Tutkimushankkeet

Kirkon tutkimus osallistuu Kasvu kirkon työntekijäksi -tutkimuskokonaisuuteen kuuluvien hankkeiden toteuttamiseen. Vuosina 2021-2022 on meneillään Maisterista papiksi -tutkimushanke, jossa selvitetään teologisista tiedekunnista valmistuneiden urapolkuja ja pappisuralle hakeutumisen merkitystä ja muutoksia. Hankkeen vetovastuu on Itä-Suomen yliopiston teologian osastolla ja siinä on mukana Helsingin yliopiston, Åbo Akademin, evankelis-luterilaisen kirkon hiippakuntien sekä kirkkohallituksen toimijoita.

Maisterista papiksi -tutkimushanke on osa pitkittäistutkimusten sarjaa, jossa on aiemmin tutkittu kirkon nuorisotyön, diakoniatyön, teologian sekä varhaiskasvatuksen ja perhetoiminnan opiskelijoiden ammatillisen identiteetin kehittymistä. Tukimushanke julkaistiin kirjana 31.1.2024.

Opinnoista pappisuralle: Pappeuteen kasvu, haasteet ja muutokset

Koronapandemia vaikutti monella tavalla yhteiskunnan eri osa-alueiden toimintaan ja osa sen vaikutuksista tulee jäämään osaksi ihmisten arkea. Myös kirkon toimintaa toteutettiin poikkeusjärjestelyin ja kirkko on vastannut ihmisten avuntarpeisiin niin henkisen ja hengellisen tuen kuin ruoka-avun puolella. Olemme tuottaneet tutkimustietoa tilanteesta seuraavin tavoin:

• Tammikuussa 2021 toteutettiin kyselytutkimus, jolla selvitettiin kirkon työntekijöiden ja luottamushenkilöiden kokemuksia koronapandemian vaikutuksista seurakunnan toimintaan ja toimintakulttuuriin. Katso raportti Seurakuntatyö pitkittyneessä poikkeustilassa
• Keväällä ja kesällä 2020 selvitimme suomalaisten jaksamista ja henkistä kriisinkestävyyttä koronan keskellä kahdella kyselyllä. Katso raportit Suomalaisten henkinen kriisinkestävyys sekä Suomalaisten jaksaminen koronakriisissä.
• Selvitimme keväällä 2020 myös seurakuntiin suuntautuvaa avuntarvetta, seurakuntien reagointia kriisiin sekä esiin nousseita huolenaiheita ja tulevaisuuden kysymyksiä. Katso raportti Seurakunnat ja koronakriisi
• Tilastovisualisoinnissa on seurattu koronan vaikutusta seurakuntien toimintaan kolmen indikaattorin perusteella: puhelin- ja verkkokeskustelut, ruokakassien jakelutilaisuudet ja sanajumalanpalveluksiin osallistujien määrät. Katso Kirkon tutkimuskeskuksen koronaseuranta.

Koronakriisin vaikutuksia ja sen haasteisiin vastaamista kirkon eri toimintamuodoissa, kuten nuorisotyössä, diakoniassa ja jumalanpalveluselämässä, selvitettiin useilla tutkimuksilla eri oppilaitoksissa (Diak, Itä-Suomen yliopisto ja Helsingin yliopisto) ja kirkon keskushallinnossa. Tutkimusten tekijät muodostivat epävirallisen tutkimusverkoston, johon myös Kirkon tutkimus ja koulutus kuului, vastuuhenkilönä tutkija Veli-Matti Salminen. Tutkimuksen keskeinen tarkoitus oli tukea seurakuntien toimintaa ja kehittämistä koronapandemian aikana ja auttaa jatkamaan siitä eteenpäin.

Kirkon tutkimus on mukana kirkolliskokouksen rahoittamassa strategisessa Millenniaali-hankkeessa (2021–2022). Hanke perustuu Kirkon tutkimuksen nelivuotiskertomuksen havaintoihin, jotka koskevat 1980-luvulla syntyneiden ja sitä nuorempien etääntymistä perinteisistä kirkkoon kuulumisen malleista. Projektin vetovastuu on Kirkkohallituksen Toiminnallisen osaston Jumalanpalvelus ja kasvatus -yksikössä.

Millenniaali-hankkeen osana on tuotettu aihepiiriä käsittelevä akateeminen julkaisu. Artikkelikokoelmaan on koottu alan johtavien asiantuntijoiden uusia kirjoituksia, joissa käsitellään muun muassa Y- ja Z-sukupolvien uskonnollisuutta ja uskonnottomuutta sekä näihin peilaten myös uusia teologisia tulkintoja ajankohtaisesta kansainvälisestä keskustelusta.

Artikkelikokoelma löytyy täältä PDF-muodossa. Linkistä löytyy myös tieto, miten voit ostaa painetun julkaisun.

Julkistamistilaisuus striimattiin Kirkon kanavalla www.youtube.com/@Kirkonkanava

Kirkko yhteiskunnassa -tutkimushankkeen lähtökohtana oli kirkon uusimmassa nelivuotiskertomuksessa (2016-2019) esiin tuotu havainto, että kulttuurikristillisyys on murtumassa eikä luterilaisuuden hahmottaminen ”kansalaisuskontona” enää ole ongelmatonta suomalaisessa kontekstissa. Kirkon asemoituminen suomalaisessa yhteiskunnassa on kääntymässä valtakulttuurista poikkeavaksi, joissakin suhteissa jopa vastakulttuuriseksi. Toisaalta uskonto on muokannut yhteiskuntaa tavoilla, joiden uskonnollista lähtökohtaa ei edes tunnisteta.

Tutkimushankkeen keskeisinä teemoina olivat luterilaisen teologian globaalit muutokset, poliittinen teologia, evankelis-luterilaisen kirkon yhteiskunnallinen toimijuus sekä uskonnollisten yhteisöjen yhteiskunnallinen asema ja uskonnonvapaus kansainvälisessä vertailussa. Uskonnonvapauslain merkkivuonna 2023 julkaistiin aihepiirin tutkimukseen keskittyvä artikkelikokoelma sekä ajankohtaisraportteja uskonnonvapaudesta.

Kirkko yhteiskunnassa: suhteet ja rajapinnat -tutkimusjulkaisu ilmestyi 5.9.2023.

• tilaa julkaisu Granon verkkokaupasta
• Kirja on ladattavissa myös Kirkon julkaisut -palvelusta