Alkusyksy

Rakennetaan vapaaehtoistyön tori, jossa esitellään monipuolisesti erilaisia vapaaehtoistyön mahdollisuuksia seurakunnassa. Kutsutaan eri-ikäiset vapaaehtoistyöstä kiinnostuneet mukaan, ja tehdään mahdollisuuksia myös lapsille, nuorille ja perheille yhdessä olla mukana vapaaehtoistyössä. Torilla voi jutella eri työalojen ihmisten kanssa siitä, mitä vapaaehtoistyö on, ja miten siihen voi tulla mukaan. Tämä voi olla hyvä mahdollisuus murtaa työala- ja ikäkausirajoja seurakunnassa, kun mietitään, miten kunkin ihmiset omat lahjat voisivat tulla käyttöön seurakunnan rakentamiseksi. 

Annetaan jokaiselle kirkkosaliin tulijalle kultakartongista leikattu “kultakolikko”, kynä sekä vahvuuslomake. Vahvuuslomakkeella on neljä aluetta, joiden otsikot ovat: Mistä innostut? Mikä auttaa sinua selviämään haastavista tilanteista? Missä muut ihmiset pyytävät sinulta apua? Mitä haluaisit oppia?

Osana saarnaa pohditaan sitä, mitä lahjoja jokaisella on. Vahvuuslomakkeelle mietitään ainakin muutama asia jokaiseen neljästä sarakkeesta.

Jumala kehottaa meitä laittamaan lahjamme käyttöön. Lahjoista valitaan yksi, jonka haluaa ottaa käyttöön toisten ihmisten auttamiseksi. Tämä voi tarkoittaa seurakunnan vapaaehtoistyötä tai vapaamuotoista auttamista. Tämä lahja kirjoitetaan kultakolikkoon ja tuodaan isoon lasipurkkiin alttarille. Siunataan kaikkien lahjat, että ne voisivat kantaa hyvää hedelmää Jumalan valtakunnassa.

Kultarahan saa ottaa mukaansa kotiin. Ohjeistetaan laittamaan se (ja myös vahvuuslomake) kotona näkyvälle paikalle. Siinä on sinun Jumalalta saamasi lahja, jota voit käyttää tehdäksesi hyvää. Sinun lahjasi on siunattu, käytä sitä iloisin mielin. Kultaraha muistuttaa omasta lahjakkuudesta.

Elämässä on aikoja, jolloin ihminen tai yhteisö kutsutaan tekemään valintoja. Jumala neuvoo, ettei silloin pitää erityisesti kuunnella Jumalan ääntä ja omaa sydäntään. Tilassa on erilaisia tienviittoja, jotka johtavat erilaisiin paikkoihin. Tienhaaroissa voi lukea jotain tai ne voivat olla tyhjiä.

Kirkkoon on tehty rukouskeitaita: tyynyjä nurkassa, ikoni, teltta, alttari, suitsuke, taustalla meditatiivista musiikkia. Täällä on mahdollisuus ihmetellä ja kokeilla, miltä tuntuu hiljentyä kuuntelemaan Jumalaa ääntä ja levätä rukouksessa. Lisäksi kirkossa on alttareita, ks. Toiminta.

Tilaan kootaan isoja fläppipapereita, joihin voi kirjoittaa ajatuksia siitä, mitkä kaikki asiat pitäisi tässä ajassa nähdä, kuulla ja huomata erityisen herkästi. Eri papereihin voi koota kirjoittaen tai piirtäen erityyppisiä ilmiöitä, jotka ovat tässä ajassa ajankohtaisia. Ilmiöt voivat olla paikallisia tai globaaleja. Papereille kootut asiat tuodaan esirukoukseen mukaan.

Jos seurakunnan eri toiminnoissa esim. Rippikoulussa on käytössä rukoushelmet, katekismushelmet tai jokin muu toiminnallinen rukous, käytetään niitä myös messun esirukouksessa. Myös 1. vsk evankeliumi (“minun huoneeni on rukouksen huone”) kutsuu keskittymään rukoukseen. Esimerkiksi käsillä tekeminen ja värit auttavat siinä monia.

– Rukouskivet (helmet väreihin liittyvine teemoineen aseteltuna eri puolille kirkkotilaa) ja astia niitä varten alttarikaiteelle
– Martin Lönnebon rukoushelmet
– Virtuaalinen rukousseinä esimerkiksi Mentimeterin tai Answergardenin kautta
– Tuohus tai muu rukouskynttilä, joita voi sytyttää eri rukousaiheiden eteen kirkkoon rakennetuilla alttareilla

Jos messussa käytetään tekstiä savenvalajasta (Jer.18:1-10), voi messun jälkeen muotoilla savesta rukousesineen (esimerkiksi lintu, käsi, kynttilä, kynttilänjalka…).

Elämä muodostuu päätöksistä, isoista ja pienistä. Teemme joka päivä pieniä päätöksiä, jotka ohjaavat päivän ja ehkä elämänkin suuntaa. Joskus tuntuu, että päätöksiä pitää tehdä aivan liikaa.

Jeesuksen seuraaminen on päätös, jonka voi tehdä uudestaan joka päivä. Kristittynä kasvaminen on kasvamista Jumalan rakkaudessa.

Eri sukupolville tärkeitä ja ajankohtaisia päätöksiä ja toisaalta yhteyttä sukupolvien välillä voi vahvistaa saarnakysymyksillä. Kysymyksiä pohditaan messussa muodostettavissa ryhmissä, joista kaikkiin pyritään saamaan mahdollisimman eri ikäisiä ihmisiä.

Voidaan myös kutsua muutamia eri ikäisiä saarnakeskusteluun, jota muut kuuntelevat.

Kysymyksiä voivat olla esimerkiksi:
– Miten maailmaa voi muuttaa pienillä jokapäiväisillä päätöksillä?
– Mitkä ovat isoimpia päätöksiä, joita olet joutunut tekemään?
– Mistä tai keneltä etsit neuvoa silloin, kun sinun pitää tehdä vaikeita päätöksiä?
– Mitkä ovat yhteisömme kysymykset tai haasteet tällä hetkellä, joihin pitäisi etsiä ratkaisuja?
– Miten voisimme yhteisönä muuttaa maailmaa paremmaksi?

