Tiellä vai kujalla?

Valitse yksi A-ohjelma.
RINNAKKAISLUENNOT

A1 Miten ammattilaisena voi vahvistaa lasten osallisuutta omassa työssään? Lapset mukana -hankkeen puheenvuorossa käsitellään lasten oikeuksia osallisuuteen. Tuomme esille lasten ajatuksia osallisuudesta sekä näkökulmia lapsen osallisuuden vahvistamiseksi nyt ja tulevaisuudessa. Reetta Toivonen ja Ilona Kokko. Kasper – Kasvatus- ja perheneuvonta ry

A2 Ai mikä urapolku? Kirkon työn veto- ja pitovoimaa etsimässä. Motivaatio kirkon työssä hankkeessa on kartoitettu sekä kirkon alalle opiskelevien että kirkon työntekijöiden näkemyksiä kirkon työstä ja sen veto- ja pitovoimasta. Tule kuulemaan ja keskustelemaan näistä teemoista aihetta tutkineiden Diakin opettajien ja yamk-tutkintoa opiskelevien kanssa. Minna Valtonen, Hannele Salo, Ida Reimann, Tiina Pakarinen, Mari Ylikangas, DIAK.

A3 Vanha kirkko yksinäisyyttä ja syrjäytymistä vastaan. Vanhan kirkon työ on rakentunut ihmisten tarpeiden kautta. Nämä tarpeet ovat muovanneet Vanhaa kirkko pian viiden vuoden ajan suuntaan, josta se parhaiten tunnetaan. Diakonia, kohtaaminen ja avun tarjoaminen eri viiteryhmille täyttää kirkkoa viikosta toiseen. Olli Viljakainen, Kati Eloranta ja Tuomas Perkiö. Tampereen Vanha kirkko.

A4 Yhteisvastuu unelmien ja toivon äärellä. Ohjelman keskiössä ovat unelmat, nuoret, mahdollisuudet, kirkko, partio, tulevaisuustoivo. Liity keskusteluun, jossa sanoihin tarttuvat niin nuoret itse kuin vaikuttajat yhteiskunnan näkökalapaikoilta. Yhteisvastuu on auttanut 75 vuotta tiellä ja kujilla, unelmat ja toivo kuuluvat erityisesti sinne. Nina Silander / Kirkkopalvelut, Katri Vappula / Kirkkohallitus ja Tea Hurme / Partio.

A5 Kun kuolema koskettaa – Surevan lapsen kohtaaminen ja tukeminen. Miten lapset ilmentävät ja jakavat suruaan? Millaisia katsomuksellisuuteen liittyviä ulottuvuuksia suruun liittyy ja miten niitä käsitellään? Luennolla kuullaan tutkimukseen perustuen kirkon työntekijöiden kokemuksia surevan lapsen kohtaamisesta ja tutustutaan erilaisiin tukimalleihin. Virpi Sipola, Henna Ahrikkala ja Anita Ahtiainen. Kirkkohallitus, Tampereen seurakunnat ja LNK.

A6 Onko työmme riittävän radikaalia? Etsinkö turvaverkkojen alta? Taistelenko eriarvoisuutta vastaan? Toteutuuko lähimmäisenrakkauden ainutlaatuisuus työssäni? Radikaalia työmme on silloin, kun rakastamme niitä, joita ihmisten enemmistö ei edes haluaisi autettavan. Talk-showssa mukana Ikali Karvinen, Mikko Malkavaara ja Lotta Törmänen. Kirkon ulkomaanapu.

A7 Vammaisen ihmisen toimijuus kirkossa – Näkökulmia Suomesta ja maailmalta. Vammaiset ihmiset nähdään usein avun tarvitsijoina ja sen kohteina, mutta kuinka kirkko voisi päästä eroon tällaisesta ajattelusta? Millaisin työkaluin toimijuutta tai esimerkiksi työllistymistä kirkon työhön voidaan vahvistaa? Miina Kurjenmiekka / Suomen Lähetysseura, Anne Kuusisto sekä Simo Klem / Kehitysvammaliitto.

A8 Nuoret ja rippikoulu: tiellä vai kujalla? Mitä sanoo tutkimus? Esittelemme uusimman suomalaisen ja kansainvälisen rippikoulututkimuksen sekä vuoden 2024 valtakunnallisen rippikoulukyselyn tuloksia, johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia. Mikko Wirtanen / Kirkkohallitus, Johanna Hirsto ja Kati Tervo-Niemelä / UEF.

A9 Luonnon yhteinen laulu – osallisuus, yhteisöllisyys ja spiritualiteetti luomakunnassa. Ihmisyys on kriisissä! Mitä seurauksia ulkopuolisuuden tuottamisella on niin ihmisille kuin myös tuntemallemme elämälle tällä planeetalla? Miten voisimme syvemmin liittyä sosiaalisen ja ekologisen oikeudenmukaisuuden teemoihin ja niiden yhteydestä luomisen ja lunastuksen hengellisiin kysymyksiin? Mitä näkökulmia kristillinen spiritualiteetti tarjoaa sosiaaliseen ja ekologiseen oikeudenmukaisuuteen? Henri Järvinen / Kirkon tutkimus ja koulutus, Teija Peura / Luontoliitto ja Jussi Holopainen / Tampereen seurakunnat.

TYÖPAJAT

A10 Kenen elävä kulttuuriperintö? Työpajassa tunnistetaan omaa ja toisten elävää, aineetonta kulttuuriperintöä, syvennetään ymmärrystä kulttuurisesta identiteetistä sekä vahvistetaan moninaisuuden osaamista. Opit hyödyntämään moninaista elävää kulttuuriperintöä työssäsi ja saat mukaasi ilmaisia työkaluja useilla eri kielillä. Leena Marsio / Museovirasto, Ira Vihreälehto / Kulttuuriperintökasvatus ja Ilkka Tahvanainen / Kirkkohallitus.

A11 Ideahautomo – kasvatuksen ja diakonian yhteistyön merkitys muuttuvassa yhteiskunnassa. Lapsiperheköyhyys, mielenterveyshaasteet ja jaksamisen kysymykset korostuvat yhä enemmän tulevaisuudessa lasten, nuorten ja vanhempien elämässä. Miten me seurakunnassa voisimme tehdä tiiviimmin yhteistyötä, jotta voisimme kokonaisvaltaisemmin olla ehkäisemässä syrjäytymistä ja ulkopuolisuuden kokemusta? Anna Henriksson, Taru Myllymäki ja Anna-Leena Mansukoski, Tampereen seurakunnat.

A12 Kuka unohdettiin kutsua? Vähemmistöt ja muunkieliset kokevat Suomessa rasismia ja syrjintää. Erityisesti nuoret kokevat ulkopuolisuutta. Esittelemme hyviä käytäntöjä siitä, miten tavoittaa eri kieliryhmistä tulevat. Esimerkkeinä Suomen suurin nuorten vapaaehtoisjärjestö Partio ja tamperelainen Marhaban-keskus. Ulla Siirto / Kirkkohallitus, Maria Haapavaara / Tampereen seurakunnat ja Petra Valkonen / Partio.

