Talvi

Etukäteen tarjotaan perheille ja muille mahdollisuutta kasteeseen messun yhteydessä.

Etkot: oman kastekynttilän askartelu tai tuunaaminen esim. itselle, lapselle tai kummilapselle. Kotoa voi tuoda oman tai lapsen kastekynttilän mukana. Tarvikkeina voi käyttää vahalevyjä, vahageeliä tai esimerkiksi serviettejä, jotka voi kuumapuhaltaa kiinni kynttilän pintaan.

Kirkkotila valmistellaan kuten kastejuhlaa varten. Kaikkea kasteeseen liittyvää symboliikkaa korostetaan: esillä on kastepuku, vesi, kyyhkynen, valkoinen väri, kastekynttilät ja Kristus-kynttilä.

Jos kirkossa on kastepuu, sen luona kehotetaan käymään ja sen symboliikkaa tutkitaan messun aikana.

Tila rakennetaan erityisen ystävälliseksi kaikkein pienimmille ja heidän kanssaan tulevilla. Onko pehmusteita, korokkeita, vilttejä, värejä, symboliikan mukaisia leluja, soseita?

Jos mahdollista, tuolit ryhmitellään kastemaljan ympärille ympyrän tai useamman muotoon.

Askarrellaan ja tuunataan kastekynttilöitä etkoilla. Kynttiläpajassa keskustellaan kasteen symboliikasta ja merkityksestä. Esiin nousseita ajatuksia ja kokemuksia tuodaan mukaan messuun. Myös syntyneet kynttilät ovat esillä messun ajan. Kynttiläpajaan voi osallistua myös messun jälkeen.

Kirkossa on hengellisen elämän hoitamisen pöytä. Pöydällä on iso paperi, johon voi kirjoittaa tai piirtää ideoita siitä, miten hengellistä elämää voi hoitaa. Vieressä voi olla myös kuvakortteja, joista voi nostaa pöydälle sellaisia, jotka auttavat hengellisen elämän hoitamisessa (esimerkiksi luontokuvia, kuvia lapsista jne).

Rakennetaan saarna Lattiakuvien tai Godly Playn kasteen kertomuksen pohjalle. Varataan tarvittavat materiaalit kirkkoon etukäteen.

Jumalanpalveluksen jälkeen alkaa kirjontapaja, jossa voi kirjoa kastetun nimen kastemekon helmaan. Tarjolla on erivärisiä lankoja, sopivia neuloja ja kirjontataitoisia opastajia.

Varmistetaan, että kastemaljassa on vettä. Sitä käytetään kasteen muistamisessa, joka liitetään messuun. Kasteen muistamisessa lauletaan virsi 836 Kasteessa lapsi Jumalan, joka avaa kantamisen ja kannetuksi tulemisen teemoja. Kastemaljan vedessä saa huljuttaa sormiaan ja sillä voidaan tehdä ristinmerkki itselle tai toiselle esimerkiksi otsaan.

Jeesuksen kasteen jälkeen ihmiset kuulivat Jumalan sanat Jeesuksesta: ”Tämä on minun rakas poikani.” Jeesus opetti ystäviään kastamaan ihmisiä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Teemme näin edelleen. Kasteessa Jumala kutsuu meidätkin Jeesuksen sisaruksiksi. ”Tämä on minun rakas lapseni” on lause, joka on tarkoitettu jokaiselle kastettavalle tai kastetulle.

Jeesukselle kaste oli tärkeä. Kaste on Jumalan hyvä lahja. Saamme elämän lähellä Jumalaa ja toisiamme. Kaste kutsuu elämään rakkaana Jumalan lapsena nyt ja aina.

Avataan kasteen ja kastekynttilän symboliikkaa kuulemalla kynttiläpajassa käydyistä keskusteluista ja valituista symboleista.

Jos mahdollista, haastatellaan kirkon kastepuun tekijöitä tai suunnittelijoita.

Ihmettelykysymyksiä:

Mihin kaikkeen vettä tarvitaan?
Mitä ja miten vesi kannattelee?
Keille minä olen rakas?

Sytytetään perheenjäsenten kastekynttilät tai muu kynttilä jokaiselle niin, että lausutaan kynttilän omistajan nimi ääneen kynttilää sytyttäessä. Ihmetellään, miten valo kasvaa. Luetaan Joh. 8:12: ”Jeesus sanoo: Minä olen maailman valo. Se joka seuraa minua, ei kulje pimeässä, vaan hänellä on elämän valo.”

Katsotaan kuvia perheenjäsenten kastejuhlista ja muistellaan kastepäivän tapahtumia ja tunnelmia. Tehdään kotiin kastepöytä, ehkä samanlainen kuin valokuvista löytyy: Raamattu, kastemalja, kynttilä ja kukkia. Luetaan Mk. 10:13–16 ja lauletaan tai kuunnellaan omissa kastejuhlissa laulettuja virsiä tai lauluja.

Annetaan koteihin iltarukousnoppa tai ruokarukousnoppa.

Viestitään mahdollisuudesta tulla kasteelle kastepäivänä, jonka seurakunta järjestää juhlineen. Kastepäivä sopii kaikenikäisille kastettaville.

