Kasvua katsomuksesta

Aikataulu: 18.9.2024, klo: 14:30 – 18:00
Tapahtumapaikka: Kirkon talo, Mikael-sali, Eteläranta 8

Elämäntaitoja oppimassa ja opettamassa. Suomen Ekumeenisen Neuvoston kasvatusasioiden jaoston järjestämä seminaari erityisesti opettajille ja opettajaksi opiskeleville.

Saavatko nuorten erilaiset katsomusidentiteetit näkyä koulussa? Miltä nuorten uskonnollisuus näyttää uusimman nuorisobarometrin valossa? Millainen merkitys uskonnon opettamisella on identiteetin rakentumiselle? Tervetuloa kuulemaan eri kirkkokuntien nuoria ja asiantuntijoita. Saat myös materiaalia tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettamiseen.

Ohjelma

Helsingin Tiedekulmassa järjestetään 18.9.2024 klo 17-19 seminaari, joka keskittyy pelon rooliin polarisaatioprosessissa erityisesti uskontojen näkökulmasta. Tavoitteena on pohtia muun muassa sitä, kuka hyötyy uskontoihin kohdistuvista ennakkoluuloista ja peloista, mitä seurauksia pelolla on yhteiskunnalle ja miten tämä pitäisi huomioida uskonto- ja katsomusdialogin näkökulmasta.

Seminaarin tavoitteena on edistää yhteiskunnallista keskustelua pelosta ja polarisaatiosta myös uskontojen näkökulmasta, sekä pohtia miten haitallista affektiivista polarisaatiota voisi vähentää uskontoihin ja katsomuksiin liitteen. Haluamme tarjota kasvattajille näkökulmia pelon käsittelyyn ja dialogin tukemiseen. Tule mukaan keskustelemaan!

Tilaisuutta voi seurata Tiedekulman striimin kautta ja se julkaistaan FOKUS ry:n Youtube-kanavalla. Seminaarin teemoista tuotetaan pedagoginen materiaali, joka julkaistaan YK:n uskontojen ja katsomusten yhteisymmärysviikolla helmikuussa 2025.  Tilaisuuden alustaa dosentti Teemu Pauha (Helsingin yliopisto) ja muina puhujina ovat muun muassa UNESCO-professori Arto Kallioniemi, yliopistonlehtori Inkeri Rissanen (Tampereen yliopisto) ja professori Hannu L. T. Heikkinen (Jyväskylän yliopisto). Seminaarin tarkka ohjelma julkaistaan elokuussa.

Tiistaina 24.9 klo 13-16.30
Kirkkohallitus, Eteläranta 1, Helsinki (Mikael-Sali)

Ohjelma

Mitä on aineeton elävä kulttuuriperintö? Miten hyödyntää moninaista kulttuuriperintöä paremmin omassa työssä? Minkälaista elävää perintöä on Suomessa? Kuinka kaikki tämä liittyy erilaisiin katsomuksiin? 

Kulttuuriperinnön näkökulma on viime vuosina laajentunut yhä enemmän aineellisesta aineettomaan – seinien, monumenttien ja museoesineiden sijasta sen keskiössä ovat ihmiset. Mitä kulttuuriperintö merkitsee ihmisten arjessa ja juhlassa, mitä arvoja ne meille välittävät, kenen kulttuuriperinnöstä puhutaan ja toisaalta mistä vaietaan? Aineeton elävä kulttuuriperintö tarjoaa monenlaisia lähtökohtia ymmärtää yhteisöön kuulumisen ja toisaalta ulkopuolisuuden teemoja. Tunnistamalla omaa kulttuuriperintöään tiedostaa myös omia asenteitaan toisten perinteitä kohtaan, jolloin omia asenteita voi tarvittaessa muuttaa. Elävällä kulttuuriperinnöllä on paljon annettavaa katsomuksiin liittyvässä työssä ja se tarjoaa työkaluja kohdata toisten kulttuuriperintöjä sensitiivisesti.

JUHLAT ELÄMÄSSÄNI -aineiston keruu 31.1.2025 saakka.

Vuoden kierrossa juhlat tuovat vaihtelua arkeen ja melkein jokainen meistä viettää joitakin vuotuisjuhlia. Nyt keräämme kaiken ikäisiltä tietoa siitä, millaisia vuosittain toistuvia juhlia. Suomessa vietetään ja millaista kulttuurillista, katsomuksellista ja uskonnollista moninaisuutta niihin liittyy.Mitä juhlia sinä vietät? Millaiset juhlaperinteet ovat sinulle tärkeitä ja rakkaita? Kerro sinulle tärkeimmästä vuoden kierron juhlasta tai juhlista. Arvomme kaikkien vastaajien kesken kirjapalkintoja.

Kirjoita vapaasti ja omalla tyylilläsi. Voit halutessasi
käyttää apuna seuraavia kysymyksiä:

Lähetä oma juhlamuistosi 31.1.2025 mennessä

https://www.finlit.fi/arkisto/vastaa-muistitietokeruisiin/juhlat-elamassani/

Viisastutaan!-materiaali avaa joitakin ikkunoita katsomusten ja kulttuurien maailmaan. Viisauksia on painottaen lapsen ja kasvattajan näkökulmaa, pedagogista käytettävyyttä sekä moninaista suomalaista kontekstia.

Materiaalikokonaisuuteen pääset suoraan

TÄSTÄ

Karvi arvioi paikallisten varhaiskasvatussuunnitelmien toteutumista päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa (28:2023). Julkaisussa nimetään viisi kehittämissuositusta, joista yksi liittyy katsomuskasvatukseen ja kulttuuriseen moninaisuuteen. Suositus kuuluu kokonaisuudessaan näin:

Katsomuksellinen ja kulttuurinen moninaisuus tulee tunnistaa ja katsomuskasvatusta toteuttaa tavoitteellisesti. Arvioinnin perusteella katsomuskasvatuksen toteuttaminen lapsiryhmissä koettiin haastavaksi. Varhaiskasvatuksen henkilöstöä tulee kannustaa aiempaa vahvemmin katsomuskasvatuksen toteuttamiseen. Heille tulee tarjota koulutustilaisuuksia joissa katsomuskasvatusta käsitellään konkreettisten esimerkkien avulla.

Tutustu julkaisuun tästä