A13 Oma ääni työkaluna. Vahvista positiivista mielikuvaa omasta äänestäsi ja boostaa samalla itseluottamuksesi ja itsetuntosi! Työpajan jälkeen uskallat ilmaista itseäsi rohkeammin ja sinulla on työkaluja käyttää ääntä monipuolisesti ja ergonomisesti ja puhua myös niiden puolesta, joiden ääni ei kuulu. Också på svenska! Rebecka Stråhlman / Voice & Life.

A14 Unelmien työpaja. Työpajan ideana on se, että nuoret löytävät omannäköisiään vapaaehtoistehtäviä, sellaisia, mitä on kiva tehdä yhdessä ja jotka vahvistavat nuoren omaa toimijuutta vaikuttajana. Työpajassa käydään läpi toimintamalli sekä konkreettiset menetelmät siihen, miten nuoret pystyvät ideoimaan ja toteuttamaan unelmien vapaaehtoistyötä. Irene Nummela / Kirkkohallitus ja Anna Porthen / Kansalaisareena.

A15 Kansainvälistyvä Suomi haastaa kouluissa ja oppilaitoksissa. Miten valmistaudumme yhdessä uuteen tilanteeseen? Millaista yhteistyötä voimme tehdä uskonnollisten yhteisöjen kesken kouluissa ja oppilaitoksissa? Stiven Naatus, Tuula Vinko ja Laura Huovinen / Kirkkohallitus sekä USKOT-foorum.

A16 EXL. Tiiviistä uskonnollisesta yhteisöstä irtaantuneiden nuorten ryhmä. Jaamme kokemuksiamme ja tekemiämme havaintoja EXL- ryhmän kanssa työskentelystä. Tuomme työpajaan terveisiä EXL- ryhmien osallistujilta. Työpajassa osallistujat pääsevät esimerkkiharjoituksilla tutustumaan ryhmässä käytettyihin menetelmiin. Mono Kuoppala ja Ansku Saukkomaa / Oulun seurakuntayhtymä.

A17 Yksin pääsis helpommalla – Miten rakennetaan vaikuttavaa yhteistyötä seurakuntien, järjestöjen ja kuntien välillä? Osallisuuden vahvistaminen ja ulkopuolisuuden ehkäisy vaativat pitkäjänteistä yhteistyötä. Yhteistyössä on voimaa ja vaikuttavuutta. Yhdistämällä voimamme voimme toimia entistä paremmin yhteiskunnan parhaaksi. Tuija Kautto ja Mimmi Mäkinen-Kokkonen / Allianssi

A18 Lasten ja nuorten yhdenvertaisuuden ja harrastusten saavutettavuuden edistäminen. Saavutettavampi harrastus -suositusten teemoja hyödyntäen pohdimme saavutettavuuden edistämistä ja maksuttoman harrastamisen sekä harrastuksiin liittyvän avustustoiminnan mahdollisuuksia auttaa lapsia ja nuoria mielekkään harrastuksen pariin. Päivi Häikiö / SOS-Lapsikylä, Marianna Tarhala / Olympiakomitea, Tetti Tuhkio / Lastenkulttuuri ja Tarja Vartiainen / Opetushallitus.

A19 Katse tulevaisuuteen – johtamisen työpaja. Tule tutkimaan ja oppimaan yhdessä: Mitä taitoja johtaja tarvitsee muutosjohtamisessa? Millainen johtaminen tukee proaktiivista tulevaisuustyötä? Miten muutosjoustavuutta edistetään? Mitä tulevaisuusajattelu on osaamisena ja työtaitoina? Miten toimintatapojen muutos tapahtuu? Airi Raitaranta ja Mikko Sulander / Tampereen hiippakunta sekä Marja Olli / Pirkanmaan hyvinvointialue.

A20 Vanhemmuuden yhteisöllinen tukeminen. Konkreettisia toiminnallisia malleja perheiden tueksi. Diakonisen perhetyön Pastilli-projektilla iloa arkeen ja voimaa vanhemmuuteen. Piki -toimintamalli vanhemmuuden tukemiseen ja kiusaamisen ehkäisyyn. Messy Church sotkuisen hauska matalan kynnyksen kirkkohetki kaikenikäisille, jossa diakonia ja kasvatus tukevat toisiaan. Säde Suutari / KRS, Onerva Toikko ja Antti Kulmala / Tampereen messukylän seurakunta, Tiina Haapsalo / Piki-toiminta.

A21 Kohtaamisia pyhien tekstien äärellä: Maria Uudessa testamentissa ja Koraanissa bibliodraaman keinoin. Työpajassa tutkitaan bibliodraaman keinoin Uuden testamentin ja Koraanin tekstejä Mariasta, Jeesuksen äidistä. Bibliodraama on pyhien tekstien tutkimista kaikilla aisteilla, koko keholla ja mielellä. Se tarjoaa turvallisen tilan asenteiden, uskomusten ja suhteiden tutkiskeluun. Vanhan testamentin ja lähialojen tutkimuksen professori, bibliodraamaohjaaja Jutta Jokiranta ja Uuden testamentin eksegetiikan dosentti, bibliodraamaohjaaja Nina Nikki.

Valitse yksi B-ohjelma.
RINNAKKAISLUENNOT

B1 The role of churches in supporting the resilience of Nordic societies. Can churches and religious communities strengthen societal security and resilience? The discussion is conducted in cooperation with the Ministry of Foreign Affairs and is part of Finland’s chairmanship of the Nordic Council of Ministers. Stiven Naatus, Mika Mickelsson and Maria Haapavaara.

B2 Diakonaattiuudistuksen teologinen perusta -työryhmän ensimmäisiä tuloksia. Piispankokouksen aloittama diakonaattiin liittyvä työskentely toteutetaan kahdessa vaiheessa vuosien 2024–2027 aikana. Työn ensimmäinen avaa teologista keskustelua diakonaattiuudistuksesta. Esittelemme ryhmän työn tuloksia ja käydään keskustelua aiheesta. Petri Määttä, Kari Kopperi, Kalle Kuusimäki, Minna Hietamäki / Kirkkohallitus.

B3 Tutkimuksen ja verkostotyön avulla vaikuttavuutta lapsiperheköyhyystyöhön. Kelan tutkijat kertovat pienituloisten lapsiperheiden toimeentulosta, sosiaaliturvan muutosten vaikutuksista lapsiperheiden toimeentuloon ja esittävät vaihtoehtoja, miten pienituloisten lapsiperheiden toimeentuloa voitaisiin parantaa. Lapsiperheköyhyysverkoston puheenvuorossa syvennetään ymmärrystä kokemustiedolla ja pohditaan verkostoyhteistyön mahdollisuuksia. Aino Sarkia / Pelastakaa lapset sekä lapsiperheköyhyysverkosto.

B4 Moniammatillinen yhteistyö hyvinvointialueella. Esittelyssä Minun tiimini -toimintamalli, joka on Pirkanmaan hyvinvointialueen asiakaslähtöisen monialaisen yhteistyön malli, sekä Nekalan yhteisöneuvonta, joka on Tampereen Eteläisen seurakunnan diakonia- ja päihdetyön, Pirhan aikuissosiaalityön, jalkautuvan sosiaalityön ja KELA:n yhteisponnistuksena toteuttama toimintamalli. Sen myötä ihmisellä on mahdollisuus saada laaja-alaista ja oikea-aikaista apua, tukea ja ohjausta matalalla kynnyksellä. Taru Myllymäki ja Anna Henriksson / Tampereen seurakunnat.