Godly Play -kertomus Pyhä kaste: Suuri leikki. Ohjaajan opas – Uuden testamentin kertomuksia adventista alkaen. LK-kirjat 2004
Lattiakuvatyöskentely Kaste: Lattiakuvat. Aulikki Mäkinen, Lasten Keskus 2007.

Luodaan tunnelmaa veden eri olomuodoilla

Hankeen kirjoittaminen värjätyllä vedellä
Jäädyttäminen, kaivon rakentaminen jäätiilistä kirkon pihaan
Voit tuoda oman jäädytetyn ja halutessasi värjätyn tiilesi tai useamman mukanasi yhteistä rakennusprojektia varten
Vesipyssyt sisällä, ks. Toiminta
Kuumat kirkkomehut pihalla

Vesi toimii messun läpi kantavana symbolina

• Tilassa saa tutkia veden eri olomuotoja: jää – neste – höyry
• Esillä on jääpaloja ja langanpätkiä. Yritä tarttua jääpalaan langalla koskettamatta jääpalaa käsin. Se ei oikein onnistu Kastele sitten lanka vesipyssyllä ja kokeile uudelleen: anna märän langan olla hetki jääpalan pinnalla. Pian se jäätyy kiinni ja jääpalan voi nostaa.
• Rakennetaan elämän veden lähde. Millainen sen pitää olla, että sen luona voi kokea: Jumalaa kiinnostaa juuri minun elämäni ja asiani?
• Elämän lähteelle tuodaan rukouskiviä tai kirjoitetaan ja piirretään rukouksia.

1. vsk: Jeesuksessa koko ajan ollut Jumalan voima purkautui esiin Kaanan häissä. Samalla Jeesus kapinoi omaa rooliaan ja vanhempaansa vastaan.

Mikä meissä itsessämme on idullaan, mikä on murtautumassa esiin? Tiedänkö, kuka minä olen?
suhde omaan vanhempaan
vanhemman luottamus lapseen tai nuoreen
entä kun olen muuta kuin vanhemmat odottavat
entä kun lapsi tai nuori on ihan erilainen kuin itse

2. vsk: Elämän jano – millaista polkua pitkin pääsen lähteelle, joka saa minut puhkeamaan kukkaan?

Millainen on elämän veden lähde? Mitä sille käy, kun on kylmä talvi?
Miltä elämän jano tuntuu ja näyttää eri ikäisenä? Onko se aina samaa, miten se muuttuu?
Tutulle lähteelle palaaminen vai uuden etsiminen?

Sykarin kaivolla Jeesus rikkoo normit ja tekee jotain, mitä kukaan muu ei tee: näkee mitä nainen pohjimmiltaan on. Jeesuksen suhde naisiin ja vähemmistöihin.

Moni on tuntenut joskus pettymystä siitä, kun ketään ei kiinnosta. Ketä muka kiinnostaisi? Jumalaa kiinnostaa. Jumala on varsinkin syrjään jätettyjen ja kovia kokeneiden Jumala.

Kotona voi tutkia, missä eri olomuodoissa vettä löytyy? Missä kaikissa tilanteissa kotona käytetään vettä?

Kotona tai kirkkojatkoilla voi toteuttaa makuvesibaarin, siten että veteen tuodaan makuja erilaisista kasviksista, hedelmistä ja marjoista (esim. appelsiini, kurkku, minttu, limesitruuna, raparperi, mustaherukanlehdet, vadelmat…) Miettikää, mitä kaikkea sesongin mukaista voisi lisätä makuvesibaariin ja kokeilkaa erilaisia yhdistelmiä. Nauttikaa vedestä ja pohtikaa omia makumieltymyksiänne.

Otetaan nuoret vahvasti mukaan tekemään messua. Panostetaan siihen, että messu on yksinkertainen ja sen aikana selitetään mitä tapahtuu. Nuorten bändi vastaa musiikista ja isoset ovat messussa palvelutehtävissä esim. toivottamassa tervetulleeksi, kantamassa kolehtia ja ehtoollisavustajina. Nuoret myös valmistelevat ja lukevat esirukouksen.

Pyydetään kaikkia kirjoittamaan paperille yksi tiedollinen kysymys uskoon, Jumalaan tai Raamattuun liittyen, johon haluaisi löytää vastauksen. Kerätään nämä pään kuvalla merkittyyn ämpäriin. Samoin kirjoitetaan kysymyksiä sydämellä merkittyyn ämpäriin tuotaviksi. Ne kysymykset voivat liittyä esimerkiksi tunteisiin tai kokemuksiin tai olla muita kysymyksiä, jotka on mielessä liittyen Jumalaan. Sydänämpäriin kuuluvat myös kaikki sellaiset kysymykset, joihin ei ole yhtä ainoaa oikeaa vastausta.

Luetaan joitain kysymyksiä ämpäreistä ja herätetään kiinnostusta oppimiseen. Eri ikäisenä ja eri elämänvaiheissa itseä kiinnostavat kysymykset uskoon, Jumalaan tai Raamattuun liittyen voivat olla hyvinkin erilaisia. Luvataan, että näihin kysymyksiin etsitään yhdessä vastauksia esim. rippikoulun aikana.

