasta. Eli olen ollut koulukiusattu nuori ja siitä koulukiusaamisesta minut auttoi jaloilleen toinen seurakuntanuori, joka alkoi katselemaan minua sellaisin silmälasein, että minä olen arvokas ja hän antoi minulle ihmisarvon. Ja siitä kun minä aloin selviämään siitä koulukiusaamisesta, niin sanoin Jumalalle silloin, että älä anna minun kulkea kenenkään sellaisen ohitse kuka tarvitsee apua ja kuuntelijaa. Sillä tavalla minä olen sieltä 16-vuotiaasta saakka tullut 30 vuotta, ja ihmisiä on ollut, ketkä ovat tarvinneet apua ja kuuntelijaa, ja Jumala otti vähän minun pyyntöni liian tosissaan, sanotaan näin [Naurahdus].

Heidi Granström: No minä ajattelen, että se diakoninen katse oikeastaan nousee jo ihan siitä, että miten Jeesus aikanaan katseli ihmisiä. Että Jeesus näki aina ne, jotka tarvitsevat apua ja jotka olivat ehkä muut ihmiset jättäneet ulkopuolelle, tai jotenkin ketkä eivät kelvanneet siihen yhteiskuntaan. Niin kuin Virve sanoi tuossa kiusaamisasiasta, niin oikeastaan tänä päivänä on paljon nuoria, ketkä vaikka kiusaamisen vuoksi kokevat vahvaa ulkopuolisuutta tai yksinäisyyden kokemusta. Että oikeastaan diakoninen katse liittyy siihen, että miten me näemme näitä nuoria. Ja toki myös on monenlaista muutakin oireilua. Että eihän se ainoastaan ole sellaista sisäänpäin kääntyvää. Mutta ylipäätään se, että me näkisimme ne, jotka apua tarvitsevat meidän ajassa ja pidettäisiin heidän puoliaan.
Marjo Kiljunen: Kysyn ehkä vielä tarkemmin, jos katsotaan sinne diakoniatyöhön, että millä tavalla erityisesti diakoniatyössä diakoninen katse näkee?
Virve Pihlajamäki: Diakoniatyössä puhutaan aika paljon taloudellisista asiakkaista. Ja itse käytän mieluummin nimitystä ihan vain ihmiset. Ja moni ihminen saattaa tulla diakoniatyön vastaanotolle taloudellisten haasteiden takia. Minä aika nopeasti teen päätökset niistä taloudellisista kysymyksistä. Sitten minä kysyn sen jälkeen, että mitä sinulle muuten kuuluu. Ja ei ole kauhean monta ihmistä ollut, joka ei olisi murentunut siihen paikkaan. Eli ne taloudelliset kysymykset ovat vaan keino päästä puhumaan asioista, ja yleensä minulla jatkuu sitten taloudelliset kohtaamiset niin sielunhoitona. Eli siinä, että minä löydän sen särkyneen ihmisen, sen joka on elämässä paljon muitakin haasteita ja on paljon sellaista murhetta, mitä kantaa sisällään. Ja toinen on sitten, kun minä teen maaseudulla töitä, niin myös siellä niin kun kylillä ja muualla niin kuljen niin kun kodeista koteihin ja löydän niitä yksinäisiä vanhuksia, tai muuten elämän päähän potkimia aikuisia ihmisiä tai rippileirillä nuoria. Eli minä katselen aika paljon ihmisiä sillä tavalla herkästi, että kuka on sellainen, joka voisi olla vähän sisäänpäin kääntynyt, tai voisi tarvita apua. Ja sitä on vaikea kertoa, että millä tavalla katselee diakonisesti, kun se on niin kun koko ajan läsnä oleva tapa toimia. Koko ajan katsoo ihmistä sillä tavalla, että mitä sinä tarvitset, voinko minä auttaa. Joo, en minä oikein osaa muuta siihen sanoa [naurahdus].
Marjo Kiljunen: Sanoit oikein mainiosti ja hienosti. Jotenkin läikähti omassakin sydämessä. Mutta minä käännän nyt katseeni Heidiin, kun katseesta puhutaan. Että entä sitten nuorisotyössä? Mikä on se diakoninen katse nuorisotyössä?
Heidi Granström: Minä ajattelen, että jälleen Virve sanoitti tosi hyvin, että ihan yhtä lailla se jokaisen nuoren näkeminen sellaisena kuin hän on. Niin se on ihan todella tärkeä asia ja juuri se, että pysähtyy kysymään, että hei mitä sinulle kuuluu, että miten sinä jaksat, miten sinä voit, mitä sinä tarvitset elämässäsi. Jotenkin siis sellaisia, joskus ollaan kysytty joltakin nuorilta vaikka sitä, että milloin sinulta on viimeksi kysytty, että mitä sinulle kuuluu? Ja nuori on jäänyt miettimään, että en minä oikeastaan muista, että milloin minulta on kysytty näin. Että miten tärkeää se on, että jotenkin meillä on aikaa pysähtyä ihan jokaisen nuoren luokse, ja me emme tiedä, mitä siellä pinnan alla kenelläkin on. Että minkälaisia taakkoja kukakin nuori kantaa sisällänsä. Ainoastaan sitä kautta, että me pysähdymme, me näemme, me kuulemme, niin sitä kautta me voimme niin kun auttaa ja tukea sitä nuorta. Ja se voi monesti jo auttaa se, että hän pääsee sanomaan jollekin sen, että mitä hän siellä sisällänsä kantaa.
Marjo Kiljunen: Usein myös puhutaan etsivästä työotteesta. Tämä diakoninen katse ja etsivä työote jotenkin ovat niin kun yhteydessä toisissa aivan selvästi, kun kuuntelen, mitä te puhutte. Mitä ajattelet?
Virve Pihlajamäki: No minä tuohon edelliseen kommenttiin nostan sen verran sanoisin siihen etsivään otteeseen ja siihen, että ensinnäkin on tärkeää meille työntekijöille, me menemme luokse. Minä koen sen hirmu tärkeänä, että sellainen, joka on arka ja on rikki, on se nuori tai on se aikuinen, niin eihän se tule niin kun tällä lailla, että hei minä nyt tulen tästä näin ja tarvitsen jotain kuuntelijaa, vaan se, että me työntekijänä menemme jonkun luokse. Ja etsivässä työssä on hirmu tärkeätä se, mikä meillä oli joskus seurakunnan strategiassa, että mennään keskelle. Eli se, että ei me jäädä toimistoihin, vaan esimerkiksi minulla on hyvä etsivä työntekemisen muoto on sinua varten hautausmaalla. Minä kesäisin olen hautausmaalla kohtaamassa ihmisiä. Siellä kohtaa paljon sellaisia ihmisiä, ketä ei muualla kohtaisi tai ne eivät ole missään tekemissä seurakunnan kanssa.
Heidi Granström: Joo, ihan ajattelen samalla tavalla, ja meitä rohkaistaankin siihen, että lähdetään kirkkorakennuksesta ulos, ja itse työskentelen aika paljon eri kouluilla, ja se on sellaista jotenkin tärkeää työkenttää, ja että sitä voi tarjota resurssin sillä lailla, että voi olla mahdollistamassa vaikka jonkun pienryhmän kuraattorin kanssa vedettäväksi, tai näin, jolloin pystytään tukemaan niitä, joita ehkä siellä koululla on jo huomattu, että hei että tämä oppilas vaikka kaipaisi tukea sosiaalisiin suhteisiin, tai mitä ikinä ne haasteet sitten kenellä ovatkaan, ja että voidaan olla siellä sitä omaa osaamista ja ammattitaitoa, ja sitä rakkautta ja kohtaamista antamassa, että se on kuitenkin, minä ajattelen, että se on ehkä se kaikista tärkein juttu se, että me annamme aikaamme ja me näemme, me kuulemme, me kohtaamme. Tuosta etsivästä työstähän helposti voisi tulla sellainen ajatus, että se on vain sitä juuri jonnekin kaduille menemistä. Että sillä lailla minusta on todella kivaa, että nähdään myöskin, että se tapahtuu monissa muissakin paikoissa, ja se voi tapahtua myös vaikka siellä ripareilla. Että me siellä näemme niitä tyyppejä, ketkä tarvitsisivatkin jotain enemmän, jolla on jokin vaara vaikka jäädä ulkopuolelle. Ja heihin meidän täytyy myöskin vaikka leiriolosuhteissa erityisesti panostaa, että se heidän kokemuksensa voisi olla hyvä ja he voisivat kokea siellä yhteenkuuluvuutta muiden kanssa, koska se voi olla taas sellainen asia, mikä voi kantaa pitkälle elämässä, että hei että minä kelpaan tällaisena ja minä olen arvokas ja minun on mahdollista saada ystäviä esimerkiksi, mitä on ihan välillä tällaisiakin ihmeitä riparilla tapahtuu, että joku, joka on kokenut itsensä yksinäiseksi, niin löytääkin sieltä jonkun ja on kiitollinen sen jälkeen siitä, että jes, että tämä on minullekin mahdollista.
Marjo Kiljunen: Mitä te ajattelette, onko jotain erityisiä, ihmisryhmä on ihan kauhea sana, mutta ihmisiä, joiden hätää me ei juuri nyt nähdä? Kenen hädän meidän pitäisi nähdä tässä ajassa?
Virve Pihlajamäki: Minä puhun nyt pienen maalaisseurakunnan näkökulmasta, minulla ei ole kokemusta muuta kuin sieltä. Niin tavallaan meillä on aika paljon yksinhuoltajia, äitejä, tai yksinhuoltajaperheitä, missä on paljon lapsia ja on paljon haasteita, mihinkä tarvitsee apua ja tukea. Ja nämä ovat aika yksinäisiä sen oman vanhemmuutensa keskellä. Siihen meillä on sellainen mahdollisuus, että me teemme nuorisotyönohjaajan kanssa yhdessä kotikäyntiä. Eli minä voin mennä äitiä tapaamaan, nuorisotyönohjaaja menee lasta, tai tehdään yhdessä tällainen tapaaminen. Minun mielestäni se on hirveän mielekäs työmuoto, että me pystymme niin kun tavallaan tekemään yhdessä töitä. Ja toinen, mikä minua on huolestuttanut viime päivinä, on yksinäiset vanhukset. Eli teen kotikäyntityötä, työtä heidän luokseen. Ja Ukrainan sota ja kaikki tällainen, mitä nyt on maailmalla tapahtunut, niin on aika paljon tällaisia evakkomuistoja sun muita herättänyt. Ja vanhusten pelko on niin kun konkretiaa tänä päivänä, että ei uskalla lähteä kotoakaan yhtään minnekään, kun pelottaa niin paljon. Viime aikoina olen miettinyt sitä, että millä tavalla heitä voisi auttaa, kun ainut keino, minkä minä olen löytänyt tällä hetkellä, että minä menen heidän luokse kotiin ja yritän saada heitä mukaan yhteisöihin ja juttuihin, mutta se vaatii oman aikansa taas sitten, sen että voi rohkaista ja viedä mennessään.
Heidi Granström: Joo. Minä olen ehkä niin kun vähän huolissaan nuorten hyvinvoinnista ylipäätään ja mielenterveyden haasteista, jotka ovat kasvaneet tässä kuitenkin viimeisten vuosien aikana. Ajattelen, että se on niin kun merkittävä tekijä myös sellainen, mikä voi olla syrjäyttämässä näitä nuoria yhteiskunnasta, että jos he eivät saa riittävästi apua ja tukea siihen omaan hätäänsä ja pahaan oloonsa. Että ehkä juuri nämä mielenterveyden haasteet, mutta sitten myös tällä lailla pääkaupunkiseutulaisen seurakunnan ja alueen näkökulmasta, niin kyllä ajattelen, että maahanmuuttajataustaisissa nuorissa on paljon myös sellaista hätää ja pahoinvointia, mihin ehkä me voisimme seurakunnissakin miettiä, että miten me voisimme olla tukemassa. Toki kouluilla vaikka kohdataan heitä, mikä on hyvä asia, mutta että olisiko vielä jotain muuta, että miten me vosimme jotenkin näiden nuorten hyvinvointia olla edistämässä.
Marjo Kiljunen: Olen tässä monessa kysymyksessä kysynyt, että miten jokin asia näkyy kasvatuksessa tai siellä diakoniassa. Mutta kun kuuntelen teitä, niin minusta kuulostaa siltä, että sekä nuorisotyö että diakonia menee teidän töissä hyvinkin limittäin monessa kohdassa. Olenko ymmärtänyt oikein?
Virve Pihlajamäki: No siis ainakin minun työssäni se menee limittäin pelkästään sen takia, että lapset ja perheet ja rippikoulutyö kuuluvat minun työnkuvaani, kuin myös vanhustyö. Eli minä teen töitä ihan sinne nollasta satavuotiaisiin saakka. Ja tavallaan tuollaisessa pienessä seurakunnassa se on hirveän mielekästä, koska siinä vaiheessa kun sinä tapaat lapsia ja nuoria, niin sinä luultavasti tunnet myös heidän vanhempansa, ja saattaa olla, että isovanhemmatkin tunnet. Että se on monisukupolvista se työ siellä. Ja itse olen aina ollut sitä mieltä, että nuorisotyö ja diakoniatyö ovat todella lähellä toisiaan, että niiden raja on hyvin häilyväinen.
Heidi Granström:Niin, ehkä se itsellä enemmän tällaisena diakonisena työotteena näkyy, että toki kyllähän perheitten tukemista jotenkin sen nuoren kautta, niin sitähän niin kun tietysti työssä on, mutta että sitten taas tällainen varsinainen, vaikka iäkkäimpiin ihmisiin tai näin liittyvä työ on sitten taas oman työnkuvani ulkopuolella.
Virve Pihlajamäki: Joo,ja tuohon iäkkäimpien kanssa juuri, että millä tavalla nuoria ja iäkkäimpiä pystyisi saamaan niin kun yhteen, niin on muutaman kerran ollut mahdollisuus minun työurallani, että ollaan saatu ikäihmiset ja nuoret saman katon alle, niin ne ovat olleet hirveän mielekkäitä juttuja. Että nyt me suunnitttelemme ensi kesällä, että jos me saataisiin meidän tällaisen yhden tuvan ikäihmiset vietyä päiväksi rippileirille riparilaisten kanssa. Eli tulisi sellainen ikäihmisten retki rippileirille, mutta se nyt jää sitten nähtäväksi, että kuinka moni siitä innostuu.
Heidi Granström: Onpas hauska idea.
Marjo Kiljunen: Ensi tammikuussa vietetään Diakonia-kasvatuksen päiviä. Mitä evästyksiä te sanoisitte omille kollegoillenne, jotka ovat päiville tulossa?
Virve Pihlajamäki: Jaa-a… No minä lähden tähän, mistä minä aloitinkin, että on hyvä tulla ihmettelemään, avoimin mielin katsomaan, että mitä mahdollisuuksia voi sieltä päiviltäkin löytää, innostusta omaan työhön ja tavallaan sellainen avoimet silmät mukaan, kuulevat korvat ja ehkä siitä tulee sitten käsien tekoja seurakuntiin. En minä oikein muuta osaa tähän sanoa.
Heidi Granström: Joo, kun minä ilmoittauduin päiville, niin katselin niitä kaikkia kanavia tai työpajoja tai millä nimillä nämä olivat, ja ajattelin, että siellä on paljon kyllä hyviä teemoja. Että juuri niin kun ilolla uutta oppimaan, ja vähän ehkä sellaisia ehkä uudenkinlaisia hoksautuksia saamaan. Että ainakin ihan mielenkiinnolla itse odotan näitä päiviä.
Marjo Kiljunen: Meidän podcastin nimi on Tiellä vai kujalla? Minä kysyisin teiltä, että oletteko te tiellä vai kujalla? Oletko Virve tiellä vai kujalla?
Virve Pihlajamäki: Minä en ole kummallakaan.
Marjo Kiljunen: No missä sinä olet?
Virve Pihlajamäki: Minä olen sanonut aina ja kaikkialla, että minä olen diakoniatyöntekijänä niin tuota sillä harmaalla alueella. En ole tiellä enkä kujalla, vaan siinä puolessa välissä etsimässä sieltä kujalta olevia sinne tielle, ja näyttämässä tiellä oleville, että hei tuolla kujallakin on ihmisiä. Että olen sen reunan vieruksen kulkija ja haluan olla siinä.                                                                        Marjo Kiljunen: Entä Heidi, oletko tiellä vai kujalla?
Heidi Granström: No ehkä tarvittaessa kummallakin, että missä milloinkin on tarpeen olla. Tarvittaessa kuljen siellä muiden kanssa tiellä ja tarvittaessa kujilla [naurua].
Marjo Kiljunen: Kiitos teille mukana olosta. Minä ajattelen, tuo Heidi nauru on se, mihin voidaan lopettaa oikein hyvin [naurua].
Miesääni: Kuuntelit podcast-sarjaa Tiellä vai kujalla, liittyen Diakonian ja kasvatuksen päiviin Tampereella 2025 tammikuussa. Toimittajana oli Marjo Kiljunen, tuotantoyhteistyössä Kirkkohallitus ja Lasten ja nuorten keskus.