B5 Toivoa ja pelkoa – muistisairauksien vaikutukset sairastuneeseen, läheisiin ja koko perheeseen. Luennolla puhutaan avoimesti muistisairauden herättämistä peloista ja huolista, mutta myös siitä, miten löytää toivoa ja voimavaroja tilanteen käsittelyyn. Irene Nummela / Kirkkohallitus, Katariina Suomu / Muistiliitto, Tarja Välimäki / Itä-Suomen ylipistosta ja Sari Tervonen / Omaishoitajaliitto.

B6 Kestävä seurakunta muuttuvassa maailmassa – esimerkkejä työn kehittämiseen. Luennolla esitellään kestävyysraportoinnin työkirjaa, joka antaa välineitä seurakuntien inhimillisesti ja sosiaalisesti kestävän toiminnan kehittämiseen. Toisessa osuudessa keskitytään kehittävään arviointiin ja annetaan vinkkejä oman työn reflektointiin ja kasvatustyön kehittämiseen. Liisa Björklund / Kirkkohallitus sekä Janniina Vlasov ja Tuomas Sarkkinen / Kansallisen koulutuksen arviointikeskus KARVI.

B7 Toinen on paikalla mutta ei läsnä. Millaisia ilmiöitä mielenterveyden haasteisiin liittyy parisuhteen kannalta? Millaiset tilanteet ovat parisuhteiden kannalta erityisen haavoittavia? Miten tarjota tukea kuormittavaan elämäntilanteeseen? Niina Vilkman ja Laura Huuskonen / Parisuhdekeskus Kataja sekä Tiina Puranen / Finfami.

B8 Antirasistinen työote lisää osallisuutta. Luento käsittelee rasismin mekanismeja ja niiden historiallisia ja yhteiskunnallisia juuria, ulkopuolisuuden kokemusta ja seurauksia, sekä esittelee antirasistisen työotteen osana ongelmien ennaltaehkäisyä. Hanna-Leena Ylönen, Hodan Mohamed ja Salla Kallio / Yhteiset lapsemme ry.

B9 Ulkopuolistanko yksin asuvan? Suomessa on noin 1,3 miljoonaa yksinasuvaa. Vuodesta 1990 yksinasuvien määrä on lähes kaksinkertaistunut ja nykyisin noin puolet kaikista asuntokunnista on yhden hengen asuntokuntia. Ohjelmaosuudessa tarkastellaan kokemuksen, tutkimuksen ja tilastojen valossa yksinasuvien todellisuutta sekä pohditaan, mitä kirkon tulisi tehdä yksin asuvien tilanteen parantamiseksi. Tiina Saarela / Kirkkohallitus, Raija Eeva / Turun seurakunnat sekä Taru Salovaara.

B10 Tillsammans är vi starka – hopp och stöd till familjer. Hur kan församlingen tillsammans med andra organisationer arbeta förebyggande för att stöda barn, unga och föräldrar? Hur kan man utveckla ett sektoröverskridande familjearbete i församlingen? Välkommen med och få inspiration för att utveckla verksamheten! Mirva Sanden och Helena Salenius / KCSA och Cecilia Forsen / Borgå domkapitel.

TYÖPAJAT

B11 “Hyvä tästä tullee!” Musiikki vanhemmuuden ja kristillisen kasvatuksen tukena. Musiikki virittää vanhemmuuden kysymysten äärelle lempeästi, rohkaisevasti ja toivoa vahvistaen. Musiikin avulla seurakunta tavoittaa monipuolisen joukon perheitä ja ehkäisee pikkulapsiperheiden ulkopuolisuutta. Kirkkovuoden teemat kulkeutuvat kotiin laulaen ja lorutellen. Riikka Jäntti ja Marjukka Luoma / STEP-koulutus.

B12 Lapset ja nuoret, joista ei puhuta. Miten tukea vanhemmuutta erityislapsiperheessä? Mitä kuuluu erityisen sisarukselle? Erityislapsen perheessä arki voi olla todella haastavaa ja kaoottistakin, mutta erityislasten sisarusten huomiointi ei kuulu erityisesti kenellekään. Ohjelmassa esitellään Pikkuhelppi-toimintaa ja sen mahdollisuuksia sekä Harvinaiskeskus Norion Erityinen sisarus -hankkeesta saatua tietoa. Puhutaan neurokirjon kysymyksistä. Hanna Rajalin / LNK, Katri Suhonen / Kirkkohallitus ja Satu Taiveaho / Autismiliitto.

B13 Suomi – Toimintakykyinen maa ja kansa -konsepti seurakuntatyössä. Konsepti ennaltaehkäisee ulkopuolelle jäämistä ja tuo lisäarvoa suomalaisten arkeen. Toiminnallisessa työpajassa saat ajankohtaista tietoa, kuulet toimivia esimerkkejä seurakunta-arjesta ja pääset ideoimaan yhdessä muiden kanssa omaan työhösi tapoja edistää työyhteisösi ja seurakuntalaisten toimintakykyä. Satu Rathgeber / LNK, Marianna Tarhala / Olympiakomitea ja Jarkko Piippo / Varkauden seurakunta.

B14 Aivan kujalla itsensä kanssa?  Päämäärätietoisuuden merkitys seurakuntatyössä. Miten saada hommaa haltuun, kun tuntuu, että on joko aivan kujalla itsensä kanssa tai seurakuntalaisen elämästä puuttuu mielekkyys ja siihen etsitään seurakunnasta tukea. Tampereen yliopistossa on tutkittu nuorten ja nuorten aikuisten päämäärätietoisuutta. Päämäärätietoisuuden kautta voidaan löytää keinoja ylisukupolvisen huono-osaisuuden ja sosiaalisen ulkopuolisuuden murtamiseen. Merja Viljanen ja Elina Kuusisto / Tampereen yliopisto.

B15 Valoa ja voimaa vauvavuoteen perhekeskusverkostoyhteistyössä. Mitä erityisosaamista seurakunnan ammattilaiset tuovat yhteistyöhön esimerkiksi osallisuuden, erilaisuuden huomioimisen, taloudellisen ja sosiaalisen ulkopuolisuuden näkökulmasta? Tampereen seurakuntien diakonian, kasvatuksen ja papiston työntekijöitä on mukana esikoistaan odottavien neuvolaperhevalmennuksissa, puolivuotiaiden Perhepolku- ryhmäneuvolassa ja monitoimijaisissa perhekeskusverkostoissa. Riina Viitala ja Minnamaria Tammisalo / Tampereen seurakunnat.

B16 Supervoimana resilienssi – Tietä etsimässä työelämän muutoksissa. Työelämän muutokset voivat aiheuttaa ulkopuolisuuden ja epäoikeudenmukaisuuden tunteita, erityisesti kirkon kutsumustyössä. Mistä voi löytää voimaa ja toivoa, kun oma työelämä on myllerryksessä? Työpajassa pohditaan yhdessä, miten johtaa itseään yllättävissä tilanteissa ja vahvistaa resilienssiä. Aino-Elina Kilpeläinen / DIAK ja Anna Kärri / Allianssi.