Messun saarnaosan voi toteuttaa myös niin, että joukko ihmisiä on pohtimassa vastauksia ämpäreistä nouseviin kysymyksiin. Jos kysymyksiä on paljon, valitaan niistä joitakin sopivia.

Päätä ja sydäntä kuvataan kahdella ämpärillä. Toisessa ämpärissä on sydämen kuva ja toisessa pää (kts. pyhän symboli) Elämässä tarvitaan sekä päätä että sydäntä.

Ihminen ymmärtää päällä ja sydämellä erilaisia asioita. Aivoilla voidaan käsitellä älyllisiä kysymyksiä, jotka ovat tärkeitä oppimisen, maailman ymmärtämisen, ongelmanratkaisun ja kehityksen kannalta. Päällä ratkaistava kysymys on esimerkiksi, milloin Raamattu on kirjoitettu tai onko Jeesuksen olemassaolosta historiallisia todisteita.

Monen mielestä usko ei ole niinkään pään tai ymmärtämisen asia vaan enemmänkin sydämen asia tai kaipausta Jumalaa kohtaan. Sydämessä voi tuntea Jumalan läsnäolon. Ihmisen sydän voi olla niin kuin ämpäri – jos se on alassuin, kaikki valuu pintaa pitkin pois ja sydän jää tyhjäksi. (Laita sydänämpäri nurinpäin ja kaada sen päälle kannusta vettä.) Kun sydämen ämpäri käännetään ylöspäin, kun sydän on auki kohti elämää ja Jumalaa, se voi täyttyä Jumalan hyvillä lahjoilla: ilolla, voimalla, rohkeudella, rakkaudella, viisaudella. (Käännä ämpäri oikeinpäin ja kaada sinne vettä.)

Rukoillaan, että sydämemme voisivat olla auki kohti elämää ja Jumalaa ja että jokainen voisi saada sydämeensä juuri niitä lahjoja, joita tarvitsee.

Jos messu toteutetaan erityisesti rippikouluryhmää ajatellen, kirkkokahveilla on mahdollisuus tavata seurakunnan työntekijöitä sekä isosia, tutustua ja kysellä mieltä askarruttavia kysymyksiä rippikouluun liittyen. Pöydissä on keskustelukortteja, joiden avulla rippikoululaisten vanhemmat voivat tutustua toisiinsa ja liittyä oman nuorensa rippikoulumatkaan.

Mitkä ovat parhaat muistot omalta ripariltasi?
Mikä opetus jäi riparilta mieleen?
Millaista riparia toivot omalle lapsellesi?

Kutsutaan messuun erityisesti perheitä, joissa on vauva.

Tuo kirkkoon oma lyhtysi tai kynttiläsi! Lyhdyille ja kynttilöille varataan turvallinen paikka kirkossa.

Ulkona lyhdyt ottavat vastaan ja näyttävien tietä kirkolle.

Ovella Simeon on vastaanottamassa tulijoita.

Kirkossa on esillä eri ikäisten viikkotoiminnassa tai kotona askartelemia kynttilöitä. Eri ryhmät tekevät myös rukousalttareita, joilla heidän kynttilänsä on. Alttareilla ja kynttilöissä voi olla eri teemoja.

Kirkossa alttarilla tai muuten näkyvällä paikalla on suuri lyhty.

Tilassa tutkitaan valon ja pimeyden symboliikkaa seurakuntalaisten ajankohtaisten kysymysten näkökulmasta. (mitä tähän liittyy, miten ajankohtaiset kysymykset nostetaan esiin, miten toimitaan?)

Valo vaikuttaa tunnelmaan: sen sävy, voimakuus (vrt. sauna ja hammaslääkäri).

Kirkkoon rakennetaan lasten rukousalttari, jossa lapset voivat rukoilla toisten lasten puolesta esimerkiksi rukouskivien tai luovan toiminnan kautta.

Evankeliumi tapahtuu kirkossa: Simeon odottaa, että lupaus täyttyy ja hän saa nähdä Herran Voidellun. Hän kulkee ympäriinsä kirkossa ja etsii, missä ja kuka tuo Voideltu voisi olla. Mitä Voideltu edes tarkoittaa? Joku tosi tärkeä hän varmasti joka tapauksessa on. Kirkossa kulkee myös Maria vauvan kanssa niin, että seurakuntalaiset huomaavat heidät ennen kuin Simeon. Simeon pyytää ihmisiltä apua etsinnässään. Seurakuntalaiset vinkkaavat ennemmin tai myöhemmin että vauva Marian sylissä voisi olla se tosi tärkeä. Lopulta Simeon löytää Jeesus-vauvan, ottaa syliinsä, nostaa oikein korkealle, ihmettelee, ihastelee, lepertelee. Pieni vauva on iso ilo!

Nostetaan mukana messussa olevat vauvat korkealle, katsotaan vauvoja ja lapsia niin että ilo heistä näkyy. Nostetaan myös isommat lapset niin korkealle kuin jaksetaan. Lapset ovat kirkossa aina ilo! Lapsissa Jumalan kirkkaus ja valo näkyy kaikille muillekin.