Diakonian ja kasvatuksen päivien omat sometilit:

Diakonian ja kasvatuksen päivät -Facebook-sivu

Diakonian ja kasvatuksen päivät -Instagram-sivu

Kun jaat jotain tapahtumaan liittyvää omilla somekanavillasi, merkitse tunniste #dkp25 ja tägää tapahtuman some-tilit, niin uudelleenjaamme näitä postauksia tileillämme. Kasvatetaan yhdessä yhteisöllisyyttämme ja jatketaan yhteisiä keskusteluja.

Blogeja Diakonian ja kasvatuksen päivistä:

Blogiteksti Jobimediassa, Hannu Keränen, Titi Gävert & Ville Kämäräinen: ”Tapahtuma on ensimmäinen laatuaan”

Blogiteksti DIAK Dialogissa, Minna Valtonen & Titi Gävert: Ulkopuolisuuden ehkäisyn ammattilaiset 

Blogiteksti Kirkonkellossa, Liisa Välilä & Ville Kämäräinen: Mitä on turvallisempi tila?

 

Ohjelma

Tapahtuma sisältää suuren salin luentoja, työpaja-työskentelyjä sekä iltaohjelmia.

Olemme varanneet ohjelmaan reilusti tilaa myös tauoille, jotka mahdollistavat kohtaamiset kollegoiden kanssa eri puolilta Suomea. Liikunta-agentit järjestävät tauoille toiminnallisia liikuntavälkkiä. Tauot tarjoavat myös mahdollisuuden tutustua runsaaseen materiaalinäyttelyyn.

Tiellä vai kujalla? Diakonian ja kasvatuksen päivät 2025

11.00                Ilmoittautuminen Tampere-talon aulassa klo 11.00–15.30.
Näyttelyalue Tampere-talon Sorsapuistosalissa avoinna klo 11.00–17.30.
Lounas 11.00-13.00, ennakkoon varanneille Tampere-talossa, muille omakustanteinen lounas lähikortteleiden ravintoloissa.
Infovartit Näyttelyalueen kahviossa, Tampere-talon Sorsapuistosali.

13.00–14.45    Tiellä vai kujalla 1, Tampere-talon Iso sali.

  • Palvelu: tehtävä, asenne ja työ. Arkkipiispa Tapio Luoma.
  • Poikkeus naisena, poikkeus vankina – naisvanki. Psykologi, Hämeenlinnan rikosseuraamuskeskuksen johtaja Kaisa Tammi sekä päihde- ja rikosseuraamusalan kokemusasiantuntija Hanna Pirttilahti.
  • Kuka ottaisi nuoresta kopin? Terveisiä siitä maailmasta, jossa nuorilla menee todella huonosti. Psykologi, Cftsi traumaterapeutti Tuomas Hakamäki.
  • House Band Itunen.
  • Juontajat Kaisa Aitlahti ja Ilkka Tahvanainen.

14.45–15.30        Tauko (45min). Infovartit Näyttelyalueen kahviossa, Tampere-talon Sorsapuistosali.

15.30–17.00    Rinnakkaisohjelmat A (valitse yksi).

  • 9 Rinnakkaisluentoa, 11 Työpajaa.
  • Tilat: Tampere-talon salit, Torni-hotellin kokoustilat, Kalevan kirkon tilat, Vanha kirkko.

17.00–20.00       Tauko (3h).

20.00–21.30    Valojen ja varjojen iltamessu. Tampereen tuomiokirkko. Sinulle, joka haluat hengähtää ja rauhoittua työstä, arjesta ja melusta. Tule Tuomiokirkon puhuttelevien freskojen ja musiikin keskelle jakamaan pala leipää ja tilkka viiniä.

 

8.30–9.15        Aamuohjelmat (valitse yksi), Tampere-talon salit ja viereinen Sorsapuisto.
9.00->               Näyttelyalue Tampere-talon Sorsapuistosalissa avoinna klo 9.00–17.30.
Ilmoittautuminen päiväosallistujille Tampere-talon aulassa klo 9.00–13.30.

9.30–11.30      Tiellä vai kujalla 2, Tampere-talon Iso sali.

  • Ulkopuolisuus Raamatussa. Mitkä raamatuntekstit koetaan merkityksellisinä siellä, missä valtaa on vähän ja arkisen elämän ongelmia paljon? Koulutuspäällikkö Helena Kauppila ja asiantuntija Paavo Huotari, Suomen Pipliaseura.
  • Osallistujien Suomi. Kansallinen ohjelma yksinäisyyden ja ostrakismin vähentämiseksi sekä osallisuuden vahvistamiseksi. Eduskunnan varapuhemies Paula Risikko ja professori Niina Junttila.
  • Köyhyystietoinen työ lasten ja nuorten kanssa. Miten lievittää ja vähentää ulkopuolisuutta? Dosentti, VTT, tutkija Anna-Maria Isola ja köyhyysaktivisti, yhteiskuntapolitiikan opiskelija Linnéa Partanen.
  • House Band Itunen.
  • Juontajat Kaisa Aitlahti ja Ilkka Tahvanainen.

11.30–13.30    lounas, ennakkoon varanneille Tampere-talossa, muille omakustanteinen lounas lähikortteleiden ravintoloissa.
Infovartit Näyttelyalueen kahviossa, Tampere-talon Sorsapuistosali.

13.30–17.00    Rinnakkaisohjelmat B ja C (valitse kummastakin osiosta yksi).
klo 13.30–15.00 Rinnakkaisohjelmat B: 10 Rinnakkaisluentoa, 11 Työpajaa.
Tauko (30min).
klo 15.30–17.00 Rinnakkaisohjelmat C: 8 Rinnakkaisluentoa, 12 Työpajaa.
Tilat: Tampere-talon salit, Torni-hotellin kokoustilat, Kalevan kirkon tilat.

17.00–20.00    Tauko (3h).

20.00–21.30    Taskut täynnä toivoo -lauluja yhteydestä. Tampereen tuomiokirkko. Lauletaan ja kuullaan lauluja toivosta, yhteydestä ja osallisuudesta. Laulut on valittu konsertissa julkaistavasta Nuoren seurakunnan veisukirjasta 2025. Illan aikana huomioidaan diakonian ja kasvatuksen ansioituneita osaajia. House Band Itunen, duo Innea, Juhani Tikkanen ja Viitasen Piia. Juontajat Airi Raitaranta ja Ariel Neulaniemi. Konsertin toteuttavat yhteistyössä Diakonian ja kasvatuksen päivät, Lasten ja nuorten keskus sekä Kirkon Ulkomaanapu.

8.30–9.15        Aamuohjelmat (valitse yksi), Tampere-talon salit ja viereinen Sorsapuisto.
9.00->               Ilmoittautuminen päiväosallistujille Tampere-talon aulassa klo 9.00–11.00.

9.30–10.30      Tiellä vai kujalla 3, Tampere-talon Iso sali.

  • Laumasielun aivot – tarvitsemme toisiamme työssä. Aivotutkija Minna Huotilainen.
  • Verkostoilla ja luottamuksella yli siilojen. professori Jari Stenvall.
  • House Band Itunen.
  • Juontajat Kaisa Aitlahti ja Ilkka Tahvanainen.

10.30–11.00    tauko (30min).

11.00–12.30    Tiellä vai kujalla 4, Tampere-talon Iso sali.

  • Sovinnon ja rauhan polkuja kohtaajan työssä. FT, yhteisöpedagogi ja sovittelija, johtaja Maija Gellin, Suomen Sovittelufoorum.
  • House Band Itunen.
  • Juontajat Kaisa Aitlahti ja Ilkka Tahvanainen.
  • Lähtösiunaus, piispa Matti Repo.

12.30–13.30    lounas, ennakkoon varanneille Tampere-talossa, muille omakustanteinen lounas lähikortteleiden ravintoloissa.

 

Keskiviikon puhujat: 

Tapio Luoma

Tapio Luoma on toiminut Suomen evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispana vuodesta 2018. Luomalla on pitkä seurakuntatyön tausta, ja hän on seurannut läheltä diakonian ja kasvatuksen kentän muutoksia. 

 

Tuomas Hakamäki

Tuomas Hakamäki on laillistettu psykologi, PsM, Cftsi- trauma terapeutti.  Teen työtä nuorten ja perheiden kanssa kriisitilanteissa. Luennoin ja koulutan. Pidän omalla työpaikalla luentoja mm hoidollisesta kohtaamisesta. Oman työn ulkopuolella minulta pyydetään paljon luentoja liittyen mm. psyykkiseen hyvinvointiin, kriiseistä selviämiseen, esteettömyyteen ja vammaisuuteen. Yhteistyökumppaneina mm. STM, THL, Invalidiliitto, Neuroliitto ja monet sairausjärjestöt.
Mistä Tuomas Hakamäki puhuu? Kuka ottaisi nuoresta kopin? Sisältönä nuorien kokemaa osattomuutta, ryhmättömyyttä, näköalattomuutta ja henkistä huonovointisuutta, terveisinä sieltä maailmasta, jossa nuorilla menee tosi huonosti. 

Kaisa Tammi

Kaisa Tammi on koulutukseltaan psykologi ja tehnyt yli 30 vuotta työtä vankiloissa erityisesti naisvankien parissa. Vuonna 2022 julkaistu kirja Naisvankilan pomo. Palkittu mm. Suomalaisen naisliiton ja Naisasialiitto Unionin toimesta naisvankityön eteen tehdystä työstä. Nykyinen virka on Hämeenlinnan rikosseuraamuskeskuksen johtaja (josta virkavapaalla vuoden 2024).

Hanna Pirttilahti

Hanna Pirttilahti työskentelee  kokemusasiantuntijana. Hän on koulutukseltaan päihde- ja rikosseuraamusalan kokemusasiantuntija, ja on työssään sekä puheenvuoroissaan keskittynyt esim. naiserityisyyteen rikosseuraamusalalla.

Mistä Kaisa Tammi ja Hanna Pirttilahti puhuvat? Poikkeus naisena, poikkeus vankina – naisvanki. Mitkä asiat toistuvat vankilaan päätyneiden naisten elämäntarinoissa? Kuka uskaltaa katsoa kohti tyttöjen ja naisten väkivaltaa? Vankilan muurien sisälle tiivistyy paljon traumaa ja häpeää. Mitä muurien ulkopuolella sille voi tehdä?

