Lapset kasvavat kulttuurisesti, kielellisesti ja katsomuksellisesti moninaisessa maailmassa. Varhaiskasvatuksessa kulttuurinen ja katsomuksellinen moninaisuus nähdään voimavarana ja oikeus omaan kieleen, kulttuuriin, uskontoon ja katsomukseen tunnistetaan perusoikeudeksi.
Katsomuskasvatus on osa kokonaisvaltaista varhaiskasvatusta, joka vahvistaa lapsen identiteetin kehittymistä ja antaa valmiuksia elää moniarvoisessa yhteiskunnassa. Katsomuskasvatus tukee erityisesti lasten kulttuuriseen osaamiseen, vuorovaikutukseen ja ilmaisuun sekä ajatteluun ja oppimiseen liittyvää laaja-alaista osaamista.
Millaisia ajatuksia sinä liität katsomuskasvatukseen?
Oppiminen on kokonaisvaltaista, sitä tapahtuu kaikkialla ja siinä yhdistyvät tiedot, taidot, toiminta, tunteet, aistihavainnot, keholliset kokemukset, kieli ja ajattelu. Oppimisen alueista erityisesti Minä ja meidän yhteisömme koskee katsomuskasvatuksen toteuttamista.
Toiminnassa käytetään monipuolisesti satuja, musiikkia, kuvataidetta, leikkiä, draamaa, erilaisia mediasisältöjä sekä vierailijoita, vierailuja ja lähiympäristön tapahtumia. Varhaiskasvatuksen katsomuskasvatuksessa lasten kanssa tutustutaan ensisijaisesti lapsiryhmässä läsnä oleviin uskontoihin ja muihin katsomuksiin sekä niihin liittyviin perinteisiin.
Aihetta lähestytään eettisen ajattelun, katsomusten, lähiyhteisön menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden sekä median näkökulmista.
Katja Castillo
Varhaiskasvatus rakentuu lasten, heidän huoltajiensa sekä henkilöstön vuorovaikutuksessa muotoutuvalle monaiselle kulttuuriperinnölle. Lasten elinpiirin laajentuessa lapset kohtaavat kodin perinteiden, toimintamallien, arvojen ja katsomusten lisäksi toisenlaisia tapoja ajatella ja toimia. Katsomuskasvatuksessa hyödynnetään lähialueen yhteistyömahdollisuuksia ja oppimisen paikkoja.
Henkilöstö toimii mallina lapsille kielellisen, kulttuurisen ja katsomuksellisen moninaisuuden myönteisessä kohtaamisessa. Työntekijöiden ammatillinen, avoin ja kunnioittava suhtautuminen monimuotoisiin perheisiin, perheiden erilaisiin kieliin, kulttuureihin, katsomuksiin ja uskontoihin, perinteisiin luo edellytyksiä hyvälle kasvatusyhteistyölle.
Saila Poulter