Kesä

helluntaipäivä – 9. sunnuntai helluntaista

Kuvassa vietetään puutarhajuhlia.
Tuulihyrrä.

Helluntaipäivä

Kirkolla on synttärit!

Tehdään eri ryhmissä synttärikutsuja, joilla kutsutaan ihmisiä messuun. Koristellaan tila serpentiinillä, juhlaviireillä ja tuulihyrrillä.

Pienoisevankeliumi jaetaan monilla eri kielillä kirkkoon tuleville.

Annetaan ovella jokaiselle kynä ja paperi, jossa lukee “Hyvää syntymäpäivää” jollakin kielellä. Käytetään sellaisia kieliä, joiden käyttäjiä tai osaajia seurakunnasta löytyy. Eri papereissa on teksti eri kielellä.

Tulijat saavat puhaltaa ilmapallon ja laittaa sen haluamaansa paikkaan kirkossa.

Kirkossa on iso vuosiympyrä. Jokainen saa viedä tarran tai muun merkin sen kuukauden kohdalle, jolloin on omat synttärit.

Etsitään toinen ihminen, jonka paperissa on samaa kieltä kuin omassa paperissa. Ihmiset esittäytyvät toisilleen ja miettivät, tunnistavatko he kielen. Juttelun jälkeen kerrotaan, että kaikissa papereissa luki hyvää syntymäpäivää, käydään läpi kielet, joita lapuista löytyy ja toivotetaan lähellä oleville hyvää syntymäpäivää.

Esirukous kirjoitetaan tai piirretään alussa saatuun paperiin. Käytössä voi olla myös valmiiksi kirjoitettuja rukouksia, jotka on printattu paperille. Paperista taitellaan paperilentokone. Lentokoneet heitetään yhtä aikaa ilmaan, ja jokainen nappaa itselleen yhden lentokoneen. Lasketaan kolmeen, ja jokainen lukee paperilla olevan rukouspyynnön ääneen yhtä aikaa. Kuulitko, mitä muut sanoivat? Oliko sanoista helppoa saada selvää?

Pyhän Hengen symboleita ovat mm. tuli, tuuli ja kyyhkynen. Kirkkosalin etuosaan tai keskelle tehdään valtava lahjapaketti, josta otetaan esille erilaisia Pyhän Hengen symboleita:

  • Tuulen voimaa voi näyttää puhaltamalla tuulihyrrään. Tuulta ei voi nähdä, mutta silti näkee sen miten se vaikuttaa. Pyhää Henkeäkään ei voi nähdä, mutta sen vaikutuksen voi nähdä ihmisissä.
  • Tulen voi esitellä kynttilällä, joka sytytetään. Tulessa ihmeellistä on, että siinä ei ole yhtään varjoa. Tuli on pelkkää lämpöä ja valoa. Samalla tavalla Jumala on pelkästään hyvä – hänessä ei ole pimeyden häivääkään.
  • Kyyhkynen on sovinnon ja rauhan symboli.

Askarrellaan pyörivät tuulihyrrät. Ohjeita löytyy internetistä hakusanoilla tuulihyrrä tai pinwheel. Askarteluun tarvitaan paperia, ohuita puutikkuja tai muita vastaavia materiaaleja. Kiinnitetään hyrrään raamatunkohta: Kun Pyhä Henki tulee teihin, niin te saatte voiman, ja te tulette olemaan minun todistajani. (Apt. 1:8)

Lähteenä käytetty Lucy Moore, Jane Leadbetter: Messy Church s. 171–179. 

Kaksi kolmiapilaa.

Pyhän kolminaisuuden päivä

Millainen Jumala on?

Eri puolilla kirkkoa on pöytiä, jotka avaavat erilaisia raamatullisia tai kristillisestä perinteestä nousevia jumalakuvia symbolien avulla.

  • Kolminaisuuden symboleita esim. apila, kolmio
  • Jumalan symboleita esim. äärettömän merkki, ympyrä, silmä kolmion sisässä, kallio, lintuemo, kuningas, sotilas
  • Kristussymboleita esim. Risti, kala, XP, paimen
  • Pyhän Hengen symboleita esim. kyyhkynen, liekki, tuuli
  • Otetaan esiin myös kirkkotekstiilit, joissa on Jumalaan liittyviä symboleita
  • Yksi pöytä on sitä varten, että voi tehdä oman symbolin

Messun alussa kirjoitetaan kysymyksiä Jumalalle. Kynä ja paperi jaetaan messuun tullessa.

Mikä kaikki tässä tilassa kertoo Jumalasta? Etsitään symboleita, värejä, muotoja, materiaaleja ym. joista nousee ajatuksia Jumalasta. Mitä nämä asiat kertovat meille Jumalasta? Jokainen saa kertoa, mitä löytää ja mitä se hänelle kertoo.

Sille pöydälle, jonka jumalakuva puhuttelee itseä eniten tai tuntuu läheisimmältä, voi viedä esim. sydämen.