Torstain puhujat:

Helena Kauppila

Helena Kauppila on Pipliaseuran koulutuspäällikkö. Koulutukseltaan hän on nuorisotyönohjaaja, pappi, psykoterapeutti ja opettaja. Suhdettaan Raamattuun Helena kuvaa ‘luovaksi, hengittäväksi ja inspiroivaksi’. 

Paavo Huotari 

Paavo Huotari toimii Pipliaseurassa asiantuntijana. Hänen väitöskirjansa tarkastelee historian ensimmäistä raamatunkäännöstä. Paavolle Raamattu on historian vaikuttavin kirjakokoelma, jonka tekstien kanssa voi olla vuorovaikutuksessa yhä tänäkin päivänä.

Mistä Helena Kauppila ja Paavo Huotari puhuvat? Ulkopuolisuus Raamatussa. Paavo Huotari ja Helena Kauppila Pipliaseurasta kuljettavat yleisön Raamatun suuriin kertomuksiin, joiden osaksi ulkopuolisuuden juonne on punottu. Mitkä raamatuntekstit puolestaan koetaan merkityksellisinä siellä, missä valtaa on vähän ja arkisen elämän ongelmia paljon? Loppuhuipennukseksi Raamattu tarjoaa äärimmäisen kuvauksen toimijuuden menettämisestä ja epäoikeudenmukaisuuden toteutumisesta. Tule kuulemaan mistä on kyse!

Paula Risikko

Eduskunnan varapuhemies Paula Risikko on tehnyt pitkän ja vaikuttavan uran parantaakseen  suomalaisten terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta. Hän toimii eduskunnan Yksinäisyyden ja ostrakismin vähentämisen työryhmän puheenjohtajana ja kansallisen strategia- ja toimenpidetyön kantavana voimana.

Niina Junttila

Professori Niina Junttila on tutkinut pitkään yksinäisyyttä ja ostrakismia eli tahallista tai tahatonta ulossulkemista ja haluaa tehdä kaikkensa, jotta jokainen kokisi kuuluvansa mukaan ja olevansa merkityksellinen ja tärkeä.

Mistä Paula Risikko ja Niina Junttila puhuvat? Osallistujien Suomi – kansallinen ohjelma yksinäisyyden ja ostrakismin vähentämiseksi ja osallisuuden vahvistamiseksi. Ihmisillä on fundamentaalinen tarve kuulua yhteen ja olla osa jotakin itselleen tärkeäksi kokemaansa yhteisöä. Lähes joka kolmas suomalainen kokee kuitenkin yksinäisyyttä ja tunnetta siitä, ettei kuulu mukaan eikä ole kenellekään tärkeä. Tilanne ei muutu yksittäisten tahojen toimenpiteillä vaan talkoisiin tarvitaan koko Suomi. Puheenvuorossa pohditaan sitä, mitä tähän koko kansakunnan terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta vahvistavaan muutokseen tarvitaan ja miten jokainen meistä voi siihen osallistua?

Anna-Maria Isola

Anna-Maria Isola (dosentti, VTT) on osallisuuden, yhdenvertaisuuden ja köyhyyden tutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella. (Tätä voinee päivittää, koska vuoden alussa olen todennäköisesti myös Itä-Suomen yliopistossa).

Linnéa Partanen on köyhyysaktivisti ja yhteiskuntapolitiikan opiskelija.

Mistä Anna-Maria Isola ja Linnéa Partanen puhuvat? Köyhyystietoinen työ lasten ja nuorten kanssa: Miten lievittää ja vähentää ulkopuolisuutta? Dosentti Anna-Maria Isola tutkii nuorten kokemaa köyhyyttä ja siihen liittyviä tunteita. Monet kielteisistä tunteista liittyvät stressiin, kun raha ei riitä esimerkiksi ruokaan, hygieniatuotteisiin tai harrastuksiin. Kielteisiä tunteita syntyy runsaasti myös kaveripiirissä, joka ei osaa asettua pienituloisten kavereidensa asemaan. Köyhyys ei välttämättä ole ongelma, jos asiat ovat muuten hyvin: vanhemmat rakastavat ja kavereiden kanssa on kivaa. Voimme tehdä paljon, jotta köyhyyttä kokeneilla lapsilla ja nuorilla olisivat asiat hyvin. Se vaatii ennen kaikkea taitoa asettua sellaisen ihmisen asemaan, jolla on vähemmän rahaa.

Perjantain puhujat:

Minna Huotilainen. Kuva Arto Wiikari 2017.

Minna Huotilainen on kasvatustieteen professori ja aivotutkija, joka on innostunut oppimisesta ja työn kehittämisestä. Hänen tutkimuksensa käsittelevät musiikin vaikutusta aivoihin, aivojen kehitystä ja oppimista niin työssä kuin koulussakin, tarkkaavaisuutta ja keskittymistä sekä muistin mekanismeja. Hän on kirjoittanut useita kansantajuisia kirjoja aivotutkimuksesta, esimerkiksi Näin aivot oppivat ja Aivot työssä. 

Mistä Minna Huotilainen puhuu? Laumasielun aivot – tarvitsemme toisiamme työssä. Ihmisaivojen tutkimus paljastaa, kuinka paljon tarvitsemme toisiamme. Tällä luennolla kuulet, kuinka aivomme reagoivat toisiin ihmisiin ja miten hyvinvointimme rakentuu yhteistyön ja yhdessä tekemisen varaan.  

Jari Stenvall. Kuvaaja Touko Hujanen

Jari Stenvall on hallintotieteen professori Tampereen yliopistossa. Hänet on valittu vuoden professoriksi vuonna 2022. Hän on tutkinut muun muassa julkista johtamista, ratkaisukeskeistä johtamista, uudistuksia sekä tekoälyn käyttöä organisaatioissa

Mistä Jari Stenvall puhuu? Kun tietää miksi, työ on merkityksellistä

Maija Gellin

Maija Gellin, FT, KM, Yhteisöpedagogi ja sovittelija, ja työskentelee kasvatus- ja opetuskentän restoratiivista lähestymistapaa edistävän ohjelman johtajana Suomen Sovittelufoorumissa. Hän väitteli filosofian tohtoriksi 2019 aiheena Restoratiivinen lähestymistapa ja sovittelu peruskoulukontekstissa. Gellin toimii vierailevana luennoitsijana Helsingin ja Lapin yliopistoissa. Vuodesta 2020 lähtien Gellin on kouluttanut restoratiivisen kohtaamiseen taitoa mm. eri hiippakuntien ja seurakuntien henkilöstölle.

Mistä Maija Gellin puhuu? Sovinnon ja rauhan polkuja kohtaajan työssä. Jokainen kohtaaminen voi olla rauhaan kurotteleva tapahtuma. Vastavuoroisesti. Arjen törmäykset ja ristiriidat toimivat vuorovaikutuksen oppimisen mahdollisuuksina, jos annamme mahdollisuudelle mahdollisuuden. Restoratiivinen kohtaaja ei jätä ulkopuoliseksi vaan auttaa tunnistamaan tarpeet konfliktien taustalla sosiaalisessa ekosysteemissä toimien. Annammeko osallisten omistaa ristiriitansa niin, että voimme rakentaa yhteisiä sovinnon polkuja arjen kohtaamisissamme?

Rinnakkaisohjelmat

Päivien päätapahtumien lisäksi tarjolla on paljon rinnakkaisohjelmaa.

  • Rinnakkaisluennot keskiviikkona ja torstaina (1,5h). Rinnakkaisluennossa osallistujan rooli on lähinnä kuunnella.
  • Työpajat keskiviikkona ja torstaina (1,5h). Työpajassa osallistujan rooli on aktiivisempi sisällön suhteen.
  • Aamun monimuotoisen hengellisyyden ja kehollisuuden tunti torstaina ja perjantaina aamulla (45min).
  • Infovartit näyttelyalueella tauoilla keskiviikkona ja torstaina (15min)

Tutustu rinnakkaisohjelmaan alla!

 

 

Valitse yksi A-ohjelma.
RINNAKKAISLUENNOT

A1 Miten ammattilaisena voi vahvistaa lasten osallisuutta omassa työssään? Lapset mukana -hankkeen puheenvuorossa käsitellään lasten oikeuksia osallisuuteen. Tuomme esille lasten ajatuksia osallisuudesta sekä näkökulmia lapsen osallisuuden vahvistamiseksi nyt ja tulevaisuudessa. Reetta Toivonen ja Ilona Kokko. Kasper – Kasvatus- ja perheneuvonta ry

A2 Ai mikä urapolku? Kirkon työn veto- ja pitovoimaa etsimässä. Motivaatio kirkon työssä hankkeessa on kartoitettu sekä kirkon alalle opiskelevien että kirkon työntekijöiden näkemyksiä kirkon työstä ja sen veto- ja pitovoimasta. Tule kuulemaan ja keskustelemaan näistä teemoista aihetta tutkineiden Diakin opettajien ja yamk-tutkintoa opiskelevien kanssa. Minna Valtonen, Hannele Salo, Ida Reimann, Tiina Pakarinen, Mari Ylikangas, DIAK.

A3 Vanha kirkko yksinäisyyttä ja syrjäytymistä vastaan. Vanhan kirkon työ on rakentunut ihmisten tarpeiden kautta. Nämä tarpeet ovat muovanneet Vanhaa kirkko pian viiden vuoden ajan suuntaan, josta se parhaiten tunnetaan. Diakonia, kohtaaminen ja avun tarjoaminen eri viiteryhmille täyttää kirkkoa viikosta toiseen. Olli Viljakainen, Kati Eloranta ja Tuomas Perkiö. Tampereen Vanha kirkko.

A4 Yhteisvastuu unelmien ja toivon äärellä. Ohjelman keskiössä ovat nuorten unelmat ja mahdollisuudet. Liity keskusteluun, jossa sanoihin tarttuvat niin nuoret itse kuin vaikuttajat yhteiskunnan näköalapaikoilta. Yhteisvastuu on auttanut 75 vuotta tiellä ja kujilla, ja unelmat ja toivo kuuluvat erityisesti sinne. Arkkipiispa Tapio Luoma, NAVI-ryhmän pj Ilona Rantala, Tampereen kaupungin nuorisopalvelujohtaja Tiina-Liisa Vehkalahti sekä partion kirkkosuhdeluottis Jonas Väänänen. Ohjelman tuottavat Kirkkopalvelut, partiolaiset ja kirkkohallitus. 

A5 Kun kuolema koskettaa – Surevan lapsen kohtaaminen ja tukeminen. Miten lapset ilmentävät ja jakavat suruaan? Millaisia katsomuksellisuuteen liittyviä ulottuvuuksia suruun liittyy ja miten niitä käsitellään? Luennolla kuullaan tutkimukseen perustuen kirkon työntekijöiden kokemuksia surevan lapsen kohtaamisesta ja tutustutaan erilaisiin tukimalleihin. TT Juha Itkonen, Virpi Sipola, Henna Ahrikkala, Anita Ahtiainen ja Liisa Välilä, Kirkkohallitus, Tampereen seurakunnat ja LNK

A6 Onko työmme riittävän radikaalia? Etsinkö turvaverkkojen alta? Taistelenko eriarvoisuutta vastaan? Toteutuuko lähimmäisenrakkauden ainutlaatuisuus työssäni? Radikaalia työmme on silloin, kun rakastamme niitä, joita ihmisten enemmistö ei edes haluaisi autettavan. Talk-showssa mukana Ikali Karvinen, Mikko Malkavaara ja Lotta Törmänen. Kirkon ulkomaanapu.

A7 Vammaisen ihmisen toimijuus kirkossa – Näkökulmia Suomesta ja maailmalta. Vammaiset ihmiset nähdään usein avun tarvitsijoina ja sen kohteina, mutta kuinka kirkko voisi päästä eroon tällaisesta ajattelusta? Millaisin työkaluin toimijuutta tai esimerkiksi työllistymistä kirkon työhön voidaan vahvistaa? Miina Kurjenmiekka / Suomen Lähetysseura, Anne Kuusisto sekä Simo Klem / Kehitysvammaliitto.

A8 Nuoret ja rippikoulu: tiellä vai kujalla? Mitä sanoo tutkimus? Esittelemme uusimman suomalaisen ja kansainvälisen rippikoulututkimuksen sekä vuoden 2024 valtakunnallisen rippikoulukyselyn tuloksia, johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia. Mikko Wirtanen / Kirkkohallitus, Johanna Hirsto ja Kati Tervo-Niemelä / UEF.

A9 Luonnon yhteinen laulu – osallisuus, yhteisöllisyys ja spiritualiteetti luomakunnassa. Ihmisyys on kriisissä! Mitä seurauksia ulkopuolisuuden tuottamisella on niin ihmisille kuin myös tuntemallemme elämälle tällä planeetalla? Miten voisimme syvemmin liittyä sosiaalisen ja ekologisen oikeudenmukaisuuden teemoihin ja niiden yhteydestä luomisen ja lunastuksen hengellisiin kysymyksiin? Mitä näkökulmia kristillinen spiritualiteetti tarjoaa sosiaaliseen ja ekologiseen oikeudenmukaisuuteen? Henri Järvinen / Kirkon tutkimus ja koulutus, Teija Peura / Luontoliitto ja Jussi Holopainen / Tampereen seurakunnat.

TYÖPAJAT

A10 Kenen elävä kulttuuriperintö? Työpajassa tunnistetaan omaa ja toisten elävää, aineetonta kulttuuriperintöä, syvennetään ymmärrystä kulttuurisesta identiteetistä sekä vahvistetaan moninaisuuden osaamista. Opit hyödyntämään moninaista elävää kulttuuriperintöä työssäsi ja saat mukaasi ilmaisia työkaluja useilla eri kielillä. Leena Marsio / Museovirasto, Ira Vihreälehto / Kulttuuriperintökasvatus ja Ilkka Tahvanainen / Kirkkohallitus.