B17 Yhteisöllisempi Suomi. Työpajassa pääset kuulemaan ajankohtaista tutkimustietoa yksinäisyydestä ja kansallisen yksinäisyysstrategian etenemisestä, keskustelemaan teemasta sekä ennen kaikkea yhteiskehittämään yhteistyötä vahvistavia toimintatapoja yhteisöllisyyden vahvistamiseksi. Emil Salovuori ja Niina Junttila / Eduskunnan yksinäisyyden vähentämisen työryhmä.

B18 Toivoa ja arjen poweria Voimavararyhmästä. Tampereen seurakuntien Voimavararyhmä-konsepti taipuu moneen. Kohderyhmänä voi olla niin pitkäaikaistyöttömät, diakonia-asiakkaat kuin väsyneet (yh-)vanhemmat, maahan muuttaneet, eläkkeelle siirtyvät, nuoret ja nuoret aikuiset tai vaikkapa seurakunnan työntekijät! Tampereen seurakunnat on toiminut Voimavararyhmä-konseptillaan kuntouttavan työtoiminnan palveluntuottajana Tampereen kaupungille / Pirhalle vuodesta 2019. Hanna Kelokaski / Tampereen seurakunnat.

B19 Ulkopuolisuuden kivusta joukkoon kuulumisen iloon. Luoko vai vähentääkö työotteesi ulkopuolisuutta? Hoidatko vai haavoitatko? Mitä teet tietämättäsi – sytyttävää tai sammuttavaa? Pienet teot vaikuttavat paljon ja ovat merkityksellisiä. Ulkopuolisuuden ehkäisyn silmälasit auttavat varmistamaan, että seurakunnan elämä ja toiminta ovat kaikille. Tule työpajaan kokemaan, keskustelemaan, havahtumaan ja voimaantumaan. Elina Marjamäki / Mieli ry, Mirca Mäensivu-Puukko / Lapuan hiippakunta, Mikko Wirtanen / Kirkkohallitus.

B20 Globaali vastuu, kenen vastuu? Arvot ja suhtautuminen kestävän kehityksen kysymyksiin eriytyvät. Yhä useampi suhtautuu kriittisesti kestävän kehityksen kysymyksiin. Samaan aikaan monet ovat yhä tietoisempia ja globaalit asiat ja ilmiöt kiinnostavat. Työpajassa pohdimme, miten globaali vastuu voisi olla seurakunnassa kaikkien yhteinen asia ja koskettaa yhä useampia kohderyhmiä? Helmi Saksholm / Kirkon ulkomaanapu Changemaker, Niina Hautala / Kajaanin seurakunta, Menni Nousiainen / Espoon Tapiolan seurakunta ja Tiia Helander / Kolarin seurakunta.

B21 Hengellinen ohjaus ja uudet spiritualiteetin virtaukset. Reikihoitoja, kundaliinijoogaa, shamanismia, meditaatiota… Uushenkisyys ei ole täysin yhtenäinen ilmiö, vaan kirjo erilaisia henkisyyden muotoja. Miksi yhä useampi löytää hengellisen identiteettinsä uushenkisyyden parista, ja mitä me voimme oppia ihmisyyden kohtaamisen kysymyksistä? Henri Järvinen / Kirkon tutkimus ja koulutus ja Timo Pöyhönen / Hengen uudistus kirkossamme.

B22 Valta ja osallisuus: Miten huolehdin, ettei ketään ohiteta? Osallisuustyö on onnistunutta silloin, kun valta työssä jakaantuu uudella tavalla. Tässä ohjelmassa pohditaan työntekijän valtaa ja mahdollisuuksia osallisuuden edistäjänä tai estäjänä diakonia- ja kasvatustyössä: Keitä varten työ on olemassa? Kuinka paljon heillä on valtaa työn sisältöön, toimintatapoihin ja päätöksentekoon eli mihin ja miten he voivat vaikuttaa? Johanna Nyman / LNK, Elina Leppihalme / Helsingin Malmin seurakunta, Petri Ijäs / Hollolan seurakunta ja Johanna Routasalo / Salon seurakunta.

Valitse yksi C-ohjelma.

RINNAKKAISLUENNOT

C1 Leijonan luola 2.0. Esitellään uusia innovaatioita työstä kasvatuksen ja diakonian rajapinnoilla erityisesti lasten ja nuorten parissa. Parhaat palkitaan! Lähetä ehdotuksesi Leijonan luolan ohjelmaksi syyskuun loppuun mennessä: mikko.wirtanen@evl.fi. Kaisa Aitlahti / STEP, Teemu Kuivalainen / Lohjan srk, Pia Rantatupa / Tampereen Harjun srk.

C2 Perheiden monimuotoisuuden kohtaaminen ja vertaisuus tukena perheen muutoksissa. Suomalaisista lapsiperheistä jo useampi kuin joka kolmas on rakenteeltaan monimuotoinen. Miten huomioida kaikki erilaiset perheet omassa toiminnassa ja kohtaamisissa? Miten lasten ja nuorten kanssa voi käsitellä vanhempien eroon liittyviä asioita ja tunteita? Sofia Lindqvist / Monimuotoiset perheet -verkosto ja Hanna Ristimäki / Kasper – Kasvatus ja perheneuvonta ry.

C3 Tunteet ja persoonallisuus työelämässä. Miten työssä koetut tunteet vaikuttavat yhteistyöhön? Miten voimme ymmärtää ja toimia taitavasti erilaisten persoonallisuuksien kanssa? Psykologi ja tietokirjailija Jarkko Rantanen tarjoaa konkreettisia vinkkejä tunteiden ja persoonallisuuksien hyödyntämiseen työssä osallistavassa ohjelmassa, tavoitteenaan luoda positiivisia kohtaamisia työelämässä. Arja Lusa / KNT.

C4 Jumala rakastaa sinua, mutta… Tiellä kohti turvallisempaa ja rohkeampaa tilaa. Onko seurakunnassasi jo turvallisemman tilan ohjeistukset? Toteutuuko henkinen ja hengellinen turvallisuus toiminnassa ja työyhteisössä? Miten tulee toimia, jotta myös ne, joilla jo on taustalla ulossulkemisen kokemuksia – joko yksilönä tai osana suurempaa ryhmää – uskaltaisivat tulla mukaan? Liisa Välilä / Kirkkohallitus, Teija Ryhtä / Seta ja Late Mäntylä / Helsingin seurakuntayhtymä.

C5 Kiusaamista ja väkivaltaa vastaan. Miten nostaa vammaisten ihmisten ja heidän perheidensä kokema eriasteinen kiusaaminen ja lähisuhdeväkivalta näkyväksi? Miten parantaa tietoisuutta ja kehittää konkreettisia toimia vammaisten ihmisten kohtaamaa kiusaamista ja väkivaltaa vastaan? Paneelikeskustelijoina ovat mm. Urheiluopistosäätiön toimitusjohtaja, entinen Paralympiakomitean pääsihteeri Riikka Juntunen ja Pikku Kakkosen vastaava tuottaja Teija Ryösä. Katri Suhonen / Kirkkohallitus.

C6 Ratkaisuja mielen hyvinvoinnin tukemiseen -case Walk in terapia. Entistä suurempi joukko nuorista, noin 25%, kokevat erilaisia mielenterveyden haasteita, kuten yksinäisyyttä ja masennus- sekä ahdistuneisuusoireilua. Kaikki nuoret eivät ole hoidon tarpeessa, vaan avun tarpeessa. Seurakunnat ja sen työntekijät voivat Walk in -terapian avulla vastata nuorten heikentyneeseen mielenterveystilanteeseen. Esimerkkejä toiminnan käynnistyksestä, kokemuksista ja vaikuttavuudesta. Elina Plihtari / Lasten ja nuorten keskus.

