Tutkimuksen kohteena ovat niin toimintaympäristön ja arvomaailman muutokset kuin kirkon rakenteet, toiminta, oppi ja käytännötkin.
Lue lisätietoa alta.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnissa kokeillaan piispainkokouksen päätöksellä uutta raamatunsuomennosta vuosina 2026–2027. Kokeilukäytössä oleva Pipliaseuran käännös kattaa Uuden testamentin 2020, Psalmit 2024 ja Vanhan testamentin 2028 osia.
Kokeilu koskee uuden käännöksen käyttöä seurakuntatilanteissa.
Kokeilusta kerätään palautetta seurakuntalaisilta ja seurakuntien työntekijöiltä.
Palautteella halutaan saada tietoa uuden suomennoksen toimivuudesta eri käyttöyhteyksissä, kuten jumalanpalveluksissa, ryhmätilanteissa ja itsenäisessä käytössä.
Palautteen avulla arvioidaan, ovatko käännökset hyväksyttävissä käyttöön. Arvion tekee piispainkokous palautteen keruun jälkeen.
Kyselyyn vastaaminen kestää noin 10 minuuttia. Tuloksia tarkastellaan kootusti laajempina kokonaisuuksina, eivätkä yksittäisten henkilöiden vastaukset tule esiin. Seurakuntatieto toimii avaimena muiden tilastollisten taustatietojen liittämiseen (esim. hiippakunta ja seurakunnan koko).
Jokainen palaute on arvokas, jotta käännös saadaan mahdollisimman onnistuneeksi. Linkit palautekyselyyn ylhäällä ja alempana!
Osallistujien kesken arvotaan kahdesti vuodessa UT2020 ja Psalmit -pokkareita! Voit jättää yhteystietosi erikseen arvontaa varten, niitä ei yhdistetä missään vaiheessa palautevastauksiin.
Palautekyselyn tietosuojailmoitus.
Lisätietoa raamatunkäännöksen koekäytöstä: piispainkokouksen kanslia / Anna-Kaisa Inkala, anna-kaisa.inkala@evl.fi, puh. 050 380 3270
Ps. Huomaathan, että voit antaa palautetta käännöksestä kokeilukäytön aikana useamman kerran. Palautekyselyyn voivat vastata myös muihin kirkkokuntiin ja kristillisiin yhteisöihin kuuluvat ihmiset.
Lue ja kuuntele käännöstä: www.raamattu.fi tai Piplia-sovellus, lataa täältä: Android | iOS
Löydät raamattu.fi:stä ja Piplia-sovelluksesta myös lukuohjelman Kirkkovuoden tekstit uuden käännöksen mukaan.
Lue lisää: www.piplia.fi/ut2020 | www.piplia.fi/vt2028
Piplian raamatunsuomennos on itsenäinen käännös alkukielestä (kreikka, heprea ja aramea) suomeksi. Käännöstyötä on tehty käyttäjälähtöisesti ja tavoitellen erityisesti vastaanottoa puhelimella – sekä luettuna että kuultuna. Kaikki käännösjaksot on testattu tuoreeltaan laajalla testilukijajoukolla, jonka palaute on otettu huomioon tekstin viimeistelyssä. Lue lisää: www.piplia.fi/raamattu2028
Kokeilukäytön taustalla on Kirkolliskokoukselle tehty edustaja-aloite UT2020 ja Psalmit 2024 -käännösten hyväksymisestä seurakuntien käyttöön. Vuoden 1992 Kirkkoraamatun ensisijaista asemaa ei ole aloitteen mukaan tarkoitus muuttaa. Kirkolliskokous lähetti edustaja-aloitteen pohdittavaksi piispainkokoukselle, joka päätti joulukuussa 2025 kokeilukäytön alkamisesta evankelis-luterilaisissa seurakunnissa.