A11 Ideahautomo – kasvatuksen ja diakonian yhteistyön merkitys muuttuvassa yhteiskunnassa. Lapsiperheköyhyys, mielenterveyshaasteet ja jaksamisen kysymykset korostuvat yhä enemmän tulevaisuudessa lasten, nuorten ja vanhempien elämässä. Miten me seurakunnassa voisimme tehdä tiiviimmin yhteistyötä, jotta voisimme kokonaisvaltaisemmin olla ehkäisemässä syrjäytymistä ja ulkopuolisuuden kokemusta? Anna Henriksson, Taru Myllymäki ja Anna-Leena Mansukoski, Tampereen seurakunnat.

A12 Kuka unohdettiin kutsua? Vähemmistöt ja muunkieliset kokevat Suomessa rasismia ja syrjintää. Erityisesti nuoret kokevat ulkopuolisuutta. Esittelemme hyviä käytäntöjä siitä, miten tavoittaa eri kieliryhmistä tulevat. Esimerkkeinä Suomen suurin nuorten vapaaehtoisjärjestö Partio ja tamperelainen Marhaban-keskus. Anna-Leena Klemetti-Falenius / STEP-koulutus,  Ulla Siirto / Kirkkohallitus, Maria Haapavaara / Tampereen seurakunnat ja Petra Valkonen / Partio.

A13 Oma ääni työkaluna. Vahvista positiivista mielikuvaa omasta äänestäsi ja boostaa samalla itseluottamuksesi ja itsetuntosi! Työpajan jälkeen uskallat ilmaista itseäsi rohkeammin ja sinulla on työkaluja käyttää ääntä monipuolisesti ja ergonomisesti ja puhua myös niiden puolesta, joiden ääni ei kuulu. Också på svenska! Rebecka Stråhlman / Voice & Life.

A14 Unelmien työpaja. Työpajan ideana on se, että nuoret löytävät omannäköisiään vapaaehtoistehtäviä, sellaisia, mitä on kiva tehdä yhdessä ja jotka vahvistavat nuoren omaa toimijuutta vaikuttajana. Työpajassa käydään läpi toimintamalli sekä konkreettiset menetelmät siihen, miten nuoret pystyvät ideoimaan ja toteuttamaan unelmien vapaaehtoistyötä. Irene Nummela / Kirkkohallitus ja Anna Porthen / Kansalaisareena.

A15 Kansainvälistyvä Suomi haastaa kouluissa ja oppilaitoksissa. Miten valmistaudumme yhdessä uuteen tilanteeseen? Millaista yhteistyötä voimme tehdä uskonnollisten yhteisöjen kesken kouluissa ja oppilaitoksissa? Stiven Naatus, Tuula Vinko ja Laura Huovinen / Kirkkohallitus sekä USKOT-foorum.

A16 EXL. Tiiviistä uskonnollisesta yhteisöstä irtaantuneiden nuorten ryhmätoiminta. Jaamme kokemuksiamme ja tekemiämme havaintoja EXL- ryhmän kanssa työskentelystä. Työpajassa terveisiä EXL- ryhmien osallistujilta. Käytämme esimerkkiharjoituksia, joilla pääsee tutustumaan ryhmässä käytettyihin menetelmiin. Mono Kuoppala ja Ansku Saukkomaa / Oulun seurakuntayhtymä.

A17 Yksin pääsis helpommalla – Miten rakennetaan vaikuttavaa yhteistyötä seurakuntien, järjestöjen ja kuntien välillä? Osallisuuden vahvistaminen ja ulkopuolisuuden ehkäisy vaativat pitkäjänteistä yhteistyötä. Yhteistyössä on voimaa ja vaikuttavuutta. Yhdistämällä voimamme voimme toimia entistä paremmin yhteiskunnan parhaaksi. Tuija Kautto ja Mimmi Mäkinen-Kokkonen / Allianssi

A18 Lasten ja nuorten yhdenvertaisuuden ja harrastusten saavutettavuuden edistäminen. Saavutettavampi harrastus -suositusten teemoja hyödyntäen pohdimme saavutettavuuden edistämistä ja maksuttoman harrastamisen sekä harrastuksiin liittyvän avustustoiminnan mahdollisuuksia auttaa lapsia ja nuoria mielekkään harrastuksen pariin. Päivi Häikiö / SOS-Lapsikylä, Marianna Tarhala / Olympiakomitea, Tetti Tuhkio / Lastenkulttuuri ja Tarja Vartiainen / Opetushallitus.

A19 Katse tulevaisuuteen – johtamisen työpaja. Tule tutkimaan ja oppimaan yhdessä: Mitä taitoja johtaja tarvitsee muutosjohtamisessa? Millainen johtaminen tukee proaktiivista tulevaisuustyötä? Miten muutosjoustavuutta edistetään? Mitä tulevaisuusajattelu on osaamisena ja työtaitoina? Miten toimintatapojen muutos tapahtuu? Airi Raitaranta, asiantuntija / Tampereen hiippakunta sekä Marja Olli, kehittämispäällikkö / Pirkanmaan hyvinvointialue ja Sarita Alarotu, ratkaisukeskuksen päällikkö / KELA.

A20 Vanhemmuuden yhteisöllinen tukeminen. Konkreettisia toiminnallisia malleja perheiden tueksi. Diakonisen perhetyön Pastilli-projektilla iloa arkeen ja voimaa vanhemmuuteen. Piki -toimintamalli vanhemmuuden tukemiseen ja kiusaamisen ehkäisyyn. Messy Church sotkuisen hauska matalan kynnyksen kirkkohetki kaikenikäisille, jossa diakonia ja kasvatus tukevat toisiaan. Säde Suutari / KRS, Onerva Toikko ja Antti Kulmala / Tampereen messukylän seurakunta, Tiina Haapsalo / Piki-toiminta.

Valitse yksi B-ohjelma.
RINNAKKAISLUENNOT

B1 The role of churches in supporting the resilience of Nordic societies. Can churches and religious communities strengthen societal security and resilience? The discussion is conducted in cooperation with the Ministry of Foreign Affairs and is part of Finland’s chairmanship of the Nordic Council of Ministers. Stiven Naatus, Mika Mickelsson and Maria Haapavaara.

B2 Diakonaattiuudistuksen teologinen perusta -työryhmän ensimmäisiä tuloksia. Piispankokouksen aloittama diakonaattiin liittyvä työskentely toteutetaan kahdessa vaiheessa vuosien 2024–2027 aikana. Työn ensimmäinen avaa teologista keskustelua diakonaattiuudistuksesta. Esittelemme ryhmän työn tuloksia ja käydään keskustelua aiheesta. Petri Määttä, Kari Kopperi, Kalle Kuusimäki, Minna Hietamäki / Kirkkohallitus.

B3 Tutkimuksen ja verkostotyön avulla vaikuttavuutta lapsiperheköyhyystyöhön. Kelan tutkijat kertovat pienituloisten lapsiperheiden toimeentulosta, sosiaaliturvan muutosten vaikutuksista lapsiperheiden toimeentuloon ja esittävät vaihtoehtoja, miten pienituloisten lapsiperheiden toimeentuloa voitaisiin parantaa. Lapsiperheköyhyysverkoston puheenvuorossa syvennetään ymmärrystä kokemustiedolla ja pohditaan verkostoyhteistyön mahdollisuuksia. Aino Sarkia / Pelastakaa lapset sekä lapsiperheköyhyysverkosto.

B4 Moniammatillinen yhteistyö hyvinvointialueella. Esittelyssä Minun tiimini -toimintamalli, joka on Pirkanmaan hyvinvointialueen asiakaslähtöisen monialaisen yhteistyön malli, sekä Nekalan yhteisöneuvonta, joka on Tampereen Eteläisen seurakunnan diakonia- ja päihdetyön, Pirhan aikuissosiaalityön, jalkautuvan sosiaalityön ja KELA:n yhteisponnistuksena toteuttama toimintamalli. Sen myötä ihmisellä on mahdollisuus saada laaja-alaista ja oikea-aikaista apua, tukea ja ohjausta matalalla kynnyksellä. Taru Myllymäki/ Tampereen seurakunnat ja Tiina Piispanen / Pirkanmaan hyvinvointialue.

B5 Toivoa ja pelkoa – muistisairauksien vaikutukset sairastuneeseen, läheisiin ja koko perheeseen. Luennolla puhutaan avoimesti muistisairauden herättämistä peloista ja huolista, mutta myös siitä, miten löytää toivoa ja voimavaroja tilanteen käsittelyyn. Irene Nummela / Kirkkohallitus, Katariina Suomu / Muistiliitto, Tarja Välimäki / Itä-Suomen ylipistosta ja Sari Tervonen / Omaishoitajaliitto.

B6 Kestävä seurakunta muuttuvassa maailmassa – esimerkkejä työn kehittämiseen. Luennolla esitellään kestävyysraportoinnin työkirjaa, joka antaa välineitä seurakuntien inhimillisesti ja sosiaalisesti kestävän toiminnan kehittämiseen. Toisessa osuudessa keskitytään kehittävään arviointiin ja annetaan vinkkejä oman työn reflektointiin ja kasvatustyön kehittämiseen. Liisa Björklund / Kirkkohallitus sekä Janniina Vlasov ja Tuomas Sarkkinen / Kansallisen koulutuksen arviointikeskus KARVI.

B7 Toinen on paikalla mutta ei läsnä. Millaisia ilmiöitä mielenterveyden haasteisiin liittyy parisuhteen kannalta? Millaiset tilanteet ovat parisuhteiden kannalta erityisen haavoittavia? Miten tarjota tukea kuormittavaan elämäntilanteeseen? Niina Vilkman ja Laura Huuskonen / Parisuhdekeskus Kataja sekä Tiina Puranen / Finfami.

B8 Antirasistinen työote lisää osallisuutta. Luento käsittelee rasismin mekanismeja ja niiden historiallisia ja yhteiskunnallisia juuria, ulkopuolisuuden kokemusta ja seurauksia, sekä esittelee antirasistisen työotteen osana ongelmien ennaltaehkäisyä. Hanna-Leena Ylönen, Hodan Mohamed ja Salla Kallio / Yhteiset lapsemme ry.

B9 Ulkopuolistanko yksin asuvan? Suomessa on noin 1,3 miljoonaa yksinasuvaa. Vuodesta 1990 yksinasuvien määrä on lähes kaksinkertaistunut ja nykyisin noin puolet kaikista asuntokunnista on yhden hengen asuntokuntia. Ohjelmaosuudessa tarkastellaan kokemuksen, tutkimuksen ja tilastojen valossa yksinasuvien todellisuutta sekä pohditaan, mitä kirkon tulisi tehdä yksin asuvien tilanteen parantamiseksi. Keskustelussa mukana Taru Salovaara/Yksinasuvat ry, puh.joht., Nina Tamminen/THL, erityisasiantuntija sekä Nina Lehto/Tampereen seurakunnat, Vapaaehtoinen Yksinasuvien toiminnassa. Paneelin juontaa vastaava diakoniatyöntekijä Raija Eeva. Ohjelmakokonaisuuden suunnittelussa mukana myös Tiina Saarela/Kirkkohallitus.

B10 Tillsammans är vi starka – hopp och stöd till familjer. Hur kan församlingen tillsammans med andra organisationer arbeta förebyggande för att stöda barn, unga och föräldrar? Hur kan man utveckla ett sektoröverskridande familjearbete i församlingen? Välkommen med och få inspiration för att utveckla verksamheten! Mirva Sanden och Helena Salenius / KCSA och Cecilia Forsen / Borgå domkapitel, Lotta Forsbäck från Helsingforsmission, Anna-Lena Sahlström från Mieli.rf och Saija Westerlund-Cook från Folkhälsan. Arrangör Borgå domkapitel och KCSA.

TYÖPAJAT

B11 “Hyvä tästä tullee!” Musiikki vanhemmuuden ja kristillisen kasvatuksen tukena. Musiikki virittää vanhemmuuden kysymysten äärelle lempeästi, rohkaisevasti ja toivoa vahvistaen. Musiikin avulla seurakunta tavoittaa monipuolisen joukon perheitä ja ehkäisee pikkulapsiperheiden ulkopuolisuutta. Kirkkovuoden teemat kulkeutuvat kotiin laulaen ja lorutellen. Riikka Jäntti/ LNK & STEP ja Marjukka Luoma / STEP-koulutus.

B12 Lapset ja nuoret, joista ei puhuta. Miten tukea vanhemmuutta erityislapsiperheessä? Mitä kuuluu erityisen sisarukselle? Erityislapsen perheessä arki voi olla todella haastavaa ja kaoottistakin, mutta erityislasten sisarusten huomiointi ei kuulu erityisesti kenellekään. Ohjelmassa esitellään Pikkuhelppi-toimintaa ja sen mahdollisuuksia sekä Harvinaiskeskus Norion Erityinen sisarus -hankkeesta saatua tietoa. Puhutaan neurokirjon kysymyksistä. Hanna Rajalin / LNK, Katri Suhonen / Kirkkohallitus ja Satu Taiveaho / Autismiliitto.

B13 Suomi – Toimintakykyinen maa ja kansa -konsepti seurakuntatyössä. Konsepti ennaltaehkäisee ulkopuolelle jäämistä ja tuo lisäarvoa suomalaisten arkeen. Toiminnallisessa työpajassa saat ajankohtaista tietoa, kuulet toimivia esimerkkejä seurakunta-arjesta ja pääset ideoimaan yhdessä muiden kanssa omaan työhösi tapoja edistää työyhteisösi ja seurakuntalaisten toimintakykyä. Satu Rathgeber / LNK, Marianna Tarhala / Olympiakomitea ja Jarkko Piippo / Varkauden seurakunta.