C7 Digitaalinen syrjäytyminen: ymmärrystä ja ratkaisuja digitaalisen sukupolven haasteisiin. Digitaalinen syrjäytyminen ei ole vain teknologinen ongelma, vaan se kytkeytyy laajempiin sosiaalisiin ja taloudellisiin kysymyksiin, jotka vaikuttavat nuorten kykyyn osallistua yhteiskuntaan, hoitaa arkisia asioita ja saavuttaa koulutustavoitteita tai pärjätä työelämässä. Millaisia tulevaisuuden taitoja nuoret tarvitsevat menestyäkseen alati digitalisoituvassa yhteiskunnassa ja miten seurakunnat voivat tukea näiden taitojen kehittymistä. Marcus Lundqvist / Verke.

C8 Monimuotoinen kirkko urbaanissa Suomessa. Suomi kaupungistuu, monikulttuuristuu ja digitalisoituu. Kolme neljästä suomalaisesta asuu kaupungissa. Miten usko elää ja kirkko kehittyy tässä ajassa? Millaisilla seurakuntarajat ja toimialuerajat ylittävillä yhteistyömalleilla vastaisimme paremmin kehittämistarpeisiin? Katri Vappula / Kirkkohallitus sekä kehittäjäverkostoa.

TYÖPAJAT

C9 Piirrän sinuun tarinan – kosketus diakonisessa kohtaamisessa. Millaisia kristillisen perinteen kertomukset, laulut ja rukoukset ovat, kun ne koetaan koko keholla? Selkään piirrettyinä sanat muuttuvat eläviksi ja jättävät kehoon muistijäljen, joka voi olla merkityksellinen esimerkiksi surussa, yksinäisyydessä, parisuhteessakin ja erilaisissa erityisryhmissä. Toimintamallin kehittäjät Kaisa Aitlahti ja Satu Reinikainen / STEP-koulutus.

C10 Hiljaisuuden virta – Tystnadens flöde. Miltä hiljaisuus tuntuu? Tule kokeilemaan erilaisia hiljaisuuden muotoja kaikilla aisteilla. Hiljaisuus on hyväksi keholle ja hyvinvoinnille. Ohjelma sopii kaikille kielestä riippumatta! Kom och utforska tystnadens former med alla sinnen. Tystnad är bra för kroppen och välbefinnandet. Programmet passar alla oavsett språk! Päivi Aumala / Step-koulutus, Ilkka Tahvanainen ja Mirva Sandén / Kirkkohallitus KCSA. Inspiraation saimme Sveitsin kirkolta.

C11 Avaan sydämeni uudelle? – Tunnetaitoja toiminnallisten menetelmien hyödyntämiseen. Työskentelemme Tunnekuvien avulla ja tutustumme tunnetaitojen kehittämiseen. Tervetuloa tutustumaan tunnekuvat-konseptiin, kartuttamaan työkalupakkaa Tunnekuvin ja kehollisin keinoin. Lopuksi hiljennytään oivallusten äärelle. Lähdet työpajastamme keventynein sydämin ja taskut täynnä tunnekortteja! Heidi Eriksson / Sininauha, Nina Klemmt / Helsingin Kallion seurakunta ja Asta Lehtimäki / Tampereen NNKY.

C12 Pelillisyys yhteyden luojana. Työpajassa perehdytään pelillisyyteen pakopelien ja Seppo-alustan näkökulmasta: Mitä pelillisyys tarkoittaa? Mitä annettavaa sillä on seurakuntatyössä? Miten lähteä rakentamaan omia pelejä? Lisäksi osallistujat pääsevät kokeilemaan pelejä, keskustelemaan ja jakamaan kokemuksia. Susanna Luttinen-Kivistö / KRS, Niina Salmi / Nuorten akatemia ja Annina Rautalahti / Kylväjä.

C13 Katsomusosaaminen kirkon toiminnassa. Työpajassa tuotetaan toiminnallisilla yhteiskehittämisen menetelmillä aineistoa seurakuntien työntekijöiden katsomusosaamiseen liittyvien yhteisten linjausten luomiselle. Työpaja antaa eväitä ja jakaa osaamista erilaisuuden ja eri tavoin ajattelevien kohtaamiseen. Tule etsimään, ihmettelemään ja jakamaan. Tiina Häkkinen ja Tiina Ikonen / DIAK.

C14 Talousvaikeuksiin liittyvän ulkopuolisuuden vähentäminen. Talousvaikeuksiin liittyy häpeää ja stigmaa, mikä hankaloittaa avun hakemista ja aiheuttaa ulkopuolisuuden kokemuksia niin aikuisille kuin perheiden lapsille ja nuorille. Työpajassa etsitään konkreettisia keinoja ja hyviä käytäntöjä talousvaikeuksiin liittyvän ulkopuolisuuden vähentämiseksi ja toivon vahvistamiseksi. Minna Magnusson ja Janette Vesterinen / Mieli ry, YLVA-hanke.

C15 Vanhemmuus kujalla – perhekeskus paikalla. Ulkopuolisuus omassa perheessä voi koskettaa lasta, nuorta tai vanhempaa. Toimiva tiimivanhemmuus voi parhaimmillaan suojata vanhempaa – mutta myös lasta – syrjään jäämisen kokemukselta. Työpajassa kerromme vanhemmuudesta tiimityönä ja miten perhekeskusverkosto voi auttaa vanhempia. Sari-Annika Pettinen / Kirkkohallitus, Tarja Satuli-Kukkonen / MLL, Marjatta Kekkonen / THL ja Tarja Tenkula / Hyvil.

C16 Tiellä töihin. Waste&Feast hävikkiruokaravintolat ja Varustamot työllistävät Helsingin seurakuntayhtymässä kymmeniä nuoria ja aikuisia joka vuosi. Tule kuulemaan ja jakamaan kokemuksia työllistämisestä, palkkatukityöstä, työkokeilijoista ja nuorten työpajatoiminnasta. Mitä työllistäminen maksaa seurakunnalle? Mitä arjen resursseja ohjaus vaatii? Millaista työpanosta tukityöllistetyltä voi odottaa? Elina Törrönen / Waste & Feast Helsingin srky, Johanna Lehmusmies / Helsingin Hermannin Diakoniatalon Varustamo ja Tiina Wall / Stadin ammattiopisto.

C17 Restoratiivinen kohtaaminen käytännön diakonia- ja kasvatustyössä. Mitä restoratiivinen kohtaaminen on ja miten se nivoutuu käytännön diakonia- ja kasvatustyöhön? Miten restoratiivinen ajattelutapa tukee seurakuntatyön tavoitteita? Miten restoratiivisen kohtaamisen taito ehkäisee ulkopuolisuuden kokemusta? Maija Gellin / Suomen Sovittelufoorumi yhdessä restoratiivisen sovittelukoulutuksen käyneiden kentän toimijoiden kanssa.

