Myytti etsii vastausta suuriin kysymyksiin.
Myytit kertovat muun muassa siitä, miten maailma sai alkunsa, mikä on elämän tarkoitus ja mitä ihmiselle tapahtuu kuoleman jälkeen. Tyypillisiä myyttien aihepiirejä ovat esimerkiksi luominen, luonto ja luonnonilmiöt, yliluonnollisia voimia omaavat sankarit, hirviöt ja demonit sekä kuolemanjälkeinen elämä.
Ennen tieteen kehittymistä maailman syntyä selitettiin erilaisten pyhien kertomusten eli myyttien avulla. Edelleenkään tiede ei ole kyennyt täysin selittämään maailmankaikkeuden olemassaolon perimmäisiä kysymyksiä. – Sylvia Hakari
Lattiakuvat on kokonaisvaltaista ja dialogista pedagogiikkaa.Lattiakuvat on osallistava, moniaistinen ja pedagoginen kerronnan menetelmä, joka sopii ryhmille varhaiskasvatuksesta nuoriin ja aikuisiin. Kertomukset, symbolit ja luovuus kutsuvat käsittelemään tunteita, arvoja ja elämänkysymyksiä.Lattiakuva-kertomuksia löydät täältä
Oho! Tämä YouTube-upotus ei näy, koska et ole hyväksynyt markkinointievästeitä. Hyväksy markkinointievästeet.
Islamilaisissa maissa Koraani ohjaa sekä yksilön että koko yhteiskunnan elämää. Koraani korostaa myös muslimin ja Jumalan välistä välitöntä ja läheistä suhdetta. Koraanin ohella muslimeille tärkeitä ovat myös ”hadithit”, jotka ovat profeetta Muhammedin teoista ja sanoista kertovia lyhyitä kertomuksia. Hadithit on koottu 800-luvulla ja niissä kerrotaan myös Jeesuksesta.
Juutalaisten pyhät kirjoitukset Toorassa ovat kristityille osaltaan tuttuja Vanhasta Testamentista luomiskertomuksineen, käskyineen, kieltoineen, runoineen ja kertomuksineen vaikkapa Nooan arkista ja Joonasta valaan vatsassa. Myös koraani käsittelee lähes kaikkia ihmisen elämään, kuolemaan ja tuonpuoleiseen liittyviä kysymyksiä.
Hindulaisuuteen taas liittyvät Lähi-idän uskonnoista poiketen monenlaiset tekstit. Eräs laji on eeppiset runoelmat, joiden ei koeta olevan jumalan ilmoituksia, mutta kuitenkin tärkeitä. Näistä keskeisimpiä on Mahabharata, joka on Intian kansalliseepos.
Se sisältää Bhagavadgitan, Herran laulun, jossa kuvataan, että kuolema ei ole loppu ja ihmisen on täytettävä velvollisuutensa. Näissä kaikissa suurissa kertomuksissa on lopulta paljon yhteistä.
Nykypäivän globaalistuvassa maailmassa maailmanuskontojen vaikutus näkyy lähes kaikkialla, kuten esimerkiksi taiteessa, politiikassa ja ihmisten arkielämässä. Katsomuksellisesti neutraalia ympäristöä ei ole.
Eri uskontojen tuntemus auttaa meitä jokaista kohtaamaan eri uskontojen kannattajia ja ymmärtämään heidän ajattelu- ja elämäntapaansa. Esimerkiksi Lähi-idässä syntyneiden uskontojen yhteisiin juuriin tutustuminen ei tarkoita oman uskonnollisen identiteetin hämärtymistä eikä uskontojen sekoittamista keskenään.
Pikemminkin päinvastoin: se voi vahvistaa tuntemusta omasta uskonnosta ja tukea omaa uskonnollista identiteettiämme ja samalla lieventää pelkoja itsellemme tärkeän menettämisestä.
Moninaisuuden lisääntyessä myös tarve ymmärtää vieraiden kulttuurien kertomuksia ja rakentaa yhteyksiä on osoittautunut välttämättömäksi. Maailmanuskontoja tarkastellessa keskitytään usein uskonnon ulkoisesti näkyviin tuntomerkkeihin: juhliin, vaatetukseen, symboleihin ja pyhiin paikkoihin.
Pyhiä kertomuksia tarkastelemalla voidaan kuitenkin päästä paljon lähemmäs uskonnon todellista ydintä ja sisältöä -– juuri kertomuksethan luovat perustan opille ja ovat sitä kautta muokanneet uskonnon ulkoisia piirteitä.
LATTIAKUVAT – KOKONAISVALTAISTA JA DIALOGISTA PEDAGOGIIKKAA
Lattiakuvat on osallistava, moniaistinen ja pedagoginen kerronnan menetelmä, joka sopii ryhmille varhaiskasvatuksesta nuoriin ja aikuisiin. Kertomukset, symbolit ja luovuus kutsuvat käsittelemään tunteita, arvoja ja elämänkysymyksiä.
Menetelmän ytimessä on dialogisuus: Lattiakuvissa opitaan ilmaisemaan itseä, kuuntelemaan toisia ja liittymään siihen, mitä yhdessä syntyy.
Lattiakuva-pedagogiikkaa esitellään täällä
Kun kertomukset ovat leikkiä ja yhteistä ihmettelyä
Deep Talk hyödyntää Maria Montessorin kehittämää pedagogiikkaa, jossa korostuu leikki, ihmettely, oivaltaminen ja osallisuus. Kerronnassa on ihmettelevä ja tutkisteleva ote.
Pedagoginen kerronta antaa tilaa avoimuudelle, erilaisille ajatuksille ja tulkinnoille.
Deep Talk vahvistaa sisäisen puheen löytämistä ja kehittää myötätuntoa itseä ja muita kohtaan. Arvostavasti. Deep talk menetelmässä hyödynnetään usein eri kulttuureista ja katsomuksista olevia vanhoja kertomuksia.
Miksi Deep Talk kiinnostaa? Tuula Valkosen kehittämässä menetelmässä
Deep Talk vahvistaa läsnäoloa ja kuuntelemisen taitoa. Se soveltuu hyvin myös monikielisille ryhmille. Lapsi oppii uusia käsitteitä ja ilmaisee itseään niillä. Deep Talkissa oma sisäinen puhe ja ryhmän yhteinen kieli limittyvät.
Deep Talk menetelmän vaiheita kuvataan käsitteellisinä tiloina. Nämä vaiheet on nimetty eteistyöskentelyksi, kerronnaksi, leikiksi ja juhlaksi.
Vuonna 2020 tuotimme kerran viikossa uuden, aiemmin julkaisemattoman Viikon tarinan, jonka käsikirjoittajina ovat olleet varhaiskasvatuksen asiantuntijat yhteiskunnan eri alueilta. Viikon tarina saattelee lapsia kysymysten ja keskustelun pinnoille.
Täältä löydät yli 30 erilaista Viikon tarinaa: Viikon tarinat -YouTube-soittolista
Tässä esimerkkitarinoita, joiden aiheina ovat
Kirjoittajina mm. Helsingin yliopistotutkijat Anuleena Kimanen, Niina Putkonen, Saija Benjami, piispa emerita Irja Askola, Kirkon tutkimuskeskuksen kouluttaja ja asiantuntija Anne Anttonen, kirjailija ja retriittiohjaaja Mari Vainio, yhteiskuntatieteiden tohtori Johanna Hurtig, piispainkokouksen teologinen sihteeri Anna-Kaisa Inkala sekä asiantuntija Ulla Siirto.