Saarna rakennetaan vastaamalla yhdessä keskustellen kysymyksiin, esimerkiksi ensin porinaryhmissä ja sitten yhdessä jakaen. Usein Jumalalle suunnatut kysymykset käsittelevät Jumalan olemassaoloa, sitä millainen Jumala on ja miten ihminen voi löytää tien Jumalan luo.

Voidaan keskustella esimerkiksi:

  • Miksi kirkossa tehdään ristimerkki ja sitä käytetään muulloinkin. Ristinmerkin tekeminen on rukous, joka toimii kaikissa tilanteissa.
  • Mitä kaikkea on kolme?
  • Jumala on salattu ja pyhä – 1. vsk VT:n teksti
  • 3. vsk: Herran siunaus

Usein symbolit puhuvat Jumalasta selkeämmin kuin tarkat sanalliset määritelmät. Sanoilla on kuitenkin oma tehtävänsä, koska ne auttavat meidän ajatteluamme.

Puhutaan kotikirkon tärkeistä symboleista ja avataan tarinoita symboleiden takana. Mitä tarinat kertovat meille Jumalasta ja Hänen toiminnastaan?

Selvitä messun jälkeen, mitä muut perheenjäsenet (tai joku perheenjäsen, isovanhempi, kummi tai joku muu) ajattelevat Jumalasta. Ajatteletteko kaikki samoin? Todennäköisesti jokaisella on oma käsityksensä ja omat ajatuksensa.

Opetellaan tekemään ristinmerkki. Se on siunaus, jonka voi tehdä itselle tai toiselle piirtämällä se esimerkiksi otsaan, olkapäähän tai polveen. Ristinmerkki voi olla vaikka ilta- tai aamurukous tai rukous päiväkotiin/kouluun/töihin lähtiessä joka päivä.

Salainen tehtävä alkavaan viikkoon: siunaa joku ristinmerkillä joka päivä.

Aarrearkku.

2. sunnuntai helluntaista

Elämän aarteet

Asettakaa kirkolle etsi ja löydä -vaihtopöytä eli pöytä, jolle voit tuoda kierrätettävää tavaraa ja josta voit ottaa mukaasi sellaista, mitä itse tarvitset. Yhden roska on toisen aarre. Vaihtopöydän mahdollisuutta kannattaa mainostaa etukäteen.

Eri puolilla kirkkoa on erilaisia kuvakortteja ja/tai symboleita, jotka kuvastavat erilaisia ihmisille tärkeitä asioita elämässä. Vaihtoehtoisesti tilaan on varattuna aikakauslehtiä yms. Kuvia, joista voi itse leikata valitsemansa kuvat.

Keskellä tai edessä on aarrearkku.

Ennen messua järjestetään yhteinen ruokailu tai aamupala, jonka vapaaehtoinen maksu ohjataan hyväntekeväisyyteen (ajankohtainen avustuskohde).

Ruokailun yhteydessä rakennetaan yhdessä messua: tehdään esirukous, mietitään saarnan teemaa, valitaan kuvia ja symboleita, pohditaan elämän erilaisia aarteita.

Messussa on aikaa kiertää tutkimassa kuvia/symboleita. Niistä voi valita oman aarteensa, itselleen arvokkaan asian, ja tuoda sen aarrearkkuun.

Pohditaan, mitkä asiat ovat elämässä tärkeitä ja mitkä vähemmän tärkeitä. Jos aarrearkkuun kasataan kuvia elämän tärkeistä asioista, mitä sinne haluat viedä? Miten voit löytää oman elämäsi aarteen eli merkityksellisen elämän? Mistä kaikesta se syntyy?

Aarrearkkuun tuotuja symboleita ja kuvia hyödynnetään saarnassa tai esirukouksessa. Saarna voi esimerkiksi olla kahden tai kolmen ihmisen välinen dialogi, jossa aarrearkun sisältöä tutkitaan. Kaikki halukkaat saavat kertoa, mitä toivat aarrearkkuun ja miksi.

Pohdintakysymyksiä:
Millaisia aarteita on vaikea huomata tai nähdä?
Mitkä aarteet voivat säilyä lapsesta vanhuuteen?
Miltä tuntuu, jos aarretta ei löydäkään?

Kerrotaan, miten vaihtopöytään voi osallistua myöhemmin. Kannustetaan tutkimaan kotona, mistä voisi luopua niin, että joku toinen saisi mahdollisuuden löytää oman aarteensa.

Juhlapöytä.

3. sunnuntai helluntaista

Mennään juhliin!

Pidetään messun yhteydessä grillijuhlat/lettukestit, joihin on helppoa matalalla kynnyksellä kutsua uusiakin ihmisiä mukaan. Kutsutaan mukaan kaiken ikäisiä ihmisiä lapsiperheistä nuoriin ja vanhuksiin. Kannustetaan kaikkia seurakuntalaisia myös kutsumaan mukaan joku ystävä, sukulainen tai naapuri. Grillijuhlat voidaan pitää luonnonkauniilla paikalla, jossa voidaan myös yhdessä pelata pihapelejä ja laulaa punaisesta veisukirjasta ja lasten virsikirjasta nuotion äärellä.