Elävä tuli luo tutkitusti elvyttävän ympäristön. Missä kaikkialla voit itse kokea rauhoittuvasi ja rentoutuvasi? Etsi, löytyykö kirkosta sellainen paikka. Pyydä toista ihmistä ottamaan sinusta kuva siinä paikassa.

Esirukouksessa jokainen (tai esim. jokainen perhe) saa sytyttää kynttilän.

Kotoa tuodut kynttilät ja lyhdyt siunataan.

Mitä kaikkea valoa on olemassa? Mikä kaikki on valoa?
Jeesus on maailman valo. Jumala on valo. Minkälainen valo Jeesus tai Jumala on? Mikä sen vaikutus on, millaiseksi se saa olon?

Lapsissa Jumalan valo ja kirkkaus on meidän keskellämme. Tehtävämme on varjella tätä valoa.

Kynttilänpäivä on perinteisesti myös Marian puhdistautumisen päivä Jeesuksen syntymän jälkeen.

Ihmettelykysymyksiä, peilaamista omiin kokemuksiin:

Onko joku ottanut sinut syliin ja ihastellut?
Muistatko hetken, kun joku on ihastellut omaa lastasi ja ottanut hänet syliin?
Onko joku vauva hurmannut sinun sydämesi?
Miten Simeon ymmärsi, että valo tuli maailmaan Jeesuksessa, joka olikin vauva?
Ketkä ovat tämän seurakunnan simeoneita, jotka iloitsevat lapsista?

Lasten virret leikkien: Vanha Simeon ja Valonsäde
Valonsäde-laulun syvällinen teologia: Jumalan valo on meissä, päästä varpaisiin, heijastamme ja säteilemme sitä.

Rukouksessa rukoillaan erityisesti kaikkien lasten puolesta. Lapsi on siunaus, mutta myös rasite. Messussa rukoillaan hauraiden, sairaiden, sotien ja tuhojen, vaikeissa oloissa elävien lasten puolesta. Rukoillaan lasten tulevaisuuden puolesta. 

Kenelle lapselle voisin hymyillä vielä tänään?

Laulujen sanat kotiin vietäviksi esim. väristyskuvan takana

Missä tilanteissa kotona poltetaan kynttilää? Tunnelmoidaan yhdessä kynttilänvalossa, sytytetään kynttilä ruokarukoukseksi tai tehdään lumilyhty.

Tuleeko Simeonista mieleen joku tuttu? Lähetä hänelle viesti.

Onko aiemmin syliisi mahtunut lapsi kasvanut jo isoksi? Mitä hänelle kuuluu?

Kynttilänpäivä on usein Yhteisvastuukeräyksen aloituspäivä. https://www.yhteisvastuu.fi/

Kirkon pihalla on riippumattoja tai -keinuja kuin keinuvia veneitä – myös talvella, myös aikuisille. Tarjolla kuumaa mehua.

Kirkossa on esillä lasten ja nuorten teeman pohjalta tekemää taidetta esim. pääkäytävällä, seinillä ja/tai digitaalisella näytöllä.

Jos kirkossa on näyttö, sillä voi kirkkoon tulleessa pyöriä myrskyyn liittyvä video.

Jeesus kannattelee: sädekehä ilmassa

Tarvikkeet: Ilmapalloja, muovisia ohuita roskapusseja.

Leikkaa muovisesta roskapussista noin 2 cm leveä siivu niin, että siitä tulee ympyrän muotoinen. Hankaa ilmapalloa joka puolelta hiuksiisi, jotta siihen syntyy negatiivinen sähkövaraus joka puolelle. Hankaa myös muovipussin palaa hiuksiisi kaikkialta, jotta siihenkin syntyy negatiivinen sähkövaraus. Kun muovipussirinkulan laittaa ilmapallon päälle, negatiivinen sähkövaraus saa sen leijumaan ilmassa.

Lasten paikassa on erilaisia majanrakennustarvikkeita ja sinisiä kankaita. Pyydetään lapsia rakentamaan saarnan aikana vene. Isommat lapset voivat kokeilla tehdä purjeenkin narusta, harjanvarresta ja kankaasta. Saarnan lopuksi voidaan kerrata päivän raamatunkohta näytellen se lasten rakentaman veneen avulla. Pitkiä sinisiä kankaita heiluttamalla voidaan esittää myrskyäviä aaltoja.

Kaksi aikuista keinuttaa yhtä lasta kerrallaan tukevassa kankaassa. Lapsi voi mennä kankaaseen lepäämään ja sulkea silmät. Pyydetään lasta kuvittelemaan, että on veneessä Jeesuksen kanssa. Miltä keinuminen tuntuu? Jos keinuttajia on tarpeeksi, myös aikuiset saavat keinua.

Toiminnallinen rukous: Piirretään tai kirjoitetaan omat pelot paperille ja tuodaan ne Jeesuksen veneen viereen ”järveen”, sinisten kankaiden päälle. Jeesus vakuuttaa myös meille meidän peloissamme: “Älkää pelätkö, minä olen tässä.”