B14 Aivan kujalla itsensä kanssa?  Päämäärätietoisuuden merkitys seurakuntatyössä. Miten saada hommaa haltuun, kun tuntuu, että on joko aivan kujalla itsensä kanssa tai seurakuntalaisen elämästä puuttuu mielekkyys ja siihen etsitään seurakunnasta tukea. Tampereen yliopistossa on tutkittu nuorten ja nuorten aikuisten päämäärätietoisuutta. Päämäärätietoisuuden kautta voidaan löytää keinoja ylisukupolvisen huono-osaisuuden ja sosiaalisen ulkopuolisuuden murtamiseen. Merja Viljanen ja Elina Kuusisto / Tampereen yliopisto.

B15 Valoa ja voimaa vauvavuoteen perhekeskusverkostoyhteistyössä. Mitä erityisosaamista seurakunnan ammattilaiset tuovat yhdessä tehtävään työhön? Mitä on koettu, miltä tulevaisuus näyttää? Tampereen seurakuntien diakonian, kasvatuksen ja papiston työntekijöitä on mukana esikoistaan odottavien neuvolaperhevalmennuksissa, puolivuotiaiden Perhepolku- ryhmäneuvolassa ja monitoimijaisissa perhekeskusverkostoissa. Minnamaria Tammisalo, Katriina Nuppola, Kirsti Marttala ja Eva Rosengrén-Bancsi / Tampereen seurakunnat

B16 Supervoimana resilienssi – Tietä etsimässä työelämän muutoksissa. Työelämän muutokset voivat aiheuttaa ulkopuolisuuden ja epäoikeudenmukaisuuden tunteita, erityisesti kirkon kutsumustyössä. Mistä voi löytää voimaa ja toivoa, kun oma työelämä on myllerryksessä? Työpajassa pohditaan yhdessä, miten johtaa itseään yllättävissä tilanteissa ja vahvistaa resilienssiä. Aino-Elina Kilpeläinen / DIAK ja Anna Kärri / Allianssi.

B17 Osallistujien Suomi. Työpajassa pääset kuulemaan ajankohtaista tutkimustietoa yksinäisyydestä ja kansallisen yksinäisyysstrategian etenemisestä, keskustelemaan teemasta sekä ennen kaikkea yhteiskehittämään yhteistyötä vahvistavia toimintatapoja yhteisöllisyyden vahvistamiseksi. Emil Salovuori ja Niina Junttila / Eduskunnan yksinäisyyden vähentämisen työryhmä.

B18 Toivoa ja arjen poweria Voimavararyhmästä. Tampereen seurakuntien Voimavararyhmä-konsepti taipuu moneen. Kohderyhmänä voi olla niin pitkäaikaistyöttömät, diakonia-asiakkaat kuin väsyneet (yh-)vanhemmat, maahan muuttaneet, eläkkeelle siirtyvät, nuoret ja nuoret aikuiset tai vaikkapa seurakunnan työntekijät! Tampereen seurakunnat on toiminut Voimavararyhmä-konseptillaan kuntouttavan työtoiminnan palveluntuottajana Tampereen kaupungille / Pirhalle vuodesta 2019. Hanna Kelokaski / Tampereen seurakunnat.

B19 Ulkopuolisuuden kivusta joukkoon kuulumisen iloon. Luoko vai vähentääkö työotteesi ulkopuolisuutta? Hoidatko vai haavoitatko? Mitä teet tietämättäsi – sytyttävää tai sammuttavaa? Pienet teot vaikuttavat paljon ja ovat merkityksellisiä. Ulkopuolisuuden ehkäisyn silmälasit auttavat varmistamaan, että seurakunnan elämä ja toiminta ovat kaikille. Tule työpajaan kokemaan, keskustelemaan, havahtumaan ja voimaantumaan. Elina Marjamäki / Mieli ry, Mirca Mäensivu-Puukko / Lapuan hiippakunta, Mikko Wirtanen / Kirkkohallitus.

B20 Globaali vastuu, kenen vastuu? Arvot ja suhtautuminen kestävän kehityksen kysymyksiin eriytyvät. Yhä useampi suhtautuu kriittisesti kestävän kehityksen kysymyksiin. Samaan aikaan monet ovat yhä tietoisempia ja globaalit asiat ja ilmiöt kiinnostavat. Työpajassa pohdimme, miten globaali vastuu voisi olla seurakunnassa kaikkien yhteinen asia ja koskettaa yhä useampia kohderyhmiä? Helmi Saksholm / Kirkon ulkomaanapu Changemaker, Niina Hautala / Kajaanin seurakunta, Menni Nousiainen / Espoon Tapiolan seurakunta ja Tiia Helander / Kolarin seurakunta.

B21 Hengellinen ohjaus ja uudet spiritualiteetin virtaukset. Reikihoitoja, kundaliinijoogaa, shamanismia, meditaatiota… Uushenkisyys ei ole täysin yhtenäinen ilmiö, vaan kirjo erilaisia henkisyyden muotoja. Miksi yhä useampi löytää hengellisen identiteettinsä uushenkisyyden parista, ja mitä me voimme oppia ihmisyyden kohtaamisen kysymyksistä? Henri Järvinen / Kirkon tutkimus ja koulutus ja Timo Pöyhönen / Hengen uudistus kirkossamme.

B22 Valta ja osallisuus: Miten huolehdin, ettei ketään ohiteta? Osallisuustyö on onnistunutta silloin, kun valta työssä jakaantuu uudella tavalla. Tässä ohjelmassa pohditaan työntekijän valtaa ja mahdollisuuksia osallisuuden edistäjänä tai estäjänä diakonia- ja kasvatustyössä: Keitä varten työ on olemassa? Kuinka paljon heillä on valtaa työn sisältöön, toimintatapoihin ja päätöksentekoon eli mihin ja miten he voivat vaikuttaa? Johanna Nyman / LNK, Elina Leppihalme / Helsingin Malmin seurakunta, Petri Ijäs / Hollolan seurakunta ja Johanna Routasalo / Salon seurakunta.

Valitse yksi C-ohjelma.

RINNAKKAISLUENNOT

C1 Leijonan luola 2.0. Esitellään uusia innovaatioita työstä kasvatuksen ja diakonian rajapinnoilla erityisesti lasten ja nuorten parissa. Parhaat palkitaan! Lähetä ehdotuksesi Leijonan luolan ohjelmaksi syyskuun loppuun mennessä: mikko.wirtanen@evl.fi. Kaisa Aitlahti / STEP, Teemu Kuivalainen / Lohjan srk, Pia Rantatupa / Tampereen Harjun srk.

C2 Perheiden monimuotoisuuden kohtaaminen ja vertaisuus tukena perheen muutoksissa. Suomalaisista lapsiperheistä jo useampi kuin joka kolmas on rakenteeltaan monimuotoinen. Miten huomioida kaikki erilaiset perheet omassa toiminnassa ja kohtaamisissa? Miten lasten ja nuorten kanssa voi käsitellä vanhempien eroon liittyviä asioita ja tunteita? Sofia Lindqvist / Monimuotoiset perheet -verkosto ja Hanna Ristimäki / Kasper – Kasvatus ja perheneuvonta ry.

C3 Tunteet ja persoonallisuus työelämässä. Miten työssä koetut tunteet vaikuttavat yhteistyöhön? Miten voimme ymmärtää ja toimia taitavasti erilaisten persoonallisuuksien kanssa? Psykologi ja tietokirjailija Jarkko Rantanen tarjoaa konkreettisia vinkkejä tunteiden ja persoonallisuuksien hyödyntämiseen työssä osallistavassa ohjelmassa, tavoitteenaan luoda positiivisia kohtaamisia työelämässä. Arja Lusa / Kasvatuksen ja nuorisotyön asiantuntijat KNT ry ja AKI-liitot.

C4 Jumala rakastaa sinua, mutta… Tiellä kohti turvallisempaa ja rohkeampaa tilaa. Onko seurakunnassasi jo turvallisemman tilan ohjeistukset? Toteutuuko henkinen ja hengellinen turvallisuus toiminnassa ja työyhteisössä? Miten tulee toimia, jotta myös ne, joilla jo on taustalla ulossulkemisen kokemuksia – joko yksilönä tai osana suurempaa ryhmää – uskaltaisivat tulla mukaan? Liisa Välilä / Kirkkohallitus, Teija Ryhtä / Seta ja Late Mäntylä / Helsingin seurakuntayhtymä.

C5 Kiusaamista ja väkivaltaa vastaan. Miten nostaa vammaisten ihmisten ja heidän perheidensä kokema eriasteinen kiusaaminen ja lähisuhdeväkivalta näkyväksi? Miten parantaa tietoisuutta ja kehittää konkreettisia toimia vammaisten ihmisten kohtaamaa kiusaamista ja väkivaltaa vastaan? Paneelikeskustelijoina ovat mm. Urheiluopistosäätiön toimitusjohtaja, entinen Paralympiakomitean pääsihteeri Riikka Juntunen ja Pikku Kakkosen vastaava tuottaja Teija Ryösä. Katri Suhonen / Kirkkohallitus.

C6 Ratkaisuja mielen hyvinvoinnin tukemiseen -case Walk in terapia. Entistä suurempi joukko nuorista, noin 25%, kokevat erilaisia mielenterveyden haasteita. Kaikki nuoret eivät ole hoidon tarpeessa, vaan avun tarpeessa. Seurakunnat ja sen työntekijät voivat Walk in terapian avulla vastata nuorten heikentyneeseen mielenterveystilanteeseen. Esimerkkejä toiminnan käynnistyksestä, kokemuksista ja vaikuttavuudesta. Elina Plihtari / Lasten ja nuorten keskus, Antti Ojala / Lahden seurakunnat, Pirita Satomaa ja Anja Saukkomaa / Oulun seurakunnat

C7 Digitaalinen syrjäytyminen: ymmärrystä ja ratkaisuja digitaalisen sukupolven haasteisiin. Digitaalinen syrjäytyminen ei ole vain teknologinen ongelma, vaan se kytkeytyy laajempiin sosiaalisiin ja taloudellisiin kysymyksiin, jotka vaikuttavat nuorten kykyyn osallistua yhteiskuntaan, hoitaa arkisia asioita ja saavuttaa koulutustavoitteita tai pärjätä työelämässä. Millaisia tulevaisuuden taitoja nuoret tarvitsevat menestyäkseen alati digitalisoituvassa yhteiskunnassa ja miten seurakunnat voivat tukea näiden taitojen kehittymistä. Marcus Lundqvist / Verke.

C8 Monimuotoinen kirkko urbaanissa Suomessa. Suomi kaupungistuu, monikulttuuristuu ja digitalisoituu. Kolme neljästä suomalaisesta asuu kaupungissa. Miten usko elää ja kirkko kehittyy tässä ajassa? Millaisilla seurakuntarajat ja toimialuerajat ylittävillä yhteistyömalleilla vastaisimme paremmin kehittämistarpeisiin? Katri Vappula / Kirkkohallitus sekä kehittäjäverkostoa.

 

TYÖPAJAT

C9 Piirrän sinuun tarinan – kosketus diakonisessa kohtaamisessa. Millaisia kristillisen perinteen kertomukset, laulut ja rukoukset ovat, kun ne koetaan koko keholla? Selkään piirrettyinä sanat muuttuvat eläviksi ja jättävät kehoon muistijäljen, joka voi olla merkityksellinen esimerkiksi surussa, yksinäisyydessä, parisuhteessakin ja erilaisissa erityisryhmissä. Toimintamallin kehittäjät Kaisa Aitlahti ja Satu Reinikainen / STEP-koulutus.

C10 Hiljaisuuden virta – Tystnadens flöde. Miltä hiljaisuus tuntuu? Tule kokeilemaan erilaisia hiljaisuuden muotoja kaikilla aisteilla. Hiljaisuus on hyväksi keholle ja hyvinvoinnille. Ohjelma sopii kaikille kielestä riippumatta! Kom och utforska tystnadens former med alla sinnen. Tystnad är bra för kroppen och välbefinnandet. Programmet passar alla oavsett språk! Päivi Aumala / Step-koulutus, Ilkka Tahvanainen ja Mirva Sandén / Kirkkohallitus KCSA. Inspiraation saimme Sveitsin kirkolta.

C11 Avaan sydämeni uudelle? – Tunnetaitoja toiminnallisten menetelmien hyödyntämiseen. Työskentelemme Tunnekuvien avulla ja tutustumme tunnetaitojen kehittämiseen. Tervetuloa tutustumaan tunnekuvat-konseptiin, kartuttamaan työkalupakkaa Tunnekuvin ja kehollisin keinoin. Lopuksi hiljennytään oivallusten äärelle. Lähdet työpajastamme keventynein sydämin ja taskut täynnä tunnekortteja! Heidi Eriksson / Sininauhaliitto, Nina Klemmt / Helsingin Kallion seurakunta ja Asta Lehtimäki / Tampereen NNKY.

C12 Pelillisyys yhteyden luojana. Työpajassa perehdytään pelillisyyteen pakopelien ja Seppo-alustan näkökulmasta: Mitä pelillisyys tarkoittaa? Mitä annettavaa sillä on seurakuntatyössä? Miten lähteä rakentamaan omia pelejä? Lisäksi osallistujat pääsevät kokeilemaan pelejä, keskustelemaan ja jakamaan kokemuksia. Susanna Luttinen-Kivistö / KRS, Niina Salmi / Nuorten akatemia ja Annina Rautalahti / Kylväjä.

C13 Katsomusosaaminen kirkon toiminnassa. Työpajassa tuotetaan toiminnallisilla yhteiskehittämisen menetelmillä aineistoa seurakuntien työntekijöiden katsomusosaamiseen liittyvien yhteisten linjausten luomiselle. Työpaja antaa eväitä ja jakaa osaamista erilaisuuden ja eri tavoin ajattelevien kohtaamiseen. Tule etsimään, ihmettelemään ja jakamaan. Tiina Häkkinen ja Tiina Ikonen / DIAK.