Rukoileminenkin tai Jumalan äänen kuunteleminen hiljentyen voi olla päätös. Missä ja miten se voisi olla osa sinun arkeasi?
Rukous on uskon äidinkieli. Mitä muuta rukous voi kuitenkin myös olla kuin sanoja? Tarvitaanko sanoja aina ollenkaan?

Itse tehtyjä saviesineitä ei kannata antaa mukaan “märkänä”. Kerrotaan, mistä ja milloin oman esineen voi hakea kuivumisen jälkeen. Hyvä hetki on seuraavan sunnuntain messu tai muu seurakunnan toiminta – tervetuloa mukaan, onpa mukava nähdä taas ensi kerralla!

Annetaan mukaan kotiin myös syksyn toiminnan ohjelma.

9 ja 10. käskyt (Älä tavoittele lähimmäisesi omaisuutta. Älä tavoittele puolisoa, työntekijöitä, karjaa äläkä mitään, mikä hänelle kuuluu.) tai niiden alku (Älä tavoittele…) on esillä tilassa kirjoitettuna. Tuodaan tekstin ympärille kuvia tai esineitä, jotka kertovat siitä, millä nykyajan ihmiset flexaavat (kehuskelevat) ja mitä he toisaalta tavoittelevat tai kadehtivat toisiltaan.

Vahvistetaan hyvää toinen toisissamme. Kerrotaan toiselle, mitä asiaa hänessä tai hänen elämässään ihailen tai pidän suuressa arvossa. 

Pohditaan itsensä tutkiskelua sekä leuhkimisen ja kadehtimisen väliin jäävää aluetta. Kenen silmin ja millaisella katseella katson itseäni ja elämääni?
– Mistä olen kiitollinen?
– Mitä kadehdin toisilta?
– Milloin itseä tai omaa toimintaa on vaikea katsoa suoraan?
– Mikä estää meitä rakastamasta itseämme ja näkemästä itseämme arvokkaana?

On luonnollista kadehtia ja moni asia, jota kadehdimme, voi tuntua myös kipeältä ja epäreilulta. Esim. Jos on kateellinen siitä, että toisella on kumppani ja lapsia, vaikka itsellä ei ole. Tai toinen on taitava niin monessa asiassa ja omat lahjat eivät meinaa tulla huomatuksi.

Kuitenkin Jumala kehottaa meitä olemaan kadehtimatta, sillä kateus estää meitä olemasta kiitollisia siitä, mitä olemme Jumalalta saaneet. Jumala tietää, että yksikään ihminen ei ole täydellinen. Silti jokainen on hänelle arvokas ja rakas. Voinko nähdä toisissa ihmisissä Jumalan kuvan ja iloita hänen asioistaan? Voinko katsoa itseäni Jumalan silmin, lempeästi ja rakastavasti? Tunnistanko sen hyvän, joka omaan elämääni kuuluu?

Kehotetaan viikon ajan pitämään päiväkirjaa siitä, mitä hyviä ja kauniita asioita omasta elämästä ja jokaisesta päivästä löytyy.

Kuvia silmät, korvat tai suun peittäneistä ihmisistä. Kysymys mitä on helppoa olla näkemättä, kuulematta, sanomatta? Mitä on vaikea nähdä, kuulla tai sanoa? 

Tehdään pareittain harjoitus, jossa toinen kertoo jotain itselle tärkeää asiaa toiselle. Ensimmäisellä kerralla toinen ei kuuntele kunnolla, puuhaa jotain muuta. Toisella kerralla hän kuuntelee huolella, katsoo silmiin ja osoittaa myötätuntoa.  Miltä tuntuu kun toinen ei kuuntele? Miltä tuntuu, kun tulee kuulluksi ja kohdatuksi? 

Järjestetään “pimeet kirkkokahvit” eli tilanne, jossa kaikki ovat silmät sidottuina ja osallistuvat ilman näköaistia. Kokemus avaa ymmärtämään mitä on elää ilman näköaistia. Mahdollisuuksien mukaan pyydetään yhteistyöhön seurakunnan alueella toimivia kokemusasiantuntijoita. 

Hyvä puhe – huono puhe:
millaista puhetta tekee mieli kuulla? Millainen puhe tuntuu pahalta kuulla? Millainen puhe tai toiminta sulkee ulos muiden joukosta?

Evankeliumitekstin termi Effata tarkoittaa aukenemista. Sokea oli suljettu yhteisön ulkopuolelle ja silmien aukeneminen johti myös siihen, että hän pääsi yhteisöön mukaan. Keitä me suljemme ulos? Miten voisimme yhteisönä avautua kutsumaan mukaan, ei sulkemaan ketään ulkopuolelle? Mitä kuulen ja näen – mitä kieltäydyn kuulemasta ja näkemästä?

2. vuosikerta

Tekstiä havainnollistetaan pähkinöillä ja isolla puumaisella huonekasvilla, johon on kiinnitetty kartongista tehtyjä “hedelmiä”. Hedelmissä lukee eri asioita, joita Jumalan sana saa ihmisessä aikaan: rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, sävyisyys, itsensähillitseminen (Gal. 5:22). Näistä rakkaus on puussa korkeimmalla, koska se on kaikista lahjoista suurin.

Pähkinät kuvastavat siemeniä. Hedelmiä kasvaa sen mukaan, mitä siemeniä istutetaan multaan. Sanat voivat olla siemeniä, jotka vaikuttavat hyvää tai pahaa. Puhumalla hyvää voi kasvattaa itsessään, elämässään ja ihmissuhteissaan hyviä hedelmiä. Yhdestäkin siemenestä voi kasvaa valtava puu.

Keskustelukysymys:
Mitkä sanat ovat vaikuttaneet koko elämääsi? Kuka ne sanoi ja mikä niiden vaikutus oli?

Annetaan kotiin “puhehaaste”. Viikon ajan tarkkaile puhettasi. Koita kitkeä puheestasi negatiivisuutta, arvostelua, tuomiota ja valittamista. Puhu sen sijaan hyvää läheisistäsi ja elämästäsi. Mitä huomaat viikon aikana?

Kuunteluhaaste: Kysytään toiselta ihmiseltä “Mitä kuuluu?” ja oikeasti kuunnellaan häntä.

Kirkkokahvihaaste, jossa jokainen käy keskustelemaan sellaisen henkilön kanssa, jonka kanssa ei ole aikaisemmin jutellut.

Villasukkamessu on helposti lähestyttävä nuorten ja nuorten aikuisten messu, johon saa tulla paikan päälle villasukissa tai sukissa. Messun tunnelmasta pyritään tekemään kodikas ja lämminhenkinen. Etukäteen kerrotaan, että kolehtina voi tuoda itse neulottuja tai virkattuja villasukkia, pipoja ja lapasia, villalankaa neulomista varten tai rahakolehdin diakoniatyölle. Langat annetaan lähetyspiirin tai diakoniapiirin käyttöön ja neuletyöt diakoniatyön kautta tarvitseville tai kastelahjoiksi uusille seurakuntalaisille.

Messun mainoksista saa näyttäviä käyttämällä villasukkateemaisia kuvia.

Kirkossa on esillä erilaisia villahuiveja ja lankoja.

Erilaisia villahuiveja saa kokeilla hartioille ja tuntea, miten ne lämmittävät. Myös väljästi neulottu tai virkattu huivi lämmittää, kun se on tehty villasta.

Kokeillaan, miten pitävää ja kestävää villa on. Yksinkertainen lanka ainakin aikuisen on melko helppo katkaista, mutta mitä enemmän säikeitä tai lankoja on, sitä kestävämpiä ne ovat yhdessä.

Kenelle haluaisit lahjoittaa villasukat tai jotain muuta? Jumalanpalveluksen etkoilla tai kirkkokahveilla voi kutoa jotakin yhteisesti sovittua lahjoitettavaa tai myytävää vaikka diakoniamyyjäisiin.

Erivärisistä langoista voi solmia esirukouksia verkkopohjaan (esim. Kalastajaverkko, matonpohja tms)

Jumalan rakkaus ei ole vain tunne, vaan jotakin enemmän. Jumala on rakkaus. Koko maailma on syntynyt Jumalan rakkaudesta. Jumalan rakkaus tuntuu lämpönä katseissa, hymyissä, harteilla, varpaissa.

Kristittynä kasvaminen on Jumalan rakkaudessa kasvamista ja Jumalan rakkauden heijastamista maailmaan niin, että se saa lämmittää jokaista. Rakkaus auttaa tekemään asioita toisten hyväksi – vaikka villasukkia.

Meidät on kutsuttu rakastamaan toimisiamme. Rakkaus ei ole vain tunne, vaan myös tekoja ja toimintaa. Villasukkaa parsimalla voi näyttää, miten rakkaus pystyy tekemään rikkinäisen ehjäksi. Parsitulla sukalla tai villapaidalla voi taas jatkaa eteenpäin. Millaisia reikiä voimme olla parsimassa?

Kirjoneuletta, monisäikeistä villalankaa tai useamman langan nippua voi käyttää havainnollistamaan, miten ihmiset seurakunnassa ja yhteiskunnassa tarvitsevat toisiaan ja ovat riippuvaisia toisistaan. Upeimmat kuviot syntyvät useasta langasta, ja monisäikeinen lanka on vahvempi kuin yksisäikeinen.

Kirkkokahveilla pidetään neulekahvila. Eri sukupolvien välistä yhteyttä voi vahvistaa kutsumalla mukaan eri ikäisiä neulojia jakamaan neuleohjeitaan ja -vinkkejään toisilleen.

Kiinnitetään seinälle iso paperi, jossa lukee isoilla kirjaimilla KIITOS. Värikkäillä kynillä saa käydä kirjoittamassa asioita, joista on kiitollinen. Kiitosaiheet voi kirjoittaa myös oman käden muotoiselle paperille ja liittää yhteiseen kuvaan. Kiitosaiheet luetaan esirukouksessa.

Toiminnallinen rukous:
Ojennetaan kädet eteenpäin kuin annettaisiin lahjaa. Kuvitellaan mielessä kaikki asiat, joista halutaan tuoda Jumalalle kiitosta. Meidän kiitoksemme on lahja Jumalalle. Ojennetaan kädet eteenpäin ikään kuin vastaanottamaan lahjaa. Rukoillaan, että Jumala antaa meille taivaallisia lahjoja: iloa, rauhaa, armoa, anteeksiantoa, oman rakkautensa. Kirkossa on lappuja, joilla lukee kiitoksen aiheita. Messun aikana saa hakea omaa kiitosaihetta kuvaavan lapun ja antaa sen eteenpäin toiselle.

Messun musiikissa hyödynnetään käsiä eri tavoin rytmittelyssä jne. eli säestetään musiikkia käsin.

Kiitollisuus on elämänasenne, joka on hyväksi mielenterveydelle ja jopa fyysiselle terveydelle. Tästä löytyy useita tutkimuksia. Kiitollisuus auttaa muistamaan sen, että meillä on hyvä Jumala, joka haluaa pitää meistä huolta ja on antanut jokaiselle hyviä lahjoja. Kiitollisuuden aiheita on hyvä sanoittaa myös ääneen.

Annetaan mukaan pienet vihot, joihin on liimattu kanteen tarra tai paperi, jossa lukee “Kiitoksen kirja” ja jokin kiitollisuuteen liittyvä raamatunkohta, kuten Kol. 1:12, Ef. 5:19-20 tai Jaak. 1:17. Antakaa ohjeeksi kirjoittaa joka päivä vihkoon muistiin asioita, joista on sinä päivänä ollut kiitollinen.

Kiitos-seinälle liitetyt kädet, joissa on omat kiitosaiheet, saa ottaa mukaan kotiin.

Kirkossa on paljon tyynyjä, patjoja ja vilttejä. Niitä voi olla lattialla mutta myös penkeissä. Vaihtoehtoisesti voidaan ripustaa riippumattoja ulos tai sisälle.

Tilassa soi lepoon kutsuva musiikki. Valaistus saa olla hämärä, mielellään kynttilöillä luotu.

Kirkkoon kutsutaan jo puoli tuntia ennen messun alkua. Niille, jotka ehtivät tulla, on tilaa rauhoittua ja levätä. Sama mahdollisuus on tarjolla kirkkotilassa messun jälkeen. Merkityksellistä on kiireettömyyden tuntu – kirkossa saa olla kuin Maria Jeesuksen jalkojen juuressa.

Tullessa kutsutaan etsimään itselle sopiva paikka: missä minun on hyvä olla Jeesuksen jalkojen juuressa, rauhoittua pyhän läsnäoloon? Haluatko kääriytyä huopaan tai painaa pääsi tyynylle?

Messu on vähäeleinen ja lepoon kutsuva. Siellä saa olla ja levätä, kuunnella itseä ja Jumalaa.

Messun loppua varten on varattuna lappuja, joille on printattu Raamatun tapoja kuvailla Jumalaa, ks. Toiminta.

Lauletaan Taizé-lauluja, joihin on helppo yhtyä. Samaa laulua toistetaan useita kertoja. Jos ihmiset niin toivovat, lauluina voi olla myös tuttuja virsiä tai nuorten veisuja.

Messun lopussa jokainen saa valita mukaansa sellaisen raamatunlauseen, jota sillä hetkellä tarvitsee. Lauseet kuvaavat Jumalaa eri tavoin Raamatun sanoin: Jumala on…
isä (Ef. 4:6), äiti (Jes. 66:13a), paimen (Ps. 23:1), linna (Ps. 94:22), kallio (2. Sam. 22:3a), lintuemo tai kotka (5. Moos. 32:11), kuningas (Ps. 93:1a), tuomari (Ps. 7:12a), sotilas (2. Moos. 15:2-3), aurinko (Hab. 3:4), valo (Ps. 27:1a), rakkaus (1. Joh. 4:16b), lähde (Ps. 36:10a), opettaja (Job 36:22), suojaava varjo (Ps. 121:5–6), kilpi (Ps. 115:10), Sana (Joh. 1:1), Luoja (Ps. 146:6a), Jumala suojelee (Jes. 42:6b), Jumala on ikuinen (Jes. 40:28b), Jumala pelastaa (Miika 7:7), olemme Jumalan kuvia ja kaltaisia (1. Moos. 1:26a)

Sanoja käytetään vain vähän. Sanat rohkaisevat meditatiivisuuteen: ole tässä ja nyt, hengitä, rentoudu, ole läsnä itsesi ja Jumalan kanssa. Kun keskityt tähän hetkeen ja Jumalaan, unohdat huolesi. Saat levätä Jumalassa.

Lönnebon rukoushelmien kirjasta voi käyttää kastehelmen tai pyhän huolettomuuden helmen meditaatioita. (Kts. lisätiedot)

Lauletaan Jumalan kämmenellä. Sen jälkeen pohditaan hiljaa mielessä omia vastauksia kysymyksiin:
– Millaisiin mielikuviin Jumalasta laulu vie sinut?
– Miltä Jumalan kämmenellä tuntuu olla?
– Millaisesta jumalakuvasta saat turvaa ja lohdutusta?

Kannustetaan jatkamaan “Lepää Jumalassa” -hetkiä kotona viikon aikana, esim. 15 minuuttia päivässä, jolloin vaan olet rauhassa itsesi ja Jumalan kanssa, hengität, rentoudut ja olet vaan.

Messun päätteeksi kutsutaan Yö kirkossa –tapahtumaan.

Varituskuvia rippikouluun (lastenjanuortenkeskus.fi)
Rukoushelmet – polku hiljaisuuteen (LK-kirjat). Kastehelmi s. 64, Huolettomuushelmi s. 72.

Syksyn aikana, ennen mikkelinpäivää järjestetään legorakennuskilpailu teemalla Vahvat enkelit auttavat. Ideoinnissa voi käyttää tekstiä Apt. 12:5–11. Kilpailuun voi osallistua lähettämällä kuvan itsestään ja omasta rakennelmastaan. Mukaan liitetään tekijän kertomus siitä, mitä hän on rakentanut. Kuvia voi olla useita varsinkin, jos yksityiskohtia on paljon tai työ on suuri.

Kuvat julkaistaan seurakunnan somessa tai nettisivuilla, jossa kuka tahansa voi osallistua voittajan valintaan äänestämällä. Voittaja kutsutaan messuun ja palkinto, legopakkaus, annetaan sen aikana. Kilpailukuvista tehdään näyttely kirkkoon.

Yhdestä päivän tekstistä toteutetaan legoanimaatio sopivassa lasten tai nuorten ryhmässä, ks. Lisätiedot.

Koululaisia pyydetään mukaan messun tehtäviin, kuten jakamaan legopusseja ovelle. Jos mahdollista, musiikissa on mukana lasten kuoro ja/tai bändi, jotka ovat saaneet itse valita messun musiikin.

Ovella jaetaan jokaiselle pieni pussillinen legopalikoita. Jokaisessa pussissa on ainakin yksi sininen, punainen, keltainen, vihreä ja musta palikka.

Alttarin lähellä on iso, legoista rakennettu risti.

Lasten kirkon vuoden 2022 vinkeissä on monia hyviä toiminnallisia rukouksia esimerkiksi supersankarin synnintunnustus ja silittelyrukous messun päättyessä.

Legojen käyttö messussa
– Mikä väri kuvaa päivän fiilistäsi? Näytä nostamalla valitsemasi legopalikka ilmaan.
– Synnintunnustuksen aikana jokainen tuo mustan legopalikan legoristin juurelle. Synninpäästössä mustat legot peitetään valkealla liinalla.
– Esirukous toteutetaan eri värisillä legopalikoilla, joita saa tuoda eteen.
– Lasten paikassa on duploja ja legoja, joilla saa rakennella.

Messun jälkeen mahdollisuus kuvata itsensä enkelin kanssa. Enkelien turvassa mahdollisuus kulkea lautapolkua kirkkopuistossa.

Enkelit esitetään usein hempeinä hahmoina. Raamatun enkelit ovat kuitenkin voimakkaita sotureita – taattua supersankariainesta! Onneksi enkelit ovat tosi vahvoja, koska silloin niillä on voimaa suojella meitä kaikelta pahalta. Suojelusenkelin pitää varmasti olla tosi vahva. Mitä muita ominaisuuksia enkelillä on hyvä olla? Vielä enkeleitäkin vahvempi on kuitenkin Jeesus.

Messussa katsotaan lasten tai nuorten tekemä legoanimaatio päivän tekstistä.

Legorakennuskilpailun voittajaa haastatellaan:
– Mistä teoksesi kertoo?
– Mistä sait idean toteutukseen?
– Minkä nimen antaisit teoksellesi?
– Mikä siinä on mielestäsi parasta?
– Mikä ideoinnin avuksi annetussa raamatuntekstissä (Apt. 12:5–11) kiinnostaa sinua eniten?

Jaossa on iltarukouskortteja, ks. Lisätiedot.

Lasten ja nuorten keskuksen vinkit Mikkelinpäivän viettoon eri vuosilta

Animaatioita on helppo tehdä esim. StopMotion-ohjelmalla mobiililaitteilla. Katso lisäohjeet: Pala-animaatio – Uskonnonopetus

Iltarukouskortit – Lastenkirkko 

Syksyn erilaista satoa on koottuna tarjolle. Ihmetellään sitä yhdessä. Tehdään siitä yhdessä ruokaa.

Tilaa voi koristella myös erivärisillä syksyn lehdillä.

Syksyn lehtiä käytetään osana synnintunnusta. Kukin saa valita korista yhden lehden, joka muistuttaa itselle jostakin sellaisesta omassa itsessä, josta olisi hyvä päästä irti ja voida luopua. Jostakin joka vahingoittaa omaa mieltä, estää kasvua ihmisenä, vie kauemmaksi Jumalasta. Lehdet tuodaan yhteiseen paikkaan ja ”heitetään maatumaan”

Synninpäästössä nostetaan esiin sitä, että Jeesus antaa elämän. Jeesus virvoittaa ja muuttaa meidät sisältäpäin. Tätä voi havainnollistaa väriä vaihtavilla kukilla tai suodatinpussikukilla.

Laita messun alussa valkoisia tuoreita leikkokukkia lasipurkkeihin, joissa on eri värisillä elintarvikeväreillä värjättyä vettä. Kukkien tulee olla tuoreita ja varret leikata niin, että vesi pääsee imeytymään hyvin. Varsien on hyvä olla lyhyehköjä. Kerro, että messun aikana voi seurata, kun kukat vaihtavat väriä. Kukkien kautta voi eri tavoin kertoa siitä, miten Jeesus antaa elämän.

Suodatinpussikukkia voi askarrella lasten kanssa. Suodatinpussi koristellaan vesiliukoisilla tusseilla. Koristeet voivat olla millaisia vain. Ruiskuta vesipullolla vettä suodatinpussien päälle ja ihastele, miten värit leviävät! Kun suodatinpussit ovat kuivuneet hieman, ne voi avata ja leikata muistuttamaan kukkaa. Varren voi askarrella askartelupunoksesta.

Jumala herättää joka vuosi kuolleelta näyttävän luonnon eloon. Jumala voi monin tavoin uudistaa myös ihmisen elämän.

Ihmettelykysymykset:
– Syksyllä korjataan satoa. Sen jälkeen luonto kuolee. Missä kaikessa sen voi nähdä? Miltä tuntuu syksyllä, kun luonnosta vihreä kuolee ja kuihtuu?
– Miten uusi elämä luonnossa syntyy keväisin? Miltä tieto siitä tuntuu näin syksyllä?
– Mikä antaa sinulle toivoa ikävien koettelemusten keskellä?
– Kasteen yhteydessä puhutaan ”vanhan ihmisen kuolemasta” ja ”uuden ihmisen syntymisestä elämään”. Mitä tämä voisi tarkoittaa nykyihmisten elämässä?
– Tarvitseeko ihminen elämäänsä syksyä ja joidenkin asioiden kuihtumista ja kuolemaa?
– Miten Jumala voi uudistaa meidän elämäämme?
– Jutelkaa samalla elämästä: mitä elämä on, mikä antaa elämän, miten Jeesus haluaa antaa meille hyvän elämän ja muuttaa voimallaan meitä sisältä päin.

Kirkkokahveilla voidaan askarrella syksyn lehtien ja muovailusaven avulla syksyn lehtien mallisia saviastioita.

Ohjeet:
Työstä savea hetki ja kauli siitä n. 0.5-1cm paksuinen levy.
Paina lehti ruotopuoli alaspäin saveen. Kauli päältä niin, että lehti hieman uppoaa saveen.
Poista lehti.
Leikkaa veitsellä lehden ääriviivoja myöten ja poista ylimääräinen savi ympäriltä.
Aseta kuivumaan sopivan kokoiseen kulhoon. Kun savi on kovettunut muotoonsa, voit nostaa sen kuivamaan loppuun pöydälle.

Kun astia on kuivunut, voit maalata ja/tai lakata sen.
Saviastian pohjaan voi kirjoittaa itselleen läheisen, voimaa antavan raamatunlauseen paikan. Raamatunlauseeseen voi palata viikonmittaan. 
Kts tarkemmin: Suloinen lehtikulho säilöö syksyn pikkuaarteet – LEIKKI LEIKKINÄ (leikkileikkina.com)

Kirkkoon saapuessa taustalla soi rauhallinen musiikki, jo valmistelijoiden tullessa. Musiikki luo tunnelmaa, joka viestittää: täällä on tilaa olla vapaa.

Messu valmistellaan yhdessä nuorten ja nuorten aikuisten kanssa. Heidän ideansa ja toiveensa tunnelman luomiseksi ja tilan valmistamiseksi toteutetaan mahdollisuuksien mukaan. Jos mahdollista, tuodaan kirkossa näkyviin valmistelijoiden vapauteen liittämiä symboleita esim. heijastamalla ne seinälle tai maalaamalla niitä suurille arkeille.

Messun musiikki voi olla esim. nuorten veisuja ja messulauluja. Laulut valitaan yhteisessä valmistelussa.

Messussa käytettäviä lauluja harjoitellaan ennen messun alkua. Kuka tahansa voi tulla kirkkoon jo etukäteen laulamaan tai vain olemaan.

Messun valmistelu nuorten kanssa:

Nuoret ja nuoret aikuiset kutsutaan paikalle kaksi tuntia etukäteen valmistelemaan messua. Valmistelu voidaan toteuttaa vaihtoehtoisesti jo aiemmin esim. nuortenillassa tai leirillä.

Valmistelussa päivän evankeliumi luetaan kaksi kertaa. Ensimmäisen kerta kuunnellaan silmät kiinni. Toisella kerralla evankeliumi luetaan UT2020 mukaan ja pyydetään poimimaan sanat, jotka jäävät mieleen. Sanat kirjataan muistiin saarnaa varten.

Kaikkien vuosikertojen evankeliumi viittaa Mooseksen lakiin. Jumalan lait ovat rakkautta. Yhdessä valmistelijoiden kanssa pohditaan elämää lain ja rakkauden näkökulmista. Mitä tarkoittaa, että rakkaus vapauttaa meidät? Tai että Kristus vapautti meidät vapauteen, jossa ainoa tärkeä asia on rakkautena vaikuttava usko? Mitä symboleita vapauteen liittyy?

Saarnan ja musiikin valmistelun jälkeen jää aikaa miettiä, miten ihmiset otetaan vastaan, mitä halutaan tuoda esiin kirkkotilassa, jakaa tehtäviä ja pitää tauko vaikkapa kahvitellen.

Messussa päivän antifoni Ps.119:105 lauletaan ja leikitään yhdessä. “Sinun sanasi on lamppu…

Messun alussa kerrotaan, että messu syntyi vapaudesta tänään tässä ja nyt. Kukaan ei tiennyt etukäteen, millainen messusta tulee, vaan sitä on valmisteltu yhdessä. Jokainen valmisteltuun osallistunut on tuonut mukanaan sen, mikä on tuntunut tänään tärkeältä. Kun messu eletään todeksi, jokainen myös liittyy siihen omalla tavallaan. Silti messu on kaikkien yhteinen. Saamme olla vapaita, saamme antaa Jumalan kohdata meidät ehkä jollain uudella tavalla.

Saarna koostetaan valmistelussa esiin nousseiden ydinsanojen, kysymysten, symbolien ja ajatusten pohjalta.

Valmistelijoiden ehdottamia symboleita vapaudelle tuodaan esiin kirkkotilassa tai tehdään itse esim. käsin messun aikana. Vapauden symboleita voivat olla esimerkiksi voiton merkki, rauhan merkki tai Ukrainan vapauden tarpeesta muistuttava auringonkukkapelto sinisen taivaan alla.

Messun ja kahvin, välipalan tai iltapalan jälkeen lähdetään pienelle pyhiinvaellukselle, kävelylle kirkon lähimaastoon. Kävellessä on vapaus: voi jutella ja nauttia yhdessä olemisesta tai omasta ajasta.

Vapauteen liittyvät symbolikuvat kootaan kuvakollaasiksi ja/tai vapauteen liittyvät sanat kootaan sanapilveksi näkyville.

Mikä kirkkotilassa kertoo rakkaudesta Jumalaan? Entä rakkaudesta itseä kohtaan tai lähimmäisten rakastamisesta? Mikä tilassa kertoo siitä, että Jumala itse on rakkaus?

Kirkkotila koristellaan tarpeen mukaan kauniiksi ja kutsuvaksi, että kirkkoon tulija kokee olevansa erityisen tervetullut.

Kirkon eteisessä tehty käden-/sormenjälkiristi tuodaan esille kirkon etuosaan.

Alttarikaiteelle asetellaan verenpunainen kangas ja sen päälle risti tai krusifiksi. Risti symbolina nostetaan tilassa esiin muillakin tavoilla, esim. valoilla tai taustakankailla. Tilassa olevia ristejä hyödynnetään ja niihin kiinnitetään tietoisesti huomiota eri kohdissa messua.

Kirkossa on erilaisia toimintapisteitä. Osalla pisteistä voi tehdä itselleen ristin. Käytettävissä voi olla mitä tahansa kierrätys- tai luonnonmateriaalia: esimerkiksi rautalankaa, naulat jotka sidotaan langalla, paksua narua jonka läpi toisen narunpätkän voi työntää, jätskitikkuja tai keppejä, pahvinen risti joka koristellaan esim. liimaamalla sen pintaan nappeja, grillitikkuja ja sinitarraa jne. Voi myös kuvata kirkosta erilaisia ristejä, myös esimerkiksi ikkunaristikosta löytyvää ja johdoista muodostuvaa.

Kirkon eteisessä esim. pahvinen/savinen risti, johon jokainen kirkkoon tulija voi halutessaan painaa/maalata/jättää sormen-/kädenjälkensä.

Osalla pisteistä voi tehdä kortteja palvelutalon, vanhainkodin tai muun yhteisön asukkaille, jotka voisivat ilahtua terveisistä. Kortteihin kirjoitetaan rohkaisua ja iloa tuntemattomalle.

Messun jälkeen voidaan leipoa ja herkutella. Herkkuja jätetään myös vietäväksi korttien mukana.

Rakkaus on verbi. Rakkaus ei saa olla vain sanoja. Tärkeintä on, että rakkaus näkyy tekoina.

Risti on rakkauden symboli: Tehdään yhdessä (useampi toisto):
– Kädet ylös = rakastan Jumalaa
– Kädet sydämelle = rakastan itseäni
– Kädet sivuille = rakastan lähimmäisiä
– Näin yhdessä tehden syntyy risti, rakkauden merkki.

Toisen siunaaminen ristinmerkillä on hänen rakastamistaan. Tehdään ristinmerkki itselle: siunaan itseni, rakastan itseäni ja rakastan Jumalaa.

Lasten virsi: “Risti on merkki Jeesuksen, risti on merkki rakkauden, risti on merkki elämän. Hän ylösnousi, nyt elää hän.”

Itse tehdyn ristin saa viedä kotiin.
Montako ristiä näet kotimatkalla?
Onko sinulla mielessä joku, jota voisit ilahduttaa viemällä hänelle jäljellä olevia herkkuja tänään?

Tärkeää on yhdessä tekeminen seurakuntalaisten kanssa, jo suunnitteluvaiheessa. Kirkkotila ja jumalanpalvelus kutsuvat yhteiseen tutkimiseen, etsimiseen, jakamiseen ja löytämiseen.

Kutsussa pyydetään ottamaan mukaan oma viltti tai peitto vauvalle. Vilttejä varataan myös kirkosta saatavaksi.
Etukäteen valmistellaan vauva- tai perheryhmissä rukouksia Vauvan vuoden hymynaamojen pohjalta. Millaisia sanoja, ajatuksia ja rukouksia vanhempien mieleen nousee eri ilmeiden äärellä? Tehdään kirkkoon rukousalttareita, joilla hymynaamat ja perheiden rukoukset ovat kauniisti esillä. Jokaisella alttarilla voi olla myös jotain hypisteltävää, aseteltavaa, tuoksuteltavaa, maistettavaa tai ihasteltavaa, mikä auttaa rukoukseen liittymistä. Alttarit rakennetaan yhdessä perheiden kanssa.
Helppokulkuiset reitit ja selkeät kyltit auttavat kirkkotilassa liikkumisessa. Millaiset asiat voisivat saada pienten kanssa kulkevat tuntemaan olonsa tervetulleiksi ja kodikkaaksi? Mietitään ainakin seuraavia:

• Vaunuparkki
• Imetyspaikka
• Vaipanvaihtopiste
• Vauvan vuoden hymynaamoja julisteina seinälle
• Muistetaan myös vaipat!
• Apukäsiä riisumiseen ja pukemiseen

Kirkkotilassa saavat räiskyä värit. Vauvan vuoden hymynaamat näkyvät ovelta alkaen, eri kokoisina kortteina tai julisteina. Miten tilaan saisi rakennettua pehmeyttä? Löytyykö lattialle peittoja, leikkimattoja ja tyynyjä, seinille kankaita? Kirkkoon tullessa saa ottaa sifonkihuivin tai höyhenen, joita heilutellaan musiikin säestämänä kirkkohetkessä.

Jo muutaman kuukauden ero vauvan iässä vaikuttaa siihen, millainen toiminta heidän kanssaan tuntuu hyvältä. Isompien kanssa voi höntsätä kunnolla, pienemmälle mytylle riittää silittely ja keinuttelu. On tärkeää, että vauvakirkossa on tilaa erilaiselle liikkeelle ja toiminnalle ja jokaisella on mahdollisuus toimia omalla tavallaan. Tärkeintä on vauvan ja oman aikuisen välinen vuorovaikutus: loruttelu, silittely, köröttely, laulu ja musiikki, yhdessä liikkuminen ja tanssi.

Kirkkohetki jatkuu herkuttelun äärellä. Näin luodaan vanhemmille mahdollisuus tutustua, jakaa ajatuksia ja viipyillä yhdessä hetki pidempään. Miten työntekijät voivat vahvistaa perheiden tutustumista toisiinsa ja vertaistuen syntymistä? Mikä olisi perheiden ja vauvojen kannalta paras tapa järjestää kirkkokahvit? Voisivatko ne olla samassa tilassa vai onko jokin toinen tila parempi yhdessäoloon? Missä vauvat voi laskea rauhassa aikuisten keskelle vilteille? Keskeistä on kuunnella vanhempia myös tilan valinnassa.

MUSIIKKI

Musiikki yhdistettynä silittelyyn, köröttelyyn, leikkiin ja tanssiin on tärkeässä roolissa. Soitinten soittaminen vauvojen kanssa ja musiikki toiminnan taustalla luovat tunnelmaa. Muistetaan ottaa käyttöön musiikkia rytmittämään myös huivit ja höyhenet. Kirkkohetken musiikkivinkeissä LV viittaa tässä uusimpaan Lasten virsi -kirjaan (2022) ja KM 3 on Kirkkomuskari 3.

– Soivat iloisesti kirkonkellot LV 53
– Vautsi-vauva LV 97
– Valonsäde (vauvan ilmeet) LV 118
– Sinä suojaat meitä edestä ja takkaa LV 92
– Hengen hedelmät LV 109 (sopii erityisesti soitettavaksi tai lapsikuorolle)
– Sinua heijaan, silitän KM 3
– Herra siunaa minua LV 86
– Tässä olen, silitä mua

Vauvakirkon raamatuntekstiksi on valittu Jumalan huolenpidon pyhän evankeliumi (16. sunnuntai helluntaista). Pyhä osuu kirkkovuodessa lähelle Vauvan päivää eli syyskuun viimeistä perjantaita. (Kts. Lisätietoja / Kirkkohetken kulku)

Päivän teema ja raamatunteksti punotaan osaksi vauvaperheiden arkisia ja tuttuja asioita. Päivän symboliksi on poimittu viltti tai peitto. Pienen kääriminen vilttiin luo turvaa, isomman kanssa peiton kulman takaa voi kurkkia piiloleikkiä tai siitä saa rakennettua majan. Kaiken ikäiset voivat köllötellä lattialle levitetyllä peitolla, myös kirkkohetken aikana. Viltti on läpi kantava symboli, jota toistetaan monta kertaa sanoin ja aistein koettuna.

Yhteisesti koettu kirkkohetki elää myös kotona ja muistuttaa yhteydestä seurakuntaan. Kun kotona kietoo viltin lapsen ympärille, hetkeen voi liittää kirkkohetkestä tutun loruun tai rukoukseen. Kirkkohetken punoutumisessa osaksi perheiden arkea voi auttaa esimerkiksi

• Polun iltarukouskortti mukaan otettavaksi. Tulosta kortti: evl.fi/ > Graafiset materiaalit > Vauvavuosi > Kutsut ja kortit
• QR-koodin kautta pääsy: Tässä olen, silitä mua -laulun videoon Lastenkirkossa (ilmestyy syyskuussa)
• Vauvan vuoden hymynaamakortit tai -julisteet mukaan kotiin
• Tietoa vertaistuen mahdollisuuksista, ryhmistä ja tapahtumista. Siitä, mitä omassa seurakunnassa on koteja varten ajateltuna.

Kirkkohetkessä kulkevat mukana päivän symboli sekä eri tunnetiloja kuvaavat Polku-hymynaamat, jotka voit tulostaa Polun vauvan vuoden materiaaleista: mediapankki.evl.fi > Graafiset materiaalit > Vauvavuosi > Muistipelikortit.

Kirkkohetken kulku

Katso, kuinka Heinolan seurakunnassa suunniteltiin ja toteutettiin vauvakirkko ja ota hyvät vinkin käyttöön.
Vauvakirkko Heinolassa

Lisää Vauvan päivästä
Vauvan päivä – EVL Plus

Luomakunnan sunnuntaita voi viettää sopivana touko-lokakuun sunnuntaina.

Kutsutaan paikalliset Martat, maanviljelijät ja kotipuutarhurit mukaan messuun. Kuka tahansa saa tuoda omaa satoa kirkkoon jaettavaksi tai kutsua keräämään satoa omalta pihaltaan.

Kirkkotiellä odottaa maitokärryt ja /tai kottikärryt, joissa on kauden satoa. Satokärryt tuodaan kirkkoon messun ajaksi.

Tyhjillä kärryillä voi saada kyydin kirkon ovelle.

Kirkkoon on rakennettu aistipolku, jota voi koskettaa, haistaa, katsoa ja ehkä maistaakin. Polulla voi myös leikkiä. Tulijat ohjataan kulkemaan polku kirkkoon tullessaan ja sinne voi palata uudelleen messun aikana.

Messun jälkeen on tarjolla satokauden lounas. Jumala kutsuu meitä syömään yhdessä myös muuten kuin ehtoollisella. Ruoka on iso kiitoksen aihe.

Leipäpisteellä saa tuunata itselleen mieluisan leivän, joka kuvastaa iloa ja kiitollisuutta (esim. iloiset kasvot).

Kottikärryajelua on tarjolla ulkona tai sisällä messun jälkeen. Ehkä myös messun avustajat voivat saada kyydin eri puolilta kirkkoa alttarille ja lukupulpettiin.

Sekä aistipolku että koko messu rakennetaan psalmin 104 pohjalta: vuoret, vesi, eläimet, maassa kasvavat kasvit, viini. Jumala avaa kätensä, koko mahtava luonto on edessämme ja tarjoaa meille syötävää. Aina kun syömme, nautimme Jumalan lahjoista. Jumala on oikeastaan jokaisen ruokailun ja ruokapöydän isäntä. Ihan erityisellä tavalla se näkyy ehtoollispöydässä – sielläkin Jumala avaan kätensä meille ja me saamme tulla ja ottaa vastaan, mitä meille tarjotaan.

Ihmettelykysymyksiä:
Mitä syötävää olet viljellyt ja kasvattanut itse?
Ketä on kiva kutsua syömään tai kenen luona päästä syömään?
Mikä sinua huolestuttaa luomakunnassa?
Mitä voisimme tehdä yhdessä luomakunnan tulevaisuuden puolesta? Piirretään, maalataan, keskustellaan, rakennetaan legoista, kirjoitetaan…

Somehaaste: Miltä näyttää kiitollisuus ruuasta teillä kotona? Ota kuva vaikka iloisesta puuroannoksesta ja jaa se somessa, #kiitosruuasta, #omaseurakunta tmv.

Eteisessä on alueen kartta. Jokainen tulija merkitsee nuppineulalla tai tarralla, missä asuu. Huomioidaan myös heidät, jotka eivät asu seurakunnan alueella, varaamalla oma paikkansa heille.

Kirkossa on kuvina esillä Raamatun erilaisia perheitä sivualttareilla tai muualla:
Pyhä perhe
Jeesuksen perhe aikuisena
Mooseksen perheet
Abrahamin ja Saaran perhe eri vaiheissa elämää
Ruutin ja Noomin perhe eri vaiheissa elämää
Jaakobin pojat
Muita perheitä

Lastenpaikkaan tuodaan pieni liukumäki, joka päättyy sydäntyynyjen pinoon.

Lastenpaikassa voi piirtää omat kasvot kuvaan, jossa on Jeesus ja lapsi.

Esirukouspyynnöt tuodaan rukoushelmiä käyttäen, paperiin kirjoitettuna tai piirrettynä koriin, jonka ympärille on kiinnitetty iso sydän ja siitä lähtevät kädet. Kori kuvastaa Jumalan syliä, johon voimme tuoda kaikki huolemme.

Saarnan aikana pienet lapset voivat istua vanhempiensa sylissä. Saarnaan voi yhdistää esimerkiksi raamatunkertomuksen, rukouksen tai muun kertomuksen, jotka piirretään lapsen selkään (ks. Lisätiedot) tai laululeikkejä, jotka tehdään sylikkäin.

Syli on paikka, jota jokainen ihminen tarvitsee, niin pienet kuin suuretkin. Lapsen turvapaikka on vanhemman tai muun läheisen aikuisen sylissä. Puolisot tarvitsevat hellyyttä toisiltaan. Jumala on luonut ihmiset tarvitsemaan rakkautta ja läheisyyttä ja antamaan niitä toisille. Rakkaus on ihmisen perustarve.

Jumalan rakkaus on kasvupohja ihmisen elämälle, niin kuin vanhemman rakkaus on lapsen elämän kasvupohja. Evankeliumitekstissä Jeesus ottaa lapset syliinsä. Ne eivät olleet Jeesuksen omia lapsia. Kaikki lapset olivat Jeesukselle rakkaita, arvokkaita ja tärkeitä. Kun Jeesus otti lapsia syliinsä, hän näytti omalla toiminnallaan, millainen Jumala on – kuin äiti tai isä, jonka syli on avoin jokaiselle. Jumala on rakkaus. Rakastamalla omia ja/tai muita lähellä olevia lapsia ja nuoria kuka tahansa voi heijastaa Jumalan rakkautta tässä ja nyt.

Oman perheen lisäksi kuulumme Jumalan suureen perheeseen. Se yhdistää meidät kaikissa maissa kaikenlaisten ihmisten kanssa.

Mitä perheitä Raamatusta muistat? Tutkitaan esillä olevia kuvia Raamatun perheistä ja todetaan, että Raamatun kuvaamat perheet olivat hyvin monenlaisia. Ei ole olemassa yhtä raamatullista perhekäsitystä. Raamattu kuvaa oman aikansa monimuotoisuutta perheissä. Kaikenlaiset perheet ovat yhtä arvokkaita. Tärkeintä on, että perhe on kaikille turvallinen ja siellä on rakkautta.

Haastatellaan muutamia ihmisiä, jotka tulevat erilaisista perheistä ja ovat eri ikäisiä. Osalla voi olla lapsia, osalla ei.
Kerro millainen perheesi on
Mistä olet kiitollinen omassa perheessäsi?
Mitä toivot tai haluat rukoilla, kun ajattelet perhettäsi?

Keskustelukysymyksiä perheille:
Mikä on lempipaikkasi kotona?
Mitä minä voisin tehdä, että sinä tuntisit olosi rakastetuksi?
Onko perheessämme jotain, mikä saa sinut surulliseksi?
Kertokaa toisillenne, mitä asioita ja piirteitä rakastatte toisissanne.

Messun yhteyteen voidaan järjestää vanhemmuuteen tai parisuhteeseen liittyvä luento. Sen aikana järjestetään lapsille omaa ohjelmaa. Luennon voi rakentaa esimerkiksi Vanhemmuuden palikoiden, Parisuhteen paikoiden tai Vanhemmuuden teesien ympärille, ks. Lisätiedot.

Messun yhteydessä esitellään seurakunnan toimintaa, joka tukee vanhemmuutta ja parisuhdetta, ja kutsutaan mukaan.