Omalta mukavuusalueelta poistuminen tarkoittaa sitä, että tekee tai uskaltaa jotain, mikä on uutta ja jännittävää. Tutuissa kuvioissa on usein helpompaa, kun tietää jo, miten toimia. Silloin ei kuitenkaan pääse kokemaan tai näkemään mitään uutta.

Kun Pietari astui ulos veneestä, hän oli tosi kaukana omalta mukavuusalueeltaan. Hän pystyi astumaan ulos veneestä, koska Jeesus kutsui häntä ja oli hänen kanssaan. Pietari uskoi Jeesukseen. Hän sai uskosta rohkeuden astua veden päälle.

Rohkeutta tarvitaan myös hyvän puolustamiseen. Raamatussa luvataan, että Pyhä Henki antaa rohkeutta. Sitä voi rohkeasti pyytää rukoillen. Esimerkiksi myrskyt lisääntyvät ilmastonmuutoksen edetessä. Voisiko Jeesuksen viesti meille sen keskellä olla “Älkää pelätkö”? Kun emme pelkää, meillä on vapaus ja voimia toimia ja puolustaa hyvää, luomakunnan hyvinvointia.

Ihmettelykysymyksiä:

Milloin sinun on pitänyt olla rohkea?
Missä asiassa tai tilanteessa haluaisit olla rohkeampi?
Mistä sinä saat rohkeutta?

Kirkkokahvien sijaan tarjolla on pizzaa ja mehua.

Järjestetään somehaaste riippukeinujen ripustamisesta ja käytöstä.

Kokeillaan tehdä Jeesus kannattelee -sädekehä kotona.

Järjestetään rohkeusteemainen iltapäivä kirkolla. Siellä saa kokeilla erilaisia rohkeutta vaativia tehtäviä, joihin tilat tarjoavat mahdollisuuden. Tehtävät voivat olla esimerkiksi pimeässä tilassa liikkumista, kiipeilyä (muista turvallisuus!), mutta myös vaikkapa tuntemattomalle ihmiselle puhumista tai jonkun toisen auttamista.

Askarrellaan rohkeuspurkit kotiin vietäviksi. Rohkeuspurkki on lasipurkki, jota täytetään sitä mukaa kun joku perheenjäsen on ollut rohkea. Rohkeuden aiheet voivat olla hyvinkin pieniä ja arkisia. Purkkiin voi laittaa rohkeuden merkiksi esimerkiksi napin, pyykkipojan, lasihelmen tai lapun, johon kirjoittaa tilanteesta, jossa oli rohkea. Purkista voidaan seurata, miten rohkeus lisääntyy.

Kirkkotilassa näkyy toimintapiste, jossa multaa, siemeniä, kastelukannuja, kelmua ja maitopurkkeja tai syviä pahvilautasia. Kirkossa näkyvillä jo valmiiksi kylvettyjä istutuksia, sekä jo vihertäviä että vielä pelkästään multaisia.

Kirkossa esillä on myös esillä kastemalja.

Saarnan aikana pääsee istuttamaan siemenen tai siemeniä multaan. Miltä multa tuntuu sormissa? Minkä verran vettä on sopiva määrä? Miltä multa tuoksuu?

Kasteen muistaminen esim. Ehtoollisella käydessä. Kastemaljassa olevalla vedellä piirretään kaikkien otsaan ristinmerkki.

Saarnassa vierekkäin voidaan ihmetellä kastelukannussa olevaa vettä ja kastemaljassa olevaa vettä. Vertaillaan näitä erilaisia vesiä keskenään. Vesi kaadetaan kastelukannusta kastemaljaan. Miten kasteen vesi on mahdollistanut ihmisen kasvun kristittynä?

Jo siemenen kylvövaiheessa tarvitsee siemenen lisäksi ainakin multaa, vettä ja sopivan purkin ja suojan, pelkkä siemen ei riitä. Mitkä on niitä asioita, jotka tukevat ja mahdollistavat kasvun? Mitkä taas hankaloittavat sitä? Miten minä voin tukea siemenen kasvua tai hyvän kasvua tässä maailmassa? Lopulta kaikki on Jumalan käsissä ja saan kiittää hyvästä lopputuloksesta.

1 Kor. 3:4-9, Matt. 13:24-30 tai Mark. 4:26-29

Istutetun siemenen saa viedä mukanaan kotiin ja tukea ja seurata sen kasvua.

Kirkossa on esillä erilaisia kelloja

Esillä on erilaisia aikaan liittyviä sananlaskuja/aforismeja. Voidaan toteuttaa niistä äänestys, mikä on paras. (esim. aika aikaansa kutakin, oppia ikä kaikki, varhainen lintu madon nappaa, haudassa ehtii levätä, itku pitkästä ilosta, se on sen ajan murhe, odottavan aika on pitkä yms.)

Kirkkotilassa voi olla erilaisia kelloja. Jokaisen kellon kodalla on aikaan liittyvä keskustelukysymys.