C14 Talousvaikeuksiin liittyvän ulkopuolisuuden vähentäminen. Talousvaikeuksiin liittyy häpeää ja stigmaa, mikä hankaloittaa avun hakemista ja aiheuttaa ulkopuolisuuden kokemuksia niin aikuisille kuin perheiden lapsille ja nuorille. Työpajassa etsitään konkreettisia keinoja ja hyviä käytäntöjä talousvaikeuksiin liittyvän ulkopuolisuuden vähentämiseksi ja toivon vahvistamiseksi. Minna Magnusson ja Janette Vesterinen / Mieli ry, YLVA-hanke.

C15 Vanhemmuus kujalla – perhekeskus paikalla. Ulkopuolisuus omassa perheessä voi koskettaa lasta, nuorta tai vanhempaa. Toimiva tiimivanhemmuus voi parhaimmillaan suojata vanhempaa – mutta myös lasta – syrjään jäämisen kokemukselta. Työpajassa kerromme vanhemmuudesta tiimityönä ja miten perhekeskusverkosto voi auttaa vanhempia. Sari-Annika Pettinen / Kirkkohallitus, Tarja Satuli-Kukkonen / MLL, Marjatta Kekkonen / THL ja Tarja Tenkula / Hyvil.

C16 Tiellä töihin. Waste&Feast hävikkiruokaravintolat ja Varustamot työllistävät Helsingin seurakuntayhtymässä kymmeniä nuoria ja aikuisia joka vuosi. Tule kuulemaan ja jakamaan kokemuksia työllistämisestä, palkkatukityöstä, työkokeilijoista ja nuorten työpajatoiminnasta. Mitä työllistäminen maksaa seurakunnalle? Mitä arjen resursseja ohjaus vaatii? Millaista työpanosta tukityöllistetyltä voi odottaa? Elina Törrönen / Waste & Feast Helsingin srky, Johanna Lehmusmies / Helsingin Hermannin Diakoniatalon Varustamo ja Tiina Wall / Stadin ammattiopisto.

C17 Restoratiivinen kohtaaminen käytännön diakonia- ja kasvatustyössä. Mitä restoratiivinen kohtaaminen on ja miten se nivoutuu käytännön diakonia- ja kasvatustyöhön? Miten restoratiivinen ajattelutapa tukee seurakuntatyön tavoitteita? Miten restoratiivisen kohtaamisen taito ehkäisee ulkopuolisuuden kokemusta? Maija Gellin / Suomen Sovittelufoorumi, Hanne von Weissenberg / Tampereen hiippakunta sekä Henriikka Tarri / Lempäälän seurakunta.

C18 Siltoja spiritualiteetista palveluun – Ovet auki moninaiselle ja kokonaisvaltaiselle hengellisyydelle. Työpajassa perehdytään Kirkon tutkimuksen tuoreimpaan dataan, kirkon nelivuotiskertomukseen. Tiedon valossa visioimme yhdessä tulevaisuuden kokonaisvaltaista spiritualiteettia, johon sisältyy diakoninen palvelu ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Kirsi Erkama, Henna Ahlfors, Jyri Komulainen ja Claudia Treuthardt / Kirkkohallitus.

C19 Deep Talk, hyvyyden kieli käyttöön. Miten hyvyyden – arvojen ja asenteiden sisäistä kieltä- voi oppia. Kielioppi-knopit on tähänkin! Deep Talk-menetelmän syvyys vie mennessään: kevyesti, hauskasti. Hiekan päällä. Teoriaa ja käytäntöä Turun Yliopiston tutkimusten vakavuudella. Tuula Valkonen / Deep Talk ja Ritva Parkkali / Jyväskylän seurakunta.

C20 Onko kristuksen ruumiilla kaksi napaa? Miten kirkko voi olla rakentamassa yhteistä todellisuutta polarisoituneessa maailmassa, erityisesti nuorten näkökulmasta. Ohjelma sisältää lyhyen alustuksen, ryhmätyöskentelyä ja yhteisen keskustelun, joissa pohditaan konkreettisia ratkaisuja dialogin vahvistamiseksi. Polarisaation teemoista ja keskusteluyhteyden rakentamisesta mukana keskustelemassa: asiantuntija Efe Evwaraye / Erätauko-säätiö, pj Jere Tapio / Keskustanuoret, pj Pinja Vuorinen / Vasemmistonuoret, pj Binga Tupamäki / Kokoomuksen nuorten liitto ja pj Emilia Kangaskolkka / Sosialidemokraattiset Nuoret. Työpajan järjestää NAVI Nuorten aikuisten vaikuttamisryhmä / LNK.

Aamuohjelmiin ei ole ennakkoilmoittautumista. Voit valita sen, mikä aamulla tuntuu sopivimmalta.

D1 Nousta sain aamuun -säveliä päivän alkuun. Aloita päiväsi musiikilla. Diakonian ja kasvatuksen päivien house band -Itunen esittää ja säestää tuttuja yhteislauluja ja virsiä. Tule mukaan laulamaan tai voit vain hiljentyä hetkeksi kuuntelemaan. Itunen. Tampere-talon Iso sali. Tämä toteutetaan vain torstaina.

D2 Tiellä, kujalla ja metsässä – luontopyhiinvaellus avaa osallisuutta koko Luomakuntaan. Pieni pyhiinvaellus tuo tilaa, luo lepoa ja osoittaa miten lyhyessä ajassakin pääsee vaelluksen tunnelmaan. Luontopyhiinvaellus avaa kokemuksellisesti ja kehollisesti yhteyttä ja osallisuutta koko Luomakuntaan. Pyhiinvaellus on matalankynnyksen toimintaa, joka kuuluu ihan kaikille. Annastiina Papinaho ja Jussi Holopainen. PyhiinvaellusTampere ja Pyhiinvaellus Suomi. Tampere-talon viereinen Sorsapuisto.  Tämä toteutetaan vain torstaina.

D3 Aamulenkki. Mennään rauhallisimman mukaan. Säädetään kaikkia tarpeen mukaan. Liikkuvaseurakunta. Lähtö Stockmannin edestä klo 7.00. Tämä toteutetaan vain torstaina.

Kaikki seuraavat toteutetaan sekä torstaina että perjantaina. Sijainti Tampere-talolla. Tarkempi sali ilmoitetaan lähempänä tapahtumaa.

D4 Hoivalaulusta keholliseen hiljaisuuteen. Hetkessä tuodaan esille, miten musiikki ja hiljaisuus luovat yhteisöllisyyttä ja yhteyttä ilman vaatimuksia tai odotuksia. Virve Valkeavuori ja Maija Kupsala. Diakonia-ammattikorkeakoulu.

D5 Keholliseksi luotu – kehollisia rukouksia. Sotkeudutko sanohin? Oletko kujalla käsitteistä? Kokeile avata ja syventää kristillistä spiritualiteettia kehollisuuden keinoin! Aloita aamusi tutustumalla erilaisiin kehollisen rukouksen muotoihin ja löydä omin tapasi olla Kolmiyhteisen Jumalan lähellä. Hanna-Kaisa Hartala. Tampereen NNKY.

D6 Mielikehoyhteydestä voimaa elämään. Yksilöinä elämme monenlaisten odotusten keskellä. Mistä löytää lepoa ja rauhaa kiihtyvän elämän tahdissa? Mind-body bridging -harjoitusten avulla voi lisätä levollista läsnäoloa elämään, tunnistaa stressitilojaan aiempaa paremmin sekä työstää stressiä ja huolia. Tervetuloa löytöretkelle läsnäoloon! Mika Leppäaho. Suomen Mind-Body Bridging -yhdistys.

D7 Stressiä purkava liike. Erilaiset hytkyttelevät ja kehoa keinuttelevat liikkeet purkavat kehoon kertynyttä kuormitusta ja vähentävät kortisolin vaikutuksia elimistössä. Liikkeet voi tehdä istuen, seisten tai maaten. Olo kevenee ja mukaan jää kotiin viemisiksi itseä hoitavia liikkeitä. Asta Lehtimäki. Tampereen NNKY.

D8 Sydänrukous. Sydänrukous pohjautuu vanhaan kristilliseen viisausperinteeseen. Rukouksessa hiljennytään 20 minuutin ajaksi ja avaudutaan Pyhän läsnäololle ja toiminnalle omassa sisimmässä. Sydänrukouksen alussa ohjaaja antaa ohjeen hiljentymistä varten. Tampere-talo Maestro, näkymä viereiseen Sorsapuistoon. Tuuli Aitolehti. Via Silentii -luostari.

D9 Sydän ja sielu – syväsukellus meditaatioon ja lepoon. Meditatiivinen kokemuksellinen ja kehollinen työskentely jossa osallistuja laskeutuu lepoon ja rauhaan avoimessa ja hyväksyvässä ilmapiirissä. Anna itsellesi lupa pysähtyä, kuunnella ja löytää se rauha ja valo, joka odottaa sisimmässäsi. Henri Järvinen. Kirkon tutkimus ja koulutus.

 

 

Infovartteihin ei ole ennakkoilmoittautumista. Infovartteja järjestetään pidemmillä tauoilla. Voit osallistua vaikka kaikkiin!

Keskiviikko 8.1.2025

klo 12.00-12.15  E1 Kuka näkee? Kuka kuulee? Opinnäytetyö moniammatillisesta riparista.
Syksyllä 2024 valmistuvan “Kuka näkee? Kuka kuulee?” Yhteisöpedagogi (AMK), opinnäytetyön esittely infovartissa. Opinnäytetyö tutkii rippikoulutyön moniammatillisen tiimin työntekijöiden valmiuksia kohdata nuorten sosioekonomista eriarvoisuutta. Ida Valjakka, Centria- ammattikorkeakoulu.

klo 12.30-12.45 E2 Kulttuurisensitiivisen koulutuksen yhteiskehittäminen saamelaisten sosiaali- ja terveyspalveluille, SaamSote-hanke
Esitellään verkkokoulutusta, jonka tavoitteena on  parantaa saamenkielisen sosiaali- ja terveysalan henkilöstön saatavuutta ja sosiaali- ja terveyspalveluissa tarvittavaa saamelaiskulttuurin osaamista.​ Hankkeen tuloksena tuotetut koulutukset vakiinnutetaan ammattikorkeakoulujen avoimen amk:n opetustarjontaan. Kirsi Laukkonen, Diakonia ammattikorkeakoulu/Saamsote- hanke.

klo 14.45-15.00 E3 Kirkon Sekasin päivystäjät
Esittelyssä Kirkon Sekasin-chatin toiminta ja sen päivystyskäytäntö. Mahdollisuus lyhyelle keskustelulle ja kysymyksille. Kirkon Sekasin päivystäjät.

Torstai 9.1.2025

klo 11.45-12.00 E4 Vihreät riparit
Esitellään Vihreiden ripareiden nykytilaa ja tapaa konseptiin liittymisestä. Mikko Wirtanen, Kirkkohallitus.

klo 12.15-12.30 E5 SOS-Lapsikylän Unelmista totta -ohjelman harrastustuki ja opiskelutuki
SOS-Lapsikylän Unelmista totta -ohjelman harrastustuen (7-17 v) ja opiskelutuen (2.asteen opiskelijalle) esittely. Tule kuulemaan SOS-Lapsikylän tukimuodoista pienetuloisten perheiden lapsille ja nuorille ja kuinka voit auttaa perheitä tuen piiriin. Päivi Häikiö, SOS-lapsikylä.

klo 12.45-13.00 E6 Partion Helppo tulla -tunnus
Esitellään Suomen Partiolaisten Helppo tulla -tunnus, jos siitä voisi olla hyötyä myös seurakuntien tapahtumien ja tilaisuuksien saavutettavuuden lisäämiseen. Petra Valkonen, Suomen Partiolaiset.

klo 13.00-13.15 E7 Töihin seurakuntaan? – kokemuksia osatyökykyisten vammaisten henkilöiden osallisuuden ja työllistymisen edistämisestä seurakunnissa.
Infovartissa ESR+ rahoitteinen Vantaan seurakuntayhtymän, STEP-koulutuksen sekä kehitysvammaliiton yhteinen Töihin seurakuntaan! -hanke  kertoo kokemuksia osatyökykyisten vammaisten henkilöiden osallisuuden ja työmahdollisuuksien edistämisestä. Hanke pilotoi syksyllä 2024 seurakunnan avustaviin tehtäviin valmentavan koulutuksen, josta kokemuksia on tarkoitus kertoa infovartissa. Samalla jaetaan tietoa seurakuntien työntekijöille kohdennetusta verkkokurssista, joka edistää työyhteisöjen moninaisuusosaamista.

Rinnakkaisohjelmien sijainnit

  • Kalevan kirkko, Liisanpuisto 1. Etäisyys 950m / 14min kävely Tampere-talolta Sorsapuiston poikki. 
  • Torni-hotelli, os. Ratapihankatu 43. Etäisyys 400m / 5min kävely Tampere-talolta. 
  • Tampere-talo, Yliopistonkatu 55
  • Vanhan kirkon ohjelmaosuus: Vanha kirkko, Keskustori 7. Etäisyys 1,6 km / 22min kävellen tai 10min bussilla.

Ohjelmassa on varattu aikaa siirtymisiin.

Rinnakkaisohjelmat pitkä esittely pdf

Rinnakkaisohjelmat lyhyt esittely pdf

 

Verkostotapaamiset

Oppilaitosyhteistyön Verkostotapaamisen maionos jossa kuvassa opiskelijoita ja taustalla maapallo

Kirkon oppilaitosyhteistyön verkostotapaaminen

Kehitysvammaistyön verkostopäivät

Lisää tapahtumia

Päivien yhteydessä järjestetään kirkon työntekijöiden verkostotapaamisia.