Tutkimushankkeidemme tavoitteena on toteuttaa tutkimusta, joka hyödyttää kirkon toiminnan kehittämistä ja päätöksentekoa. Tutkimuksen kohteena ovat niin toimintaympäristön ja arvomaailman muutokset kuin kirkon rakenteet, toiminta, oppi ja käytännötkin.
Tutkimushankkeita toteutetaan yhteistyössä kirkon eri toimijoiden sekä koti- ja ulkomaisten tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa.
Tästä löydät tietoja nykyisistä kotimaisista ja kansainvälisistä tutkimushankkeistamme.
Julkaisemme määräajoin kirkon nelivuotiskertomuksen, joka käsittelee Suomen evankelis-luterilaisen kirkon toimintaa ja sen kannalta ajankohtaisia aiheita. Nelivuotiskertomus toteutetaan kirkolliskokouksen toimeksiannosta.
Kirkon nelivuotiskertomus kokoaa laajasti tietoa suomalaisten uskonnollisuudesta ja asenteista, seurakuntien toiminnasta ja kirkon työntekijöiden ja luottamushenkilöiden ajattelusta.
Ylläpidämme Uskonnot Suomessa -tietokantaa, jonka kautta saadaan ajan tasalla oleva kuva Suomessa vaikuttavista uskonnollisista liikkeistä. Yhteistyötahoina ovat uskontotieteen laitokset, Helsingin yliopiston käytännöllisen teologian ja kirkkohistorian laitokset sekä Itä-Suomen yliopiston läntisen teologian laitos.
Hankkeen osana on julkaistu seuraavat teokset:
Hankkeesta vastaa tutkimuskoordinaattori Jussi Sohlberg.
Sarjamme tarjoama tutkimustieto on käytössä niin kirkon päätöksentekijöillä, työntekijöillä kuin tutkijoilla sekä opiskelijoilla ja toimittajilla ja kaikilla uskonnosta kiinnostuneilla. Kirjamme julkaistaan myös avoimina ja saavutettavina verkkojulkaisuina Kirkon julkaisut -palvelussa.
Tästä löydät tietoja äskettäin päättyneistä kotimaisista ja kansainvälisistä tutkimushankkeistamme.
Kirkon tutkimus osallistuu Kasvu kirkon työntekijäksi -tutkimuskokonaisuuteen kuuluvien hankkeiden toteuttamiseen. Vuosina 2021-2022 on meneillään Maisterista papiksi -tutkimushanke, jossa selvitetään teologisista tiedekunnista valmistuneiden urapolkuja ja pappisuralle hakeutumisen merkitystä ja muutoksia. Hankkeen vetovastuu on Itä-Suomen yliopiston teologian osastolla ja siinä on mukana Helsingin yliopiston, Åbo Akademin, evankelis-luterilaisen kirkon hiippakuntien sekä kirkkohallituksen toimijoita.
Maisterista papiksi -tutkimushanke on osa pitkittäistutkimusten sarjaa, jossa on aiemmin tutkittu kirkon nuorisotyön, diakoniatyön, teologian sekä varhaiskasvatuksen ja perhetoiminnan opiskelijoiden ammatillisen identiteetin kehittymistä. Tukimushanke julkaistiin kirjana 31.1.2024.
Opinnoista pappisuralle: Pappeuteen kasvu, haasteet ja muutokset
Koronapandemia vaikutti monella tavalla yhteiskunnan eri osa-alueiden toimintaan ja osa sen vaikutuksista tulee jäämään osaksi ihmisten arkea. Myös kirkon toimintaa toteutettiin poikkeusjärjestelyin ja kirkko on vastannut ihmisten avuntarpeisiin niin henkisen ja hengellisen tuen kuin ruoka-avun puolella. Olemme tuottaneet tutkimustietoa tilanteesta seuraavin tavoin:
Koronakriisin vaikutuksia ja sen haasteisiin vastaamista kirkon eri toimintamuodoissa, kuten nuorisotyössä, diakoniassa ja jumalanpalveluselämässä, selvitettiin useilla tutkimuksilla eri oppilaitoksissa (Diak, Itä-Suomen yliopisto ja Helsingin yliopisto) ja kirkon keskushallinnossa. Tutkimusten tekijät muodostivat epävirallisen tutkimusverkoston, johon myös Kirkon tutkimus ja koulutus kuului, vastuuhenkilönä tutkija Veli-Matti Salminen. Tutkimuksen keskeinen tarkoitus oli tukea seurakuntien toimintaa ja kehittämistä koronapandemian aikana ja auttaa jatkamaan siitä eteenpäin.