C18 Siltoja spiritualiteetista palveluun – Ovet auki moninaiselle ja kokonaisvaltaiselle hengellisyydelle. Työpajassa perehdytään Kirkon tutkimuksen tuoreimpaan dataan, kirkon nelivuotiskertomukseen. Tiedon valossa visioimme yhdessä tulevaisuuden kokonaisvaltaista spiritualiteettia, johon sisältyy diakoninen palvelu ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Kirsi Erkama, Henna Ahlfors, Jyri Komulainen ja Claudia Treuthardt / Kirkkohallitus.

C19 Deep Talk, hyvyyden kieli käyttöön. Miten hyvyyden – arvojen ja asenteiden sisäistä kieltä- voi oppia. Kielioppi-knopit on tähänkin! Deep Talk-menetelmän syvyys vie mennessään: kevyesti, hauskasti. Hiekan päällä. Teoriaa ja käytäntöä Turun Yliopiston tutkimusten vakavuudella. Tuula Valkonen / Deep Talk ja Ritva Parkkali / Jyväskylän seurakunta.

C20 Onko kristuksen ruumiilla kaksi napaa? Miten kirkko voi olla rakentamassa yhteistä todellisuutta polarisoituneessa maailmassa, erityisesti nuorten näkökulmasta. Ohjelma sisältää lyhyen alustuksen, ryhmätyöskentelyä ja yhteisen keskustelun, joissa pohditaan konkreettisia ratkaisuja dialogin vahvistamiseksi. NAVI Nuorten aikuisten vaikuttamisryhmä / LNK.

Aamuohjelmiin ei ole ennakkoilmoittautumista. Voit valita sen, mikä aamulla tuntuu sopivimmalta.

Nousta sain aamuun -säveliä päivän alkuun. Aloita päiväsi musiikilla. Diakonian ja kasvatuksen päivien house band -Itunen esittää ja säestää tuttuja yhteislauluja ja virsiä. Tule mukaan laulamaan tai voit vain hiljentyä hetkeksi kuuntelemaan. Itunen. Tampere-talon Iso sali. Tämä toteutetaan vain torstaina.

Tiellä, kujalla ja metsässä – luontopyhiinvaellus avaa osallisuutta koko Luomakuntaan. Pieni pyhiinvaellus tuo tilaa, luo lepoa ja osoittaa miten lyhyessä ajassakin pääsee vaelluksen tunnelmaan. Luontopyhiinvaellus avaa kokemuksellisesti ja kehollisesti yhteyttä ja osallisuutta koko Luomakuntaan. Pyhiinvaellus on matalankynnyksen toimintaa, joka kuuluu ihan kaikille. Annastiina Papinaho ja Jussi Holopainen. PyhiinvaellusTampere ja Pyhiinvaellus Suomi. Tampere-talon viereinen Sorsapuisto.  Tämä toteutetaan vain torstaina.

Aamulenkki. Mennään rauhallisimman mukaan. Säädetään kaikkia tarpeen mukaan. Liikkuvaseurakunta. Lähtö Stockmannin edestä klo 7.00. Tämä toteutetaan vain torstaina.

Kaikki seuraavat toteutetaan sekä torstaina että perjantaina. Sijainti Tampere-talolla. Tarkempi sali ilmoitetaan lähempänä tapahtumaa.

Hoivalaulusta keholliseen hiljaisuuteen. Hetkessä tuodaan esille, miten musiikki ja hiljaisuus luovat yhteisöllisyyttä ja yhteyttä ilman vaatimuksia tai odotuksia. Virve Valkeavuori ja Maija Kupsala. Diakonia-ammattikorkeakoulu.

Mielikehoyhteydestä voimaa elämään. Yksilöinä elämme monenlaisten odotusten keskellä. Mistä löytää lepoa ja rauhaa kiihtyvän elämän tahdissa? Mind-body bridging -harjoitusten avulla voi lisätä levollista läsnäoloa elämään, tunnistaa stressitilojaan aiempaa paremmin sekä työstää stressiä ja huolia. Tervetuloa löytöretkelle läsnäoloon! Mika Leppäaho. Suomen Mind-Body Bridging -yhdistys.

Stressiä purkava liike. Erilaiset hytkyttelevät ja kehoa keinuttelevat liikkeet purkavat kehoon kertynyttä kuormitusta ja vähentävät kortisolin vaikutuksia elimistössä. Liikkeet voi tehdä istuen, seisten tai maaten. Olo kevenee ja mukaan jää kotiin viemisiksi itseä hoitavia liikkeitä. Asta Lehtimäki. Tampereen NNKY.

Sydänrukous. Sydänrukous pohjautuu vanhaan kristilliseen viisausperinteeseen. Rukouksessa hiljennytään 20 minuutin ajaksi ja avaudutaan Pyhän läsnäololle ja toiminnalle omassa sisimmässä. Sydänrukouksen alussa ohjaaja antaa ohjeen hiljentymistä varten. Tampere-talo Maestro, näkymä viereiseen Sorsapuistoon. Tuuli Aitolehti. Via Silentii -luostari.

Sydän ja sielu – syväsukellus meditaatioon ja lepoon. Meditatiivinen kokemuksellinen ja kehollinen työskentely jossa osallistuja laskeutuu lepoon ja rauhaan avoimessa ja hyväksyvässä ilmapiirissä. Anna itsellesi lupa pysähtyä, kuunnella ja löytää se rauha ja valo, joka odottaa sisimmässäsi. Henri Järvinen. Kirkon tutkimus ja koulutus.

Keskiviikko 8.1.2025

klo 12.00-12.15  Kuka näkee? Kuka kuulee? Opinnäytetyö moniammatillisesta riparista.
Syksyllä 2024 valmistuvan “Kuka näkee? Kuka kuulee?” Yhteisöpedagogi (AMK), opinnäytetyön esittely infovartissa. Opinnäytetyö tutkii rippikoulutyön moniammatillisen tiimin työntekijöiden valmiuksia kohdata nuorten sosioekonomista eriarvoisuutta. Ida Valjakka, Centria- ammattikorkeakoulu.

klo 12.30-12.45 Kulttuurisensitiivisen koulutuksen yhteiskehittäminen saamelaisten sosiaali- ja terveyspalveluille, SaamSote-hanke
Esitellään verkkokoulutusta, jonka tavoitteena on  parantaa saamenkielisen sosiaali- ja terveysalan henkilöstön saatavuutta ja sosiaali- ja terveyspalveluissa tarvittavaa saamelaiskulttuurin osaamista.​ Hankkeen tuloksena tuotetut koulutukset vakiinnutetaan ammattikorkeakoulujen avoimen amk:n opetustarjontaan. Kirsi Laukkonen, Diakonia ammattikorkeakoulu/Saamsote- hanke.

klo 14.45-15.00 Kirkon Sekasin päivystäjät
Esittelyssä Kirkon Sekasin-chatin toiminta ja sen päivystyskäytäntö. Mahdollisuus lyhyelle keskustelulle ja kysymyksille. Kirkon Sekasin päivystäjät.

