Evästeet
EvästeetLinkki avautuu uudessa välilehdessä
Rohkeus olla minä. Rohkeus olla reilu kaveri. Rohkeus olla kristitty.
Materiaaleja kymppitoimintaan: Ideoita kymppileiriinLinkki avautuu uudessa välilehdessä ja Ideoita kymppitoimintaanLinkki avautuu uudessa välilehdessä. Kymppitoimintaan on tuotettu Oot kymppi-ilme, jonka visuaaliset materiaalit löytyvät kirkon mediapankinLinkki avautuu uudessa välilehdessä graafisista aineistoista.
9–11-vuotiaat elävät lapsuuden puoliväliä. He ovat lapsia ja kulkevat vielä perheensä mukana, mutta heidän taitonsa ja oma ajattelunsa kehittyy koko ajan. Siirryttäessä toiselle vuosikymmenelle oma ajattelu lisääntyy myös uskon kysymyksissä. Rooli seurakunnassa voi kasvaa ja vastuutehtävät lisääntyä.
Rohkeus-ikäkaudella kysellään, mitä on olla ja elää ihmisenä, kaverina ja kristittynä, kun on jo isompi ja siirtyy uudelle vuosikymmenelle. Lapsen kasvava elämänpiiri tuo myös tarpeen muodostaa asioihin omia merkityssuhteita: Mitä lapsi ajattelee syntymästä, kuolemasta, ystävyydestä ja elämästä? Kaverit ja kaveruuden hyvät pelisäännöt ovat myös tärkeitä. Uskon aarreaitasta voi löytää elämän aineksia ja rohkeutta olla juuri minä, reilu kaveri ja kristitty.
Lapsella on seurakunnassa tilaa pohtia elämän suuria peruskysymyksiä (syntymä, elämä, kuolema, armo ja rakkaus) ja ammentaa kristinuskosta uskoa ja rohkeutta. Toisella vuosikymmenellä kristittynä eläminen vaikuttaa yhä enemmän myös tekoihin.
Raamatun äärellä keskitytään Jeesukseen kuolemaan ja ylösnousemukseen sekä ihmisiin ja tapahtumiin, joiden kautta Jumala on toiminut Raamatun historiassa ja luonut rohkeutta. Kirkon uskosta nousevat elämän peruskysymykset: syntymä ja kuolema, hyvä ja paha, rakkaus ja viha, ystävyys ja petos ovat tärkeitä teemoja.
Älä pelkää. Minä olen lunastanut sinut. Minä olen sinut nimeltä kutsunut. Sinä olet minun. Jes. 43:1b.
Lapsi osaa hiljentyä ja rukoilla. Hän tuo rukoukseen itse tapoja ja sisältöjä omasta elämästään. Hän osaa rukoilla myös muiden, itselleen läheisten ja tuttujen asioiden puolesta. Lapsen osaamien virsien ja laulujen määrä kasvaa ja lapsi laulaa niitä myös omaehtoisesti.
Kotiseurakunta muistaa lasta ja hänen perhettään postilla tai viesteillä, jotka tukevat lapsen kasvua toiselle vuosikymmenelle. 9–11-vuotiaalle on luontevaa elää kristittynä tekemisen kautta esim. askarrellen, kokaten, laulaen, leikkien ja pelaten. Yhdessä toteutetut perinteet avaavat lapselle kristityn elämää. Lapsi löytää oman seurakuntansa ja kristittyjen yhteyden myös verkosta ja voi osallistua yhteisöön ja sen toimintaan, esimerkiksi virtuaalikerhoihin.
Rohkeus-ikäkaudella lapsen omatoiminen osallistuminen lisääntyy ja hän osallistuu myös itse toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Toiminnan perusmuotoina ovat kerhot, kuorot, partio, leirit, retket, tapahtumat ja kouluyhteistyön tilanteet. Perhetoiminta jatkuu esimerkiksi aikuinen ja lapsi kerhojen, leirien, retkien, tapahtumien ja seurakunnan yhteisen messun muodossa.
9–11-vuotias hakee usein jo omaa elämänpiiriään kavereiden kanssa, mutta kulkee vielä mielellään vanhempiensakin seurassa ja jakaa heille asioitaan. Vanhemmuuden haasteena on olla kiinnostunut lapsen elämästä ja löytää sopivasti rohkeutta antaa ikätasoisesti vapautta ja vastuuta, rakastaa ja luoda tarvittaessa rajoja. Vanhempi voi vahvistaa lapsen kristittynä elämistä yhteisen pohdinnan ja tekemisen kautta. Iltarutiinit tai juhla-aikojen valmistelut ovat lapselle mielekästä toimintaa yhdessä oman vanhemman kanssa. Seurakunta rohkaisee kasvavan koululaisen vanhempia esimerkiksi kerholaisten vanhempainparkki- tai kymppien vanhempien tapaamisten muodossa. Koko perheen yhteisiä tapahtumia tai leiri- ja retkitoimintaa järjestettäessä otetaan huomioon myös vanhemman tarpeet ja vanhemmuuden tuen näkökulmat.
Kristittynä eläminen hahmottuu myös vuoden kiertokulun ja juhlien myötä. 9–11-vuotiaalle on luontevaa liittyä niihin tekemisen kautta esimerkiksi askarrellen, kokaten, laulaen, leikkien ja pelaten. Yhdessä maalatut pääsiäismunat tai oma jouluseimi avaa lapselle juhlien sisältöä ja antaa mahdollisuuden liittyä niihin itse tehden ja luoda uutta.
Keskeisiä yhteistyökumppaneita seurakunnalle ovat koulut, kunnan nuorisotyö, alueen muut harrastustoimijat, järjestöt sekä kristilliset ja uskonnolliset yhteisöt. Alueellisten ja valtakunnallisten toimintamallien tai tapahtumien lisäksi paikallinen yhteistyö voi löytyä esimerkiksi tukipalvelujen kuten tukioppilastoiminnan tai MLL:n Lasten ja nuorten puhelimen kautta.
Tästä pääset kurkistamaan, mitä ideoita globaalit silmälasit antavat tämän ikäkauden toiminnan suunnitteluun.
EvästeetLinkki avautuu uudessa välilehdessä