Kirkon tutkimus on mukana kirkolliskokouksen rahoittamassa strategisessa Millenniaali-hankkeessa (2021–2022). Hanke perustuu Kirkon tutkimuksen nelivuotiskertomuksen havaintoihin, jotka koskevat 1980-luvulla syntyneiden ja sitä nuorempien etääntymistä perinteisistä kirkkoon kuulumisen malleista. Projektin vetovastuu on Kirkkohallituksen Toiminnallisen osaston Jumalanpalvelus ja kasvatus -yksikössä.
Millenniaali-hankkeen osana on tuotettu aihepiiriä käsittelevä akateeminen julkaisu. Artikkelikokoelmaan on koottu alan johtavien asiantuntijoiden uusia kirjoituksia, joissa käsitellään muun muassa Y- ja Z-sukupolvien uskonnollisuutta ja uskonnottomuutta sekä näihin peilaten myös uusia teologisia tulkintoja ajankohtaisesta kansainvälisestä keskustelusta.
Artikkelikokoelma löytyy täältä PDF-muodossa. Linkistä löytyy myös tieto, miten voit ostaa painetun julkaisun.
Julkistamistilaisuus striimattiin Kirkon kanavalla www.youtube.com/@Kirkonkanava
Kirkko yhteiskunnassa -tutkimushankkeen lähtökohtana oli kirkon uusimmassa nelivuotiskertomuksessa (2016-2019) esiin tuotu havainto, että kulttuurikristillisyys on murtumassa eikä luterilaisuuden hahmottaminen ”kansalaisuskontona” enää ole ongelmatonta suomalaisessa kontekstissa. Kirkon asemoituminen suomalaisessa yhteiskunnassa on kääntymässä valtakulttuurista poikkeavaksi, joissakin suhteissa jopa vastakulttuuriseksi. Toisaalta uskonto on muokannut yhteiskuntaa tavoilla, joiden uskonnollista lähtökohtaa ei edes tunnisteta.
Tutkimushankkeen keskeisinä teemoina olivat luterilaisen teologian globaalit muutokset, poliittinen teologia, evankelis-luterilaisen kirkon yhteiskunnallinen toimijuus sekä uskonnollisten yhteisöjen yhteiskunnallinen asema ja uskonnonvapaus kansainvälisessä vertailussa. Uskonnonvapauslain merkkivuonna 2023 julkaistiin aihepiirin tutkimukseen keskittyvä artikkelikokoelma sekä ajankohtaisraportteja uskonnonvapaudesta.
Kirkko yhteiskunnassa: suhteet ja rajapinnat -tutkimusjulkaisu ilmestyi 5.9.2023.
Tämä osio on työn alla.
Toimimme yhteistyökumppanina eri tutkimuslaitosten ja yliopistojen hankkeissa myös kansainvälisesti.
Tutkimustietoa ajankohtaisista aiheista kirkon ja uskonnon parista. Kirjoittajina Kirkon tutkimuksen ja koulutuksen sekä sen verkostojen tutkijoita.
Kirkon tutkimus ja koulutus-yksikkö myöntää apurahat kirkon ja uskonnollisen elämän sekä yhteiskunnan muutosten tutkimukseen.
Kirkon tutkimustoiminnan tehtävänä on toteuttaa kirkon ja uskonnollisen elämän sekä yhteiskunnan muutosten tutkimusta.