Torstai 9.1.2025

klo 11.45-12.00 Vihreät riparit
Esitellään Vihreiden ripareiden nykytilaa ja tapaa konseptiin liittymisestä. Mikko Wirtanen, Kirkkohallitus.

klo 12.15-12.30 SOS-Lapsikylän Unelmista totta -ohjelman harrastustuki ja opiskelutuki
SOS-Lapsikylän Unelmista totta -ohjelman harrastustuen (7-17 v) ja opiskelutuen (2.asteen opiskelijalle) esittely. Tule kuulemaan SOS-Lapsikylän tukimuodoista pienetuloisten perheiden lapsille ja nuorille ja kuinka voit auttaa perheitä tuen piiriin. Päivi Häikiö, SOS-lapsikylä.

klo 12.45-13.00 Partion Helppo tulla -tunnus
Esitellään Suomen Partiolaisten Helppo tulla -tunnus, jos siitä voisi olla hyötyä myös seurakuntien tapahtumien ja tilaisuuksien saavutettavuuden lisäämiseen. Petra Valkonen, Suomen Partiolaiset.

klo 13.00-13.15 Töihin seurakuntaan? – kokemuksia osatyökykyisten vammaisten henkilöiden osallisuuden ja työllistymisen edistämisestä seurakunnissa.
Infovartissa ESR+ rahoitteinen Vantaan seurakuntayhtymän, STEP-koulutuksen sekä kehitysvammaliiton yhteinen Töihin seurakuntaan! -hanke  kertoo kokemuksia osatyökykyisten vammaisten henkilöiden osallisuuden ja työmahdollisuuksien edistämisestä. Hanke pilotoi syksyllä 2024 seurakunnan avustaviin tehtäviin valmentavan koulutuksen, josta kokemuksia on tarkoitus kertoa infovartissa. Samalla jaetaan tietoa seurakuntien työntekijöille kohdennetusta verkkokurssista, joka edistää työyhteisöjen moninaisuusosaamista.

Diakonian ja kasvatuksen päivät 2025 tapahtumapaikka on Tampere-talo, Yliopistonkatu 55, Tampere.

Rinnakkaisohjelmien paikat keskiviikkona ja torstaina iltapäivällä

• Kalevan kirkko, Liisanpuisto 1, Tampere. 950m / 14min kävely Tampere-talolta Sorsapuiston poikki. 
• Torni-hotelli, os. Ratapihankatu 43, Tampere. 400m / 5min kävely Tampere-talolta. 
• Tampere-talo, Yliopistonkatu 55, Tampere 
• Vanha Kirkko, Keskustori 6, Tampere. Noin 1,6km / 22min kävellen tai 10min bussilla Tampere-talolta.

Iltatilaisuudet järjestetään keskiviikkona ja torstaina Tampereen tuomiokirkossa, Tuomiokirkonkatu 3B, Tampere. Tutustu kirkkoon: Tampereen tuomiokirkko

Tampere on helposti saavutettava julkisilla kulkuvälineillä. Rautatieasemalta on 650m / 10min kävellen Tampere-talolle ja kaukoliikenteen linja-autoasemalta 800m / 10min kävellen Tampere-talolle.

Ilmoittautuminen avautuu syyskuussa 2024 ja päättyy marraskuussa 2024.

Tapahtuman hinnat

Early bird ilmoittautujat 3 päivää                           200 €  (syys-lokakuu)

Myöhemmin ilmoittautujat 3 päivää                      240 €  (marraskuu)

ilmoittautujat 1pv (ke /to/pe)                                  100 €

Striimaus                                                                      50 €    = Pääluentojen livestriimaus (ei tallennetta) ke-pe yht. 4kpl.

Alennusryhmät                                                           50 €    = Opiskelija, perhevapaa, työtön ja eläkeläinen

Osallistumismaksu sisältää koko ohjelmasisällön. Ruokailut ja kahvit ovat omakustanteisia. Osallistumismaksun yhteydessä on mahdollisuus lunastaa myös lounaspaketti, jolla saa keskiviikon ja torstain lounaan Tampere-talossa.

Diakonian ja kasvatuksen päivien osana järjestämme materiaalinäyttelyn Tampere-talon Sorsapuistosalissa sekä Puistolämpiössä. Näyttelyalueella voitte esitellä toimintaanne ja tuotteitanne. Myös tuotemyynti on sallittua ja jopa toivottavaa. Tapahtuman osallistujat toivovat saavansa työhönsä uusia virikkeitä, työvälineitä ja ehkä myös jotain kotiin vietävää. Tässä tapahtumassa toteutamme maanläheisemmän ja tuttavallisemman näyttelyalueen ilman perinteisiä väliseinärakenteita. Näin pystymme pitämään näyttelypaikan kustannukset maltillisena. Lisäksi järjestämme posterinäyttelyn Tampere-talon Talvipuutarhassa infopisteen läheisyydessä. Näytteilleasettajainfo Diakonian ja kasvatuksen päivät 2025

Materiaalinäyttelyn aikataulut

• ti 7.1.2025
  • klo 7–22 mahdollisuus tavarantoimituksille Tampere-talon vahtimestarit vastaanottavat rahdin ja vievät näyttelypaikoille valmiiksi.
  • klo 17–21 näyttelypaikkojen rakentamismahdollisuus (mikäli välttämätöntä)
• ke 8.1.2025
  • klo 7–11 välillä näyttelypaikkojen rakentaminen
  • klo 11.00–17.30 materiaalinäyttely avoinna
• to 9.1.2025
  • klo 9.00–17.30 materiaalinäyttely avoinna
  • klo 17.30–21 näyttelypaikkojen purku. Tavaratoimitusten pakkaus noutoa varten.
  • klo 18–22 rahdin nouto mahdollista.
• pe 10.1.2025
  • Materiaalinäyttely ei ole enää käytössä. Posterinäyttely jatkuu klo 13.00 saakka.
  • klo 7–22 Rahdin nouto mahdollista. Tampere-talon vahtimestarit luovuttavat tavarat kuljetukseen sovitulla tavalla.

Näyttelypaikan tiedot

• yksi näyttelypaikka on kooltaan 2m X 2m. Voitte varata halutessanne useamman paikan. Näyttelypaikkoja on yhteensä 70kpl, jotka jaamme syyskuun aikana ilmoittautuneiden kesken lokakuun alussa. Paikoista 50kpl on seinän vieressä ja 20kpl keskilattialla.
• Paikalla on valmiina matto. Voitte tuoda paikalle omat messukalusteet, roll-upit, kalusteet ym. vapaasti paikan neliömäärän puitteissa. Mikäli säilytätte tavaroita näyttelypaikalla, toivomme maahan saakka ulottuvaa liinaa tai muuta säilytyskalustetta, jotta paikan yleisilme säilyy siistinä. Vuokraamme pöytiä, tuoleja, led-näyttöjä. Näyttelypaikalle on mahdollista ostaa myös sähköliitäntä.
• Tampere-talo on kokonaisuudessaan ravintoloiden toimialuetta, joten näyttelyalueella ei voi tarjoilla itse tuotuja tarjottavia. Makeiset ym. ovat ok.
• Jotta voimme turvata kaikille näytteilleasettajille mahdollisuuden keskusteluihin osallistujien kanssa, näyttelypaikalla ei saa olla mitään kovaäänistä, kuten musiikkia, äänentoistollista puhetta tai muuta normaalia puheääntä ylittävää.
• Materiaalinäyttely on avoin ainoastaan Diakonian ja kasvatuksen päivien osallistujille ja se sijaitsee alueella, jonne jokainen tarvitsee osallistujapassin. Ensimmäiseen näyttelypaikkaan sisältyy 2hlön osallistujapassit koko tapahtumaan. Tämä oikeuttaa sekä liikkumisen Tampere-talolla että osallistumisen kaikkiin tapahtuman ohjelmiin.
• 1. näytteilleasettajapaikka + kaksi osallistujapassia 500 €
• 2. ja sitä seuraavat näytteilleasettajapaikat 250 €
• Seuraavat osallistujapassit alennettuun hintaan 150 €/hlö
• Ravintola Tuhto palvelee myös näytteilleasettajia Tampere-talon 1. kerroksessa.
• Majoituksia varten emme ole varanneet kiintiöitä. Olemme koonneet verkkosivuille tiedot Tampere-taloa lähinnä olevista hotelleista. Suosittelemme majoituksen varaamista viimeistään lokakuussa.