Tiimalasi: mihin haluat panostaa/käyttää aikaasi elämässäsi?
Käkikello: Minä vuodenaikana olet syntynyt (eli milloin aloit kukkua) ja mikä on lempivuodenaikasi, miksi?
Ajanottokello: joku pieni tehtävä, jonka aikaa voi yrittää parantaa.
Herätyskello: Oletko aamu vai iltavirkku?
Vellikello: Syötkö ravitsevasti? Monta kertaa syötä päivässä ja mikä on lempiateriasi?
Kirkonkello (pääsisikö tutustumaan kellotapuliin?): Mikä on lempipyhäsi/juhlasi? Miksi?

Täytetään listaa siitä, millaisiin asioihin/kuinka paljon aikaa vuorokaudessa mihinkin tulee käytettyä.

Mikä on hyvin maailmassa nyt -seinä / nostetaan teemoja esirukoukseen
Mikä mättää maailmassa nyt -seinä / nostetaan teemoja esirukoukseen

Jumala on luonut ajan. Jumala on kuitenkin ajan tuolla puolen, sillä Hän on ikuinen. Jokaiselle elämälle on annettu oma aikansa. Elämä koostuu erilaisista vaiheista. Vaiheet taas hetkistä. Koska aika on rajallinen, ei ole yhdentekevää, miten sen käytämme.

Levon merkitys (Muista pyhittää lepopäiväsi). Joskus on tärkeää pysähtyä olemaan toimeton (pysäyttää sisäisesti ajan juoksu). Jumala on luonut levon, kun hän lepäsi 7. päivänä. Luontokin lepää talvella. Joskus on hyvä, että on tylsää eikä mitään tekemistä, sillä luovuus nousee toimettomuudesta. Pysähtymistä tarvitaan, että muistaisimme, mikä elämässä on oleellista. Elämässä työteon ja levon tulisi olla tasapainossa.

Jokaisella sukupolvella on omat ”tärkeät” teemansa ja oma aikansa. Tämä on meidän aikamme! Pohditaan, mitkä ovat tämän ajan tärkeitä teemoja, joiden puolesta taistella. Esirukouksessa voi nostaa esille ajankohtaisia yhteiskunnallisia teemoja taululta, joiden puolesta rukoilla.

Muistutetaan, että paras tapa muuttaa maailma, on olla itse muutos.

Rohkaistaan ihmisiä toimimaan tärkeiden asioiden puolesta.

Tilaan on viritetty erilaisia toiminnallisia tehtäviä, joissa tarkoituksena on yhdessä onnistuminen, ei kilpailu toisia vastaan.

Tilassa pääsee toimimaan ja ratkomaan pulmia yhdessä toisten kanssa. Toiminnan jälkeen jokaiselle jaetaan samanlainen palkinto. Ei ole väliä kuinka aktiivinen ryhmän osallistuja on ollut tai onko ylipäätään osallistunut tehtävien tekemiseen.

Jokainen voi pohtia omalta kohdaltaan, missä on hyvä tai taitava. Tässä voi käyttää apuna myös vahvuuskortteja, joista voi käydä valitsemassa itseensä sopivan vahvuuden. Esirukouksessa kiitetään vahvuuksista, joita jokainen on saanut lahjaksi.

Voidaan pohtia sitä, onko erilaista kilpailla toista vastaan verrattuna siihen, että toimitaan yhteisen päämäärän puolesta.

Tässä maailmassa joutuu kilpailemaan usein, mutta Jumalan valtakunnassa ei ole keskinäistä kilpailua tai arvottamista. Jumala ei myöskään pidä kadehtimisesta, sillä se on kiitollisuuden vastakohta. Jumalan silmissä jokainen on arvokas ja jokaisella on annettu vahvuuksia.

Usko ei ole suorittamista, vaan elämistä ja olemista. Kristittyjen tehtävänä on rakentaa hyvää maailmaa kaikille ihmisille, ei kilpailla toisia vastaan. Kristittyjen tehtävänä on puolustaa niitä, jotka ovat heikkoja, joiden ääni ei muuten kuulu ja nostaa heitä ylös. (Vrt. Viimeiset tulevat ensimmäisinä)

Kasteessa lahjoitetaan uskon “palkinto”. Kasteen armo.

Messua voidaan jatkaa jollain mukavalla yhdessä tekemisellä, kuten yhdessä ruokailulla, leffan katsomisella, yhteislaululla… Oleellista on rento yhdessäolo, ei kilpailu tai suoriutuminen.

Vahvuuskortit – MIELI ry

Huomaa hyvä -toimintakortit

Kirkkoon tulijat saavat työntää kätensä pussiin tai liinan alle ja tunnustella ja arvata, mitä siellä on. (Vasta messun alussa kerrotaan, että tunnusteltavana oli viljan siemeniä.) Tuleeko mieleen joku kertomus Raamatusta, johon liittyisi vilja tai siemenet? Kirjoita yhteiselle paperille kertomus, sen nimi, henkilö tai joku asia siitä, jonka muistat. Voit myös piirtää.

Siemeniä saa käydä tunnustelemassa koko messun ajan.

Kirkossa on nähtävillä kuvia maanviljelemisestä, erityisesti viljan kasvattamisesta eri puolilta maailmaa. Alttarin edessä tai kirkkotilan keskellä voi olla viljasäkki ja muita maanviljelyksessä käytettyjä tai edelleen käytettäviä välineitä, joita on pyydetty tuomaan etukäteen.