Jokainen toivotetaan tervetulleeksi. Kirkkokioski järjestetty hauskasti niin, että siitä on mukava valita tehtäviä.

Kirkkokioski avoinna. Kaikki ovat kutsuttuja ottamaan tehtäviä vastaan. Esim. kirkkotilan/ulkotilan järjestäminen, musiikkiryhmä, musiikin valinta, lättyjen / makkaran tms paistamisen valmistelut, pihapelien järjestelyt jne.

Kioskin tienoilla askarrellaan kutsukortit sellaisiin juhliin, joihin haluaisi osallistua.

Jokainen ihminen on kutsuttu Jumalan valtakuntaan. Jokainen voi myös kutsua jonkun toisen mukaan.

Keskustelukysymykset, joita jutellaan ryhmissä, joissa eri-ikäisiä ihmisiä:

  1. Vuosikerta:
    Millaiset ovat sinusta hyvät juhlat?
    Jos Jeesus olisi juhlissa, mitä hän tekisi?
    Millaiset juhlat Jeesus itse järjestäisi?
  2. Vuosikerta:
    Miksihän Jeesus kaikista ihmisistä meni kylään juuri Sakkeuksen kotiin?
    Mistähän Jeesus ja Sakkeus ehkä keskustelivat?
    Mitä tekisit, jos Jeesus tulisi sinun kotiisi vieraaksi? Mistä haluaisit jutella Jeesuksen kanssa?
  3. Vuosikerta:
    Millähän perusteella Jeesus valitsi opetuslapsensa?
    Jeesus eli opetuslastensa kanssa kolme vuotta. Mistähän he juttelivat illalla leirinuotiolla ennen nukkumaanmenoa?
    Jos Jeesus olisi näissä grillijuhlissa, tekisitkö jotain eri tavalla?
    Mistä tekisit, jos Jeesus tulisi näissä juhlissa sinun luoksesi ja sanoisi: Seuraa minua?

Kioskin tienoilla askarrellaan kutsukortit seurakunnan seuraaviin juhliin. Kukin miettii, kenet haluaisi kutsua mukaan.

Lapsi katsoo suurennuslasin läpi.

4. sunnuntai helluntaista

Kadota ja löytää

Huolehditaan, että tila on turvallinen, olet tervetullut. Tervehditään jokaista tulijaa ja annetaan jokaisen kokea: sinua on odotettu. Tullessa voidaan jakaa rusina-askeja, joissa lukee ”Sinua on odotettu”, tai tervetulleeksi toivottajat voivat sanoa sen ystävällisesti ääneen jokaiselle erikseen tervehtien heitä luontevalla, lämpimällä ja tilaa antavalla tavalla.

Tilaan on piilotettu lampaita tai symboleja.

Kirkossa on esillä etsimisen ja löytämisen välineitä: kartta, kompassi, navigaattori, taskulamppu, suurennuslasi, magneetti, mikroskooppi, kiikarit.

Piiloleikit
Kirkosta etsitään lampaita tai erilaisia symboleita kuva- tai sanasuunnistuksena tai etsitään kirkon aarteita. Niitä voi olla esimerkiksi Raamattu, kastemalja, virsikirja, peili, kynttilä, risti ja kahvikuppi.

Lampaat voidaan koota esim. alttarille. Symboleihin liittyen osallistuja saa paperin, jossa on kuvia tai sanallisia selityksiä. Selityksen kohtaan merkitään rasti, kun siihen sopiva symboli on löydetty.

Mahdollisuus kysyä kirkon työntekijöiltä heidän työstään ja kirkkotilasta.

Tarjoilun äärellä ulkona lauletaan yhteislauluja teemasta ”kadota ja löytää”.

Saarnan yhteydessä rakennetaan “tunnekartta” yhdessä suuren kankaan päälle esimerkiksi eri värisistä sifonkihuiveista tai lasikiviä. Kartalla on neljä sanaa: Eksyminen, kadottaminen, löytäminen ja löytyminen. Miltä tuntuu eksyä, kadottaa, löytää ja tulla löydetyksi? Mitä värejä mihinkin kohtaan karttaa kuuluu ja millaiseen muotoon haluat laittaa valitsemasi värin?

Pohdintaa teemasta:

  • Oletko joskus ollut eksyksissä? Miltä se tuntui? Miltä tuntui, kun tulit löydetyksi tai löysit itse oikean reitin?
  • Miltä tuntuu löytää jotakin, joka ollut pitkään hukassa? Mitä hukassa ollutta sinä olet löytänyt?
  • Mitä etsimisen ja löytämisen välineitä kirkosta löytyy? Oletko käyttänyt sellaisia itse? Mitä niiden avulla voi etsiä?
  