Posterinäyttely

• Posterinäyttelyssä voitte esitellä toimintaa ja toimintamalleja julisteen muodossa. Julisteet ovat osallistujien vapaasti luettavissa ja tutustuttavissa tapahtuman ajan. Voit lisätä julisteeseen myös QR-koodin, jotta osallistuja voi lukea lisätietoja verkkosivuiltanne.
• Posterinäyttely on avoinna koko tapahtuman ajan eli ke 8.1.2025 klo 11- pe 9.1.2025 klo 13.
• Posterinäyttely sijaitsee Tampere-talon talvipuutarhassa ja infopisteen edustalla eli kohdassa, josta kaikki osallistujat kulkevat tapahtumasaleihin, lounaalle ja materiaalinäyttelyyn.
• Varattavissa 40 posteripaikkaa. Jaamme paikat parhaan taitomme mukaan pitäen ensisijaisina niitä, joilla ei ole muuta ohjelmapaikkaa tapahtumassa.
• Posteriseinäke on ritilä, jossa on kapalevy posteria varten. Juliste tai julisteet kiinnitetään levyyn neuloilla. Kapalevyn koko Leveys 100 cm X Korkeus 125 cm.
• Posterinäyttelyn rakentaminen ke 8.1. klo 7–11 välillä. Omat neulat mukaan kiinnitykseen.
• Posterinäyttelyn purkaminen pe 9.1.2025 klo 13.
• Posteripaikan hinta 60 €.

Näyttelypaikan ja posteripaikan varaamisen aikataulut

• syyskuun alussa avautuu näyttelypaikkojen ja posteripaikkojen varauslomake. Linkki lomakkeeseen laitetaan silloin tähän verkkosivuille.
• lokakuun alussa vahvistamme näyttelypaikat ja posteripaikat. Mikäli kaikille ei riitä varausten mukaisia paikkoja, jaamme paikat parhaan taitomme mukaan.
• lokakuun aikana paikan vahvistamisen jälkeen mahdollisuus tilata näyttelypaikalle vuokrattavia kalusteita + sähköliitäntä.
• Paikan mahdollinen peruutus marraskuun loppuun mennessä. Lasku lähetetään tapahtuman jälkeen.

Tapahtuman osallistujat varaavat ja maksavat majoituksensa itse. Mikäli työskentelet seurakunnassa, mainitse varauksen yhteydessä julkishallinnon eli kuntien ja seurakuntien Hansel-hinnasta.
Diakonian ja kasvatuksen päiviä varten ei ole varattu erillisiä kiintiöitä, mutta Tampereen keskustassa on runsaasti eri hintaisia majoitusvaihtoehtoja. Suosittelemme silti varaamaan majoituksen hyvissä ajoin. Tampere-talon läheisyydessä ovat esimerkiksi:

Courtyard by Marriott Tampere City, Yliopistonkatu 57
puh 029 3575 700
Etäisyys tapahtumapaikalle: 12 m/ 1 min kävellen (Tampere-talon yhteydessä, kulku sisäkautta)

Dream hostel & Hotel, Åkerlundinkatu 2
e-mail: info@dreamhostel.fi , puh. 045 236 0517
Etäisyys tapahtumapaikalle: 80m / 1 min kävellen

Lapland Hotels Tampere, Yliopistonkatu 44
e-mail: tampere@laplandhotels.com, puh. 03 383 0000
Etäisyys tapahtumapaikalle: 240 m/ 3 min kävellen

Original Sokos Hotel Villa Tampere, Sumeliuksenkatu 14
e-mail: villa.tampere@sokoshotels.fi, puh. 020 1234 633
Etäisyys tapahtumapaikalle: 250 m/3 min kävellen

Solo Sokos Hotel Torni Tampere, Ratapihankatu 43
e-mail: torni.tampere@sokoshotels.fi, puh. 020 1234 634
Etäisyys tapahtumapaikalle: 450 m/ 5 min kävellen

Lapland Hotels Arena, Ratapihankatu 54
e-mail: arena@laplandhotels.com, puh. 03 383 0500
Etäisyys tapahtumapaikalle: 550 m / 7 min kävellen

Hotel Scandic Tampere Station, Ratapihankatu 37
e-mail: tamperestation@scandichotels.com, puh. 03 339 8000
Etäisyys tapahtumapaikalle: 650 m/ 9 min kävellen

Hotel Scandic Tampere City, Hämeenkatu 1
e-mail: tamperecity@scandichotels.com, puh. 03 244 6111
Etäisyys tapahtumapaikalle: 700 m/ 10 kävellen

Holiday Inn Tampere – Central Station, Rautatienkatu 21
e-mail: hotel@holidayinntampere.fi, puh. 03 23 922 000
Etäisyys tapahtumapaikalle:  950 m/ 13 min kävellen

Original Sokos Hotel Ilves Tampere, Hatanpään valtatie 1
e-mail: ilves.tampere@sokoshotels.fi, puh. 020 1234 631
Etäisyys tapahtumapaikalle: 1km /14 min kävellen

Hotel Scandic Tampere Koskipuisto, Koskikatu 5
e-mail: koskipuisto@scandichotels.com, puh. 03 4108 1626
Etäisyys tapahtumapaikalle: 1,1 km/ 15 min kävellen

Tapahtuman vastuullisena tuottajana on Kirkkohallituksen toiminnallinen osasto / Diakonia ja yhteiskunta & Jumalanpalvelus ja kasvatus. Vastaavina asiantuntijoina ovat diakonian kehittämisen asiantuntija Titi Gävert ja ulkopuolisuuden ehkäisyn asiantuntija Ville Kämäräinen.

Tapahtuman suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa Gävertin ja Kämäräisen johdolla monialainen työryhmä:

Ville Aalo, Tampereen seurakunnat, diakonia ja yhteiskuntavastuu
Kaisa Aitlahti, STEP-koulutus
Anne Jälkö, Lohjan seurakunta, kasvatus
Asta Kahra, Ylöjärven seurakunta, diakonia & erityisnuorisotyö
Risto Korhonen, Tampereen seurakunnat, kasvatus
Miina Kurjenmiekka, Suomen lähetysseura
Anssi Nurmi, Turun arkkihiippakunta, diakonia & kasvatus
Ritva Parkkali, Jyväskylän seurakunta, varhaiskasvatus
Inkeri Saksa, Diakoniatyöntekijöiden Liitto (& KNT)
Sirpa Syrjä, Kirkkohallitus
Minna Valtonen, Diakonia Ammattikorkeakoulu DIAK
Ville Viljakainen, Lasten ja nuorten keskus