Otteita vanhoista ja uusista Raamatuista on heijastettuna seinille tai lapuilla seinillä, esim. päivän hallelujasäe Joh. 6:63.

Kirkkosalissa on mukavaksi sisustettu lastennurkka ja nuorten paikka, jossa voi tutkia ja lukea erilaisia Raamattuja.

Jos mahdollista, istutaan ympyrän tai puolikaaren muodossa niin, että kaikki näkevät alttarin eteen, jossa evankeliumi kerrotaan.

Kirkossa voi tutkia eri ikäisiä kiinnostavia ja erilaisia Raamattuja:

Kuva- ja kosketeltavia Raamattuja (mukavassa lukunurkassa)
Lastenraamattuja
Supersankari-, manga messias tai muita toiminallisia Raamattuja
Eri raamatunkäännöksiä: 1938, 1992, UT2020
Eri kielisiä Raamattuja

Lasten paikassa voi leikkiä raamatunkertomuksia. Tällä kertaa erityisesti viljan siemenet pusseissa tai viljan tähkät ja leipomiseen tai laskemiseen liittyvät lelut ovat sopivia. Lasten paikkaan voi tuoda myös suuren kiven kuin palan kalliota, jolle voi istahtaa ja jonka pintaa voi tutkia.

Tilassa on tunnusteltavana erilaisia maaperiä ja kasvustoja: kiviä, ohdakkeita ja mehevää multaa. Multaan voi piirtää sormella viestin toisille.

Kun messu alkaa, kysellään, mitä ihmiset arvelevat tullessa tunnustellun asian olleen, ja kuullaan, mitä raamatunkertomuksia on tullut mieleen ja kirjattu yhteiselle paperille.

Annetaan evankeliumin herättää mielikuvia ja ajatuksia. Evankeliumi, vertaus kylväjästä, kerrotaan Godly Play -kertomuksena. Jos paikalla on niin paljon ihmisiä, etteivät kaikki näe kertomusta omalta paikaltaan, se heijastetaan suurempana näkyväksi seinällä tai näytöllä. Vertausta varten tarvitaan kultainen laatikko, josta löytyy vaaleanruskea kangas, kylväjä, lintuja, kuva kivikkoisesta maasta, kuva ohdakkeisesta maasta, kuva hyvin kasvavasta viljapellosta sekä kolme erikokoista viljasäkkiä.

Kertomuksen jälkeiset ihmettelykysymykset luovat pohjan saarnalle, joka syntyy yhdessä siinä hetkessä: kertomusta pohditaan ja ihmetellään yhdessä ohjaajan esittämien kysymysten avulla. Valmiita vastauksia ei ole eikä vertausta pyritä selittämään ”oikealla tavalla”, vaan esille nousevat juuri ne asiat, jotka paikalla olevat tuovat esiin. Kaikki kysymykset, liittymäkohdat omaan elämään ja oivallukset ovat oikeita. Raamatun tekstit kestävät aikaa. Ne kestävät myös kaikki epäilyt, tutkimukset, etsimiset ja mietteet.

Jos evankeliumi on kertomus sinapinsiemenestä, voi sen tehdä piirrän sinuun tarinan menetelmällä. (Kts. Lisätietoja)
Vähäpätöisiltä tuntuvilla teoilla voi olla suuri merkitys toisille ihmisille ja luomakunnalle. Voidaan nostaa esimerkkejä esille.

Aulassa tai seurakuntasalissa on esillä erilaisia ja eri ikäisille soveltuvia raamatunlukusuunnitelmia, joita voi ottaa mukaan kotiin. Samalla voidaan esitellä seurakunnan Raamattuun liittyvää toimintaa, kuten raamattupiirejä tai raamattuluentoja.

Kotiin saa mukaan pienen pussin siemeniä ja ohjeet niiden istuttamiseen.

Godly Playn vertaus kylväjästä löytyy kirjasta Suuri leikki – Ohjaajan opas. Uuden testamentin kertomuksia adventista alkaen. Jerome Berryman, LK-kirjat 2004.

Lukusuunnitelmia voi tilata esimerkiksi Raamatunlukijain liitosta, rll.fi

Piirrän sinuun tarinan: Sinapinsiemen

Tehdään kirkkotilaan esterata esimerkiksi keppariesteistä, huonekaluista, voimisteluvälineistä, naruista ja vilteistä. Jokaisen esteen luona on mahdollisuus kirjoittaa, millaisia esteitä ja hankaluuksia elämässä voi tulla eteen tai millaisia elämän haasteita este tuo mieleen. Aikuiset kirjoittavat lasten mainitseman asiat ylös.

Yhteisvastuukeräys näkyy kirkossa tai eteisessä. Yhteisvastuukeräykseen osallistuminen on yksi tapa auttaa niitä, joiden elämässä on sellaisia esteitä, joiden ylittämiseen tarvitaan apua.

Adventin aikana kynttilöiden sytyttäminen konkretisoi joulun odotusta. Paastonaikana kirkkosalissa voi olla pöytä tai kori, johon paaston alkaessa laitetaan kuusi kiveä tai kuusi muuta esinettä. Jokaisena paastonajan sunnuntaina yksi niistä poistetaan messun johdantosanojen, päivän rukouksen, saarnan tai esirukouksen yhteydessä. Näin voidaan seurata paastonajan kevenemistä sunnuntai sunnuntailta. Palmusunnuntaina paastokivien kori tyhjenee ja se voidaan täyttää palmunoksilla tai virpomisvitsoilla.

Piirretään yhdessä Jeesuksen elämän tie niin, että kaikki näkevät sen. Millaisia vaiheita muistetaan? Jeesuksen elämä ei ollut tasaista ja sileää tietä, vaan matkan varrella oli monta risteystä, mutkaa ja mäkeä. Piirretään sitten paperille jokaisen oman elämän matka. Miltä eri vaiheet elämässä näyttävät, jos ne piirretään tieksi? Millaisissa maisemissa tiesi on kulkenut ja kulkee nyt? Miten Jeesus on ollut mukana matkalla?

Yhdessä mietitään, mikä voi auttaa kulkemaan elämässä erilaisten haasteiden ja esteiden läpi. Laitetaan tai kirjoitetaan esteradan varrelle erilaisia apukeinoja ja asioita, jotka auttavat elämän matkalla ja hankalissa tilanteissa. Jos aluksi esterataa on kuljettu yksin, nyt esterataa voi kulkea aikuisen avustaen niissä kohdissa, joissa lapsi ilmaisee tarvitsevansa apua. Yhdessä, avustettuna ja toista auttaen, elämän matkaa helpompi kulkea. Myös Jumala aina mukana.

Millaiset asiat ovat tulleet esteeksi Jeesuksen seuraamisen tiellä ja mistä nyt voisi olla aika luopua? Jokainen saa valita kivikasasta niin monta kiveä tai lasihelmeä kuin on asioita, joista haluaa luopua. Rukousosiossa ne tuodaan ristin juurelle. Vaihtoehtoisesta seinälle voi kiinnittää suuren paperin, jonka yläosassa lukee Jumala ja sen alle voi kirjoittaa tai piirtää näitä asioita.

Saarnan osana on reflektointi, jossa kaikille annetaan paperi. Paperilla on pieniä kuvia elämään kuuluvista asioita: some, urheilu, tv-sarjat, ystävät, perhe, ruoka, herkut, juhlat, lukeminen, harrastukset, ulkoilu, työ, koulu, siivous, raha, pelit, Raamattu, rukous, seurakunta. Lisäksi yläreunassa on risti ja alareunassa ihmisen kuva. Tarkoitus ei ole arvottaa, mikä näistä on “hyvää” ja mikä “huonoa”. Jokaisen on itse pohdittava, mitkä näistä asioista tuovat omaan elämään hyvää ja minkä osuutta omassa elämässä haluaisi vähentää. Kynällä piirretään alareunan ihmisestä reitti yläreunan ristiin niiden asioiden kautta, jotka paaston aikana haluaa pitää mukana elämässä.

Saman voi toteuttaa myös toiminnallisena pelinä. Tarvitaan kaksi pientä maalia, sählypalloja ja sählymailoja. Toisen maalin yläpuolella on plusmerkki ja toisen yläpuolella miinusmerkki. Sählypalloihin kirjoitetaan erilaisia asioita, joita kuuluu elämään. Jokaisen on itse pohdittava, mitkä näistä asioista tuovat omaan elämään hyvää ja minkä osuutta omassa elämässä haluaisi vähentää. Pallot lyödään mailalla niihin maaleihin oman päätöksen mukaan.

Tien kulkijat tai elämän matka on vanha tapa kuvata kristityn elämää. Matkalla ollaan eri vaiheissa, mutta sitä kuljetaan yhdessä – Jumala kulkee mukana kaikissa eri vaiheissa eikä koskaan tarvitse kulkea yksin, vaikka tie olisi kuinka solmussa tai maisema kuinka pimeä tahansa.

Pohdittavaa:

Kuka voisi auttaa minua eteenpäin elämän matkalla?
Ketä mitä voisin auttaa eteenpäin elämän matkalla?

Nostetaan esirukouksessa esiin esterataan kirjoitettuja asioita, sekä haasteita että asioita, jotka auttavat elämässä eteenpäin.

Paaston aikana siivotaan elämästä asioita, jotka ovat oman jumalasuhteen esteenä. Mitkä ovat hyviä eväitä mukaan elämään vahvistamaan jumalasuhdetta.

Koristellaan lasipurkki esim. decoupage-tekniikalla. Perheenä päätetään, mistä asiasta halutaan vähentää. Lasipurkkiin kerätään ne rahat, jotka olisivat kuluneet tähän muuten, ja lahjoitetaan pääsiäisenä rahat hyväntekeväisyyteen.

Tehdään mukaan otettavaksi take away –hartauksia, joita voi kotona tehdä paastonaikana. Näissä voi olla erilaisia ehdotuksia erilaisille ihmisille ja perheille, esimerkiksi rukouskävelyä, raamatunlukuehdotuksia paastonaikaan tai valmis kotihartaus.