Podcast

Tiellä vai kujalla -podcast

Kuuntele podcastia

Usein kysytyt kysymykset

Moniin kysymyksiin saatat löytää vastauksen jo valmiiksi näiltä sivuilta. Kokoamme tähän vastauksia prosessin aikana tuleviin uusiin kysymyksiin. Lähetä viestisi oheisen kysymyslomakkeen kautta. Näin saamme kaikki kysymykset samaan palveluun, ja pystymme vastaamaan niihin kootusti paremmin.    

Kartta, jossa punainen nuppineula osoittaa Tampereen kaupunkiin.

Kysymyslomake

Lähetä tästä kysymyksesi tapahtumajärjestäjille.

Miten sivuja voi parhaiten käyttää puhelimella? 

Miten voi tarkistaa onko ilmoittautunut päiville tai mistä ilmoittautumisia voi muuttaa?

Sähköpostiisi on tullut vahvistusviesti Minna Oksaselta otsikolla ”Vahvistus: Diakonian ja kasvatuksen päivät 2025”. Ellei ole, et ole vielä ilmoittautunut. Viestissä olevan linkin kautta voit myös muokata ilmoittautumista. Viestistä löytyy QR-koodi joka luetaan rekisteröityessäsi tapahtumaan, eli se on hyvä pitää tallessa. Jos QR-koodi ei näy, niin klikkaa viestin “Näytä kaikki kuvat” kohtaa.

Info ja ilmoittautuminen

Diakonian ja kasvatuksen päivät 2025 tapahtumapaikka on Tampere-talo, Yliopistonkatu 55, Tampere. Tampere-talossa ja muissa Diakonian ja kasvatuksen päivien tapahtumapaikoilla tulee osallistujilla olla näkyvillä ilmoittautumisen yhteydessä saadut tapahtumatunniste ja kaulanauha. 

Rinnakkaisohjelmien paikat keskiviikkona ja torstaina iltapäivällä

  • Kalevan kirkko, Liisanpuisto 1, Tampere. Etäisyys 950m / 14min kävely Tampere-talolta Sorsapuiston poikki. 
  • Torni-hotelli, os. Ratapihankatu 43, Tampere. Etäisyys 400m / 5min kävely Tampere-talolta. 
  • Tampere-talo, Yliopistonkatu 55, Tampere 
  • Vanha Kirkko, Keskustori 6, Tampere. Etäisyys 1,6km / 22min kävellen tai 10min bussilla Tampere-talolta.

Iltatilaisuudet järjestetään keskiviikkona ja torstaina Tampereen tuomiokirkossa, Tuomiokirkonkatu 3B, Tampere. Tutustu kirkkoon: Tampereen tuomiokirkko

Tampere on helposti saavutettava julkisilla kulkuvälineillä. Rautatieasemalta on 650m / 10min kävellen Tampere-talolle ja kaukoliikenteen linja-autoasemalta 800m / 10min kävellen Tampere-talolle.

Ilmoittautuminen on avoinna 30.11.2024 saakka.

Tapahtuman hinnat

Early bird ilmoittautujat 3 päivää                           200 €  (syys-lokakuu)

Myöhemmin ilmoittautujat 3 päivää                      240 €  (marraskuu)

ilmoittautujat 1pv (ke /to/pe)                                  100 €

Striimaus                                                                      50 €    = Pääluentojen livestriimaus (ei tallennetta) ke-pe yht. 4kpl.

Alennusryhmät                                                           50 €    = Opiskelija, perhevapaa, työtön ja eläkeläinen

Osallistumismaksu sisältää koko ohjelmasisällön.

Ilmoittaudu tapahtumaan tästä linkistä. (avoinna 1.9.-30.11.2024)

Ilmoittautuessasi tapahtumaan varaat itsellesi:

  • osallistumisajan (koko tapahtuma tai yksittäinen päivä)
  • varaat paikkasi itsellesi sopiviin rinnakkaisohjelmiin
  • voit varata ruuat á 15€ Tampere-talolta (laskutetaan osallistumismaksun yhteydessä)
  • voit ostaa  Nuoren seurakunnan veisukirjan 2025 á 14,50€ (norm.18€). NSV2025 julkaistaan tapahtumassa torstain iltakonsertissa.

 

Peruutusehdot: Ilmoittautumisajan puitteissa eli 30.11.2024 saakka voi tarvittaessa muokata tai peruuttaa osallistumisen maksutta vahvistussähköpostissa tulevan “Muokkaa tietojasi” -linkin kautta. 1.12.2024 alkaen ilmoittautuminen on sitova. Lasku lähetetään tapahtuman jälkeen. Mikäli joudut sairastumisen vuoksi peruuttamaan osallistumisesi, lähetä sairauslomatodistus ja tieto peruutuksesta sähköpostitse Minna Oksaselle Kirkkohallitukseen, minna.oksanen@evl.fi.

Tampere-talossa on tarjolla tapahtumalounas jokaisena tapahtumapäivänä. Lounaan voi ostaa vain ennakkoon ilmoittautumisen yhteydessä. Näin varmistamme riittävän määrän ruokaa kaikille halukkaille ja samalla vähennämme ruokahävikkiä. Lounas katetaan 2. ja 3. kerroksen lämpiöihin, joissa on yhteensä yli 850 istumapaikkaa. Tapahtumalounaan hinta on 15€/ateria.

Ke 8.1. Lounas tarjolla klo 11–13
Kasvisvaihtoehto: Falafel pyörykät, salsa ja vihannesriisi Ve,G
Vihreää salaattia, kaali-porkkanaraastetta sekä talon salaatinkastiketta Ve,G
Lähileipomon leipää M ja hummusta Ve.G sekä voita L,G

Lihavaihtoehto: Lihapullat kermakastikkeella ja perunamuusi L,G
Vihreää salaattia, kaali-porkkanaraastetta sekä talon salaatinkastiketta, Ve,G
Lähileipomon leipää M ja hummusta Ve.G sekä voita L,G

to 9.1. Lounas tarjolla klo 11.30–13.30
Kasvisvaihtoehto: Kasvislasagne L ( Saatavana Ve,G )
Vihreää salaattia, punajuuria ja talon salaatinkastiketta Ve,G
Lähileipomon leipää M ja hummusta Ve.G sekä voita L

Lihavaihtoehto: Lasagne L
Vihreää salaattia, punajuuria ja talon salaatinkastiketta Ve,G
Lähileipomon leipää M ja hummusta VE,G

pe 10.1. Lounas tarjolla klo 12.30–13.30
Munakoiso melanzanea L,G
Vihreää salaattia, kurkkua ja tomaattia sekä talon salaatin kastiketta, Ve,G
Lähileipomon leipää M ja hummusta Ve.G sekä voita L,G

L=Laktoositon, M=Maidoton, G=Gluteeniton, Ve= Vegaani
Tapahtumalounaan esite.

Lisäksi Tampere-talon 1. kerroksen Tuhto-kahvila & ravintola palvelee tapahtuman osallistujia. Ravintolassa on 60 asiakaspaikkaa. Tampere-talon läheisyydessä on myös muita lounasravintoloita esimerkiksi kauppakeskus Tullintorilla, Tullikatu 6.

Diakonian ja kasvatuksen päivien osallistujia palvelee kahvila materiaalinäyttelyn yhteydessä Tampere-talon Sorsapuistosalissa. Kahvila on avoinna keskiviikkona klo 11-17.30 ja torstaina klo 9-17.30 materiaalinäyttelyn aukioloaikojen mukaisesti.

Suosittelemme ottamaan mukaan oman vesipullon. Tampere-talossa on useita vesipisteitä, josta voi noutaa juomavettä.

Materiaaalinäyttely on täynnä (30.10.2024)!

Diakonian ja kasvatuksen päivien osana järjestämme materiaalinäyttelyn Tampere-talon Sorsapuistosalissa. Näyttelyalueella esitellään verkostojemme toimintaa ja erilaisia tuotteita. Myös tuotemyynti on sallittua ja jopa toivottavaa. Tapahtuman osallistujat toivovat saavansa työhönsä uusia virikkeitä, työvälineitä ja ehkä myös jotain kotiin vietävää, ja tähän toiveeseen vastaamme järjestelmällä materiaalinäyttelyn tapahtuman yhteyteen.

Edellytämme, että mahdollisissa jakotuotteissa huomioidaan ekologisuus ja ettei tapahtumaa varten tuoteta esim. uusia luontoa kuormittavia painotuotteita. Tampere-talo on kokonaisuudessaan ravintolan toimialuetta, joten näytteilleasettajat eivät voi jakaa syötävää tai juotavaa. Näitä tarpeita varten on näyttelyalueella omakustanteinen kahvio.
Tässä tapahtumassa toteutamme maanläheisemmän ja tuttavallisemman näyttelyalueen ilman perinteisiä väliseinärakenteita. Näin pystymme pitämään näyttelypaikan kustannukset maltillisena.
Lisäksi järjestämme posterinäyttelyn Tampere-talon Talvipuutarhassa infopisteen läheisyydessä. Näytteilleasettajainfo Diakonian ja kasvatuksen päivät 2025

Materiaalinäyttelyn aikataulut

  • ti 7.1.2025
    • klo 7–22 mahdollisuus tavarantoimituksille Tampere-talon vahtimestarit vastaanottavat rahdin ja vievät näyttelypaikoille valmiiksi.
    • klo 17–21 näyttelypaikkojen rakentamismahdollisuus (mikäli välttämätöntä)
  • ke 8.1.2025
    • klo 7–11 välillä näyttelypaikkojen rakentaminen
    • klo 11.00–17.30 materiaalinäyttely avoinna
  • to 9.1.2025
    • klo 9.00–17.30 materiaalinäyttely avoinna
    • klo 17.30–21 näyttelypaikkojen purku. Tavaratoimitusten pakkaus noutoa varten.
    • klo 18–22 rahdin nouto mahdollista.
  • pe 10.1.2025
    • Materiaalinäyttely ei ole enää käytössä. Posterinäyttely jatkuu klo 13.00 saakka.
    • klo 7–22 Rahdin nouto mahdollista. Tampere-talon vahtimestarit luovuttavat tavarat kuljetukseen sovitulla tavalla.

Näyttelypaikan tiedot

  • yksi näyttelypaikka on kooltaan 2m X 2m. Voitte varata halutessanne useamman paikan. Näyttelypaikkoja on yhteensä 70kpl, jotka jaamme syyskuun aikana ilmoittautuneiden kesken lokakuun alussa. Paikoista 50kpl on seinän vieressä ja 20kpl keskilattialla.
  • Paikalla on valmiina matto. Voitte tuoda paikalle omat messukalusteet, seinäkkeet, roll-upit, kalusteet ym. vapaasti paikan neliömäärän puitteissa. Mikäli säilytätte tavaroita näyttelypaikalla, toivomme maahan saakka ulottuvaa liinaa tai muuta säilytyskalustetta, jotta paikan yleisilme säilyy siistinä. Vuokraamme pöytiä, tuoleja ja led-näyttöjä. Näyttelypaikalle on mahdollista ostaa myös sähköliitäntä.
  • Tampere-talo on kokonaisuudessaan ravintoloiden toimialuetta, joten näyttelyalueella ei voi tarjoilla itse tuotuja tarjottavia.
  • Jotta voimme turvata kaikille näytteilleasettajille mahdollisuuden keskusteluihin osallistujien kanssa, näyttelypaikalla ei saa olla mitään kovaäänistä, kuten musiikkia, äänentoistollista puhetta tai muuta normaalia puheääntä ylittävää.
  • Materiaalinäyttely on avoin ainoastaan Diakonian ja kasvatuksen päivien osallistujille ja se sijaitsee alueella, jonne jokainen tarvitsee osallistujapassin. Ensimmäiseen näyttelypaikkaan sisältyy 2hlön osallistujapassit koko tapahtumaan. Tämä oikeuttaa sekä liikkumisen Tampere-talolla että osallistumisen kaikkiin tapahtuman ohjelmiin.
  • 1. näytteilleasettajapaikka + kaksi osallistujapassia 500 €
  • Mikäli tarvitsette useampia osallistujapasseja. Seuraavat passit ovat normaalihintaiset 200€.
  • 2. ja sitä seuraavat näytteilleasettajapaikat 250 €
  • Ravintola Tuhto palvelee myös näytteilleasettajia Tampere-talon 1. kerroksessa.
  • Majoituksia varten emme ole varanneet kiintiöitä. Olemme koonneet verkkosivuille tiedot Tampere-taloa lähinnä olevista hotelleista. Suosittelemme majoituksen varaamista viimeistään lokakuussa.

Ilmastovastuu

Kaikki näytteilleasettajat ostaessaan näyttelypisteen Diakonian ja kasvatuksen päiviltä ovat sitoutuneet ilmastovastuullisuuteen. Tämä tarkoittaa seuraavaa:

  • Ei ilmaistuotteita, jossa ei toteudu kestävän kehityksen periaatteet.
  • Ei pelkästään tätä tapahtumaa varten tulostettuja painotuotteita. Huomioikaa, että mahdolliset esitteet ja muu jakotavara olisivat ekologisesti kestäviä ja käyttökelpoisia jaettavaksi muissakin tilanteissa.
  • Suositaan sähköisiä materiaaleja.

Posterinäyttely

  • Posterinäyttelyssä voitte esitellä toimintaa ja toimintamalleja julisteen muodossa. Julisteet ovat osallistujien vapaasti luettavissa ja tutustuttavissa tapahtuman ajan. Voit lisätä julisteeseen myös QR-koodin, jotta osallistuja voi lukea lisätietoja verkkosivuiltanne.
  • Posterinäyttely on avoinna koko tapahtuman ajan eli ke 8.1.2025 klo 11- pe 9.1.2025 klo 13.
  • Posterinäyttely sijaitsee Tampere-talon talvipuutarhassa ja infopisteen edustalla eli kohdassa, josta kaikki osallistujat kulkevat tapahtumasaleihin, lounaalle ja materiaalinäyttelyyn.
  • Varattavissa 40 posteripaikkaa. Jaamme paikat parhaan taitomme mukaan pitäen ensisijaisina niitä, joilla ei ole muuta ohjelmapaikkaa tapahtumassa.
  • Posteriseinäke on ritilä, jossa on kapalevy posteria varten. Juliste tai julisteet kiinnitetään levyyn neuloilla. Kapalevyn koko Leveys 100 cm X Korkeus 125 cm.
  • Posterinäyttelyn rakentaminen ke 8.1. klo 7–11 välillä. Omat neulat mukaan kiinnitykseen.
  • Posterinäyttelyn purkaminen pe 9.1.2025 klo 13.
  • Posteripaikan hinta 60 €.

Näyttelypaikan ja posteripaikan varaamisen aikataulut näyttelypaikkojen ja posteripaikkojen varauslomake. 

  • Materiaalinäyttely tuli täyteen lokakuun lopussa, joten enää ei voi ilmoittautua materiaalinäyttelyyn.
  • Paikan vahvistamisen yhteydessä lähetettiin linkki, jolla on mahdollisuus tilata näyttelypaikalle vuokrattavia kalusteita + sähköliitäntä sekä ilmoittaa näytteilleasettajan osallistumispassien käyttäjät. Täytä tämä lomake 30.11.2024 mennessä.
  • Paikan mahdollinen peruutus marraskuun loppuun mennessä. Laskutusperusteena on varaustilanne 1.12.2024. Lasku lähetetään tapahtuman jälkeen.

Tapahtuman osallistujat varaavat ja maksavat majoituksensa itse. Mikäli työskentelet seurakunnassa, kysy varauksen yhteydessä, onko hotellissa käytössä julkishallinnon eli kuntien ja seurakuntien kilpailutettu Hansel-hinta.
Diakonian ja kasvatuksen päiviä varten ei ole varattu erillisiä kiintiöitä, mutta Tampereen keskustassa on runsaasti eri hintaisia majoitusvaihtoehtoja. Suosittelemme silti varaamaan majoituksen hyvissä ajoin. Tampere-talon läheisyydessä ovat esimerkiksi:

Courtyard by Marriott Tampere City, Yliopistonkatu 57
puh 029 3575 700
Etäisyys tapahtumapaikalle: 12 m/ 1 min kävellen (Tampere-talon yhteydessä, kulku sisäkautta)

Dream hostel & Hotel, Åkerlundinkatu 2
e-mail: info@dreamhostel.fi , puh. 045 236 0517
Etäisyys tapahtumapaikalle: 80m / 1 min kävellen

Lapland Hotels Tampere, Yliopistonkatu 44 (ei Hansel-hintaa)
e-mail: tampere@laplandhotels.com, puh. 03 383 0000
Etäisyys tapahtumapaikalle: 240 m/ 3 min kävellen

Original Sokos Hotel Villa Tampere, Sumeliuksenkatu 14
e-mail: villa.tampere@sokoshotels.fi, puh. 020 1234 633
Etäisyys tapahtumapaikalle: 250 m/3 min kävellen

Solo Sokos Hotel Torni Tampere, Ratapihankatu 43
e-mail: torni.tampere@sokoshotels.fi, puh. 020 1234 634
Etäisyys tapahtumapaikalle: 450 m/ 5 min kävellen

Lapland Hotels Arena, Ratapihankatu 54 (ei Hansel-hintaa)
e-mail: arena@laplandhotels.com, puh. 03 383 0500
Etäisyys tapahtumapaikalle: 550 m / 7 min kävellen

Hotel Scandic Tampere Station, Ratapihankatu 37
e-mail: tamperestation@scandichotels.com, puh. 03 339 8000
Etäisyys tapahtumapaikalle: 650 m/ 9 min kävellen

Hotel Scandic Tampere City, Hämeenkatu 1
e-mail: tamperecity@scandichotels.com, puh. 03 244 6111
Etäisyys tapahtumapaikalle: 700 m/ 10 kävellen

Holiday Inn Tampere – Central Station, Rautatienkatu 21
e-mail: hotel@holidayinntampere.fi, puh. 03 23 922 000
Etäisyys tapahtumapaikalle:  950 m/ 13 min kävellen

Original Sokos Hotel Ilves Tampere, Hatanpään valtatie 1
e-mail: ilves.tampere@sokoshotels.fi, puh. 020 1234 631
Etäisyys tapahtumapaikalle: 1km /14 min kävellen

Hotel Scandic Tampere Koskipuisto, Koskikatu 5
e-mail: koskipuisto@scandichotels.com, puh. 03 4108 1626
Etäisyys tapahtumapaikalle: 1,1 km/ 15 min kävellen

Tapahtuman vastuullisena tuottajana on Kirkkohallituksen toiminnallinen osasto / Diakonia ja yhteiskunta & Jumalanpalvelus ja kasvatus. Vastaavina asiantuntijoina ovat diakonian kehittämisen asiantuntija Titi Gävert ja ulkopuolisuuden ehkäisyn asiantuntija Ville Kämäräinen.

Tapahtuman suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa Gävertin ja Kämäräisen johdolla monialainen työryhmä:

Ville Aalo, Tampereen seurakunnat, diakonia ja yhteiskuntavastuu
Kaisa Aitlahti, STEP-koulutus
Anne Jälkö, Lohjan seurakunta, kasvatus
Asta Kahra, Ylöjärven seurakunta, diakonia & erityisnuorisotyö
Miina Kurjenmiekka, Suomen lähetysseura
Anssi Nurmi, Turun arkkihiippakunta, diakonia & kasvatus
Ritva Parkkali, Jyväskylän seurakunta, varhaiskasvatus
Heli Pruuki, Tampereen seurakunnat, kasvatus
Inkeri Saksa, Diakoniatyöntekijöiden Liitto (& KNT)
Sirpa Syrjä, Kirkkohallitus
Minna Valtonen, Diakonia Ammattikorkeakoulu DIAK
Ville Viljakainen, Lasten ja nuorten keskus

Polku vehreässä metsässä.

Vastuullisuus

Diakonian ja kasvatuksen päivät tuotetaan vastuullisesti, kestävästi, saavutettavasti ja esteettömästi.

  • Tapahtumapaikkamme Tampere-talo on Suomen ensimmäinen energiankäytöltään hiilineutraali kongressi- ja konserttikeskus. Tampere-talo sitoutuu kestävän kehityksen Agenda2030-tavoiteohjelmaan. Tampere-talon vastuullisuustoimintaan voit tutustua tarkemmin: Vastuullisuus – Tampere-talo
  • Tapahtumapaikkamme Tampere-talo sijaitsee kävelyetäisyydellä rautatieasemasta ja linja-autoasemasta sekä useimmista hotelleista.
  • Ruokahävikin minimoimiseksi valmistamme lounasruuat vain ennakkovarausten perusteella. Suosimme lähiruokaa sekä kasvis- ja vegaaniruokia.
  • Emme käytä tai jaa pullotettua vettä ja pyrimme minimoimaan kertakäyttöisten mukien käyttöä. Suosittelemme, että osallistujat ottavat oman vesipullon mukaan, sillä Tampere-talossa on useita vesipisteitä, joista voi noutaa juomavettä.
ihminen kulkee pyörätuolilla.
  • Mahdollistamme esteettömän osallistumisen. Täältä löytyy tiedot Tampere-talon esteettömyydestä.
  • Tapahtuman viestintä on saavutettavaa. Osallistujainfo jaetaan saavutettavilla avoimilla verkkosivuilla mobiilioptimoidusti.
  • Näytteilleasettajat toimivat ilmastovastuullisesti. Tapahtumaa varten ei tuoteta kertakäyttöistä jakomateriaalia.
  • Osallistujapassin kaulanauhat on valmistettu kierrätysmuovista.
  • Edistämme sosiaalista vastuullisuutta tarjoamalla opiskelijoille edullisemman osallistumiskategorian.

 

Turvallisuus

Haluamme, että tapahtumasta tulee mahdollisimman onnistunut ja vaikuttava. Osallistujien ja tekijöiden turvallisuuden takaaminen on isossa roolissa tapahtuman onnistumisessa. Siksi toivomme, että käytte turvallisuuteen liittyvät huomiot ja periaatteet läpi ja yhdessä huolehdimme, että toteutamme mukavat ja turvalliset Diakonian ja kasvatuksen päivät.

  • Isompiin seminaarisaleihin (Iso sali, Pieni sali, Maestro) ei saa tuoda isoja laukkuja eikä päällysvaatteita. Tampere-talon narikka palvelee kaikkia osallistujia ja on tottunut operoimaan suuren osallistujamäärän kanssa. Tampere-talon narikassa on mahdollista säilyttää tarvittaessa myös matkalaukkuja. 
  • Tampere-talossa ja muissa Diakonian ja kasvatuksen päivien tapahtumapaikoilla tulee osallistujilla olla näkyvillä ilmoittautumisen yhteydessä saadut tapahtumatunniste ja kaulanauha. 
  • Isossa salissa on koko ajan vahtimestarit/järjestyksenvalvojat paikalla ja mahdollisen evakuoinnin tai muun tilanteen sattuessa he opastavat kuinka toimia. Muiden salien välittömässä läheisyydessä on henkilökuntaa, jotka avustavat mahdollisten tilanteiden sattuessa, ja joiden puoleen voi kääntyä eri tilanteissa. 
  • Mikäli sattuu sairaskohtaus tai muu tilanne, joka vaatii ensihoitoa, ota yhteys Tampere talon vahtimestareiden puoleen. He opastavat ensiapuhuoneeseen tai soittavat ambulanssin, mikäli tilanne niin vaatii. On tärkeää toimia yhteistyössä Tampere-talon henkilökunnan kanssa, ettei tule tuplasoittoja hätäkeskukseen ja jotta Tampere talon henkilökunta osaa opastaa ensihoidon oikealle ovelle ja oikeaan paikkaan. 
  • Evakoitumista vaativissa tilanteissa pysy rauhallisena ja seuraa henkilökunnan ohjeita ja tilan opasteita. Evakoitusmispaikka löytyy Tampere talon puiston puoleiselta sivulta. Kuvassa se on merkitty punaisella rastilla. 
  • Täältä löytyy tiedot Tampere-talon esteettömyydestä.

Tampere talon pohjapiirros, josta selviää evakoitumispaikan sijainti punaisella rastilla. Evakoitusmispaikka sijaitsee puiston puoloisella piha-alueella.

Kunnioita toisen henkilökohtaista fyysistä, psyykkistä ja hengellistä tilaa.

Kunnioita jokaisen itsemäärittelyoikeutta. Kiinnitä huomiota sanavalintoihisi ja tiedosta ihmisten moninaisuus. Kunnioita jokaisen vakaumusta ja omaa ajattelua hengellisissä kysymyksissä.

Kunnioita kaikkia, älä tee oletuksia.

Älä tee oletuksia kenenkään kansallisuudesta, etnisyydestä, seksuaalisuudesta, sukupuolesta uskonnosta, arvoista, sosioekonomisesta taustasta, toimintakyvystä tai terveydestä. Älä kommentoi toisen kehoa. Jätä myös pois kommentit toisten ruoka-annoksista ja syömisestä.

Kunnioita toisten mielipiteitä, uskomuksia, kokemuksia ja eriäviä näkökantoja. 

Ole tietoinen, että toiminnallasi on vaikutus toisiin ihmisiin hyvistä aikomuksistasi huolimatta.  Älä pilkkaa, ivaa, halvenna  tai nolaa ketään puheillasi, käytökselläsi tai teoillasi.

Anna tilaa. 

Pyri huolehtimaan siitä, että kaikilla on mahdollisuus osallistua keskusteluun. Kunnioita myös toisten yksityisyyttä ja käsittele arkoja aiheita kunnioittavasti. Jokainen keskustelija on velvollinen pohtimaan kenen suulla ja tiedoilla puhuu sekä antamaan tilaa aiheen asiantuntijoille ja kokemusasiantuntijoille.

Toimi näin, jos kohtaat häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua

Häirintä on ihmisarvoa loukkaavaa käyttäytymistä, joka perustuu henkilön ominaisuuksiin. Häirintää voi olla rasistinen tai muu johonkin ryhmään kohdistettu vihapuhe sekä epäasiallinen tai syrjivä kohtelu. Seksuaalinen häirintä on sanallista, sanatonta tai fyysistä, luonteeltaan seksuaalista ei-toivottua käytöstä, jolla loukataan henkilön henkistä tai fyysistä koskemattomuutta. Syrjintään, häirintään ja epäasialliseen kohteluun puuttuminen on jokaisen tehtävä.

Häirintään puuttuminen ei ole vain kohteen vastuulla. 

Havaitessa häirintää kysy häirityksi tulleelta, haluaako hän apua tai tukea. Älä jää vain sivustakatsojaksi. Jos koet tapahtumassa sopimatonta käytöstä tai häirintää, pyydämme, että olet heti yhteydessä  tapahtuman häirintäyhdyshenkilöön tai henkilökuntaamme. Puuttumalla toimit myös esimerkkinä toisille. Teemme parhaamme, että toimintamme on turvallista kaikille, ja kuulemme siitä mielellään myös palautetta.

 

Tapahtuman häirintäyhdyshenkilöinä toimivat

                                                     

Liisa Välilä/Kirkkohallitus                                                   Ville Kämäräinen/Kirkkohallitus

liisa.valila@evl.fi                                                                    ville.kamarainen@evl.fi

+358406881567                                                                     +358403547072

Tapahtuman tuottajat

asiantuntija

Titi Gävert

+358406881547

ETELÄRANTA 8
00130, HELSINKI

asiantuntija

Ville Kämäräinen

+358403547072

Eteläranta 8
00130, Helsinki

Takaisin sivun alkuun