Hyppää sisältöön

Lapsi potkulaudalla rampin päällä ja teksti: Rohkeus olla minä, rohkeus olla reilu kaveri, rohkeus olla kristitty.

Rohkeus. 9–11-vuotias

Rohkeus olla minä. Rohkeus olla reilu kaveri. Rohkeus olla kristitty.

9–11-vuotiaat elävät lapsuuden puoliväliä. He ovat lapsia ja kulkevat vielä perheensä mukana, mutta heidän taitonsa ja oma ajattelunsa kehittyy koko ajan. Siirryttäessä toiselle vuosikymmenelle oma ajattelu lisääntyy myös uskon kysymyksissä. Rooli seurakunnassa voi kasvaa ja vastuutehtävät lisääntyä.

Rohkeus-teema

Rohkeus-ikäkaudella kysellään, mitä on olla ja elää ihmisenä, kaverina ja kristittynä, kun on jo isompi ja siirtyy uudelle vuosikymmenelle. Lapsen kasvava elämänpiiri tuo myös tarpeen muodostaa asioihin omia merkityssuhteita: Mitä lapsi ajattelee syntymästä, kuolemasta, ystävyydestä ja elämästä? Kaverit ja kaveruuden hyvät pelisäännöt ovat myös tärkeitä. Uskon aarreaitasta voi löytää elämän aineksia ja rohkeutta olla juuri minä, reilu kaveri ja kristitty.

Unelmia tavoiteltaviksi

  • Lapsi saa seurakunnalta tukea ja kannustusta kasvaessaan isommaksi ja siirtyessään toiselle vuosikymmenelle. Hän saa rohkeutta tiedosta, että on epätäydellisenäkin rakas Jumalalle ja läheisilleen.  
  • Lapsi saa pohtia kasteen ja uskon merkitystä ikätasolleen sopivalla tavalla. Hän hakee omia isomman lapsen kokemuksia, sanoituksia ja merkityssuhteita elämän tärkeisiin kysymyksiin. Merkitysten pohdinta rohkaisee elämään kristittynä sekä yhteisössä että omalla tavallaan. Kasteen mahdollisuutta pidetään esillä myönteisellä tavalla.  
  • Lapsi saa seurakunnassa halutessaan ottaa vastuuta ja itselleen sopivia tehtäviä.

Ammennettavaa kristinuskosta

Lapsella on seurakunnassa tilaa pohtia elämän suuria peruskysymyksiä (syntymä, elämä, kuolema, armo ja rakkaus) ja ammentaa kristinuskosta uskoa ja rohkeutta. Toisella vuosikymmenellä kristittynä eläminen vaikuttaa yhä enemmän myös tekoihin.

Rohkeus-ikäkaudella kaste, ehtoollinen ja jumalanpalvelus

  • Lapsi pohtii omaa uskoaan elämän peruskysymysten kautta ja saa rohkeutta elää kristittynä.
  • Lapsi tutustuu syvemmin kasteen ja ehtoollisen merkitykseen. Lapsi osallistuu ehtoolliselle.
  • Lapsi osallistuu ikäistensä toimintaan yksin. Hän osallistuu perheensä kanssa messuun.
  • Lapsi avustaa jumalanpalveluksen suunnittelussa ja toteutuksessa kavereiden kanssa.

Raamattu ja uskontunnustus

Raamatun äärellä keskitytään Jeesukseen kuolemaan ja ylösnousemukseen sekä ihmisiin ja tapahtumiin, joiden kautta Jumala on toiminut Raamatun historiassa ja luonut rohkeutta. Kirkon uskosta nousevat elämän peruskysymykset: syntymä ja kuolema, hyvä ja paha, rakkaus ja viha, ystävyys ja petos ovat tärkeitä teemoja.

Älä pelkää. Minä olen lunastanut sinut. Minä olen sinut nimeltä kutsunut. Sinä olet minun. Jes. 43:1b.

Rukous ja musiikki

Lapsi osaa hiljentyä ja rukoilla. Hän tuo rukoukseen itse tapoja ja sisältöjä omasta elämästään. Hän osaa rukoilla myös muiden, itselleen läheisten ja tuttujen asioiden puolesta. Lapsen osaamien virsien ja laulujen määrä kasvaa ja lapsi laulaa niitä myös omaehtoisesti.

Lapsi keinumassa harmaata taivasta vasten.

 

Lähteellä: Tervetuloa uudelle levelille

  • Postia kotiin, kutsu kymppitoimintaan ja esimerkiksi Ttila.fi tai oman seurakunnan tubekanavan pariin 
  • Kymppisynttärit-juhla  
  • Kymppileiri tai kymppitoiminta, jossa perehdytään elämän peruskysymyksiin ja pohditaan niihin vastauksia yhdessä kristinuskon viisauksia peilaten. Pohjana ehdotuksessa on Tanskan kirkon minikonfirmander -toiminta, jonka teemoina ovat esimerkiksi
    • syntymä – joulu – kaste   
    • ystävyys – rakkaus – perhe – kultainen sääntö  
    • kuolema – pääsiäinen – ehtoollinen  
    • elämä – usko – helluntai – rukous  
  • Messu, jossa 10-vuotiailla on ehtoollinen. Heillä on tehtävä myös messuavustajina, vanhemmat kutsutaan mukaan juhlimaan.

Rohkeus-ikäkauden kokonaisuus

Polku ulottuu kotiin ja verkkoon

Kotiseurakunta muistaa lasta ja hänen perhettään postilla tai viesteillä, jotka tukevat lapsen kasvua toiselle vuosikymmenelle. 9–11-vuotiaalle on luontevaa elää kristittynä tekemisen kautta esim. askarrellen, kokaten, laulaen, leikkien ja pelaten. Yhdessä toteutetut perinteet avaavat lapselle kristityn elämää. Lapsi löytää oman seurakuntansa ja kristittyjen yhteyden myös verkosta ja voi osallistua yhteisöön ja sen toimintaan, esimerkiksi virtuaalikerhoihin. Valtakunnallinen Ttila toimii lasten omana paikkana somessa.

Polku jäsentää kokoontuvaa toimintaa

Rohkeus-ikäkaudella lapsen omatoiminen osallistuminen lisääntyy ja hän osallistuu myös itse toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Toiminnan perusmuotoina ovat kerhot, kuorot, partio, leirit, retket, tapahtumat ja kouluyhteistyön tilanteet. Perhetoiminta jatkuu esimerkiksi aikuinen ja lapsi  kerhojen, leirien, retkien, tapahtumien ja seurakunnan yhteisen messun muodossa.

Polku huomio vanhemmat ja muut läheiset

9–11-vuotias hakee usein jo omaa elämänpiiriään kavereiden kanssa, mutta kulkee vielä mielellään vanhempiensakin seurassa ja jakaa heille asioitaan. Vanhemmuuden haasteena on olla kiinnostunut lapsen elämästä ja löytää sopivasti rohkeutta antaa ikätasoisesti vapautta ja vastuuta, rakastaa ja luoda tarvittaessa rajoja. Vanhempi voi vahvistaa lapsen kristittynä elämistä yhteisen pohdinnan ja tekemisen kautta. Iltarutiinit tai juhla-aikojen valmistelut ovat lapselle mielekästä toimintaa yhdessä oman vanhemman kanssa. Seurakunta rohkaisee kasvavan koululaisen vanhempia esimerkiksi kerholaisten vanhempainparkki- tai kymppien vanhempien tapaamisten muodossa. Koko perheen yhteisiä tapahtumia tai leiri- ja retkitoimintaa järjestettäessä otetaan huomioon myös vanhemman tarpeet ja vanhemmuuden tuen näkökulmat.

Kirkkovuosi rytmittää Polkua

Kristittynä eläminen hahmottuu myös vuoden kiertokulun ja juhlien myötä. 9–11-vuotiaalle on luontevaa liittyä niihin tekemisen kautta esimerkiksi askarrellen, kokaten, laulaen, leikkien ja pelaten. Yhdessä maalatut pääsiäismunat tai oma jouluseimi avaa lapselle juhlien sisältöä ja antaa mahdollisuuden liittyä niihin itse tehden ja luoda uutta.

Polkua toteutetaan yhdessä eri toimijoiden kanssa

Keskeisiä yhteistyökumppaneita seurakunnalle ovat koulut, kunnan nuorisotyö, alueen muut harrastustoimijat, järjestöt sekä kristilliset ja uskonnolliset yhteisöt. Alueellisten ja valtakunnallisten toimintamallien tai tapahtumien lisäksi paikallinen yhteistyö voi löytyä esimerkiksi tukipalvelujen kuten tukioppilastoiminnan tai MLL:n Lasten ja nuorten puhelimen kautta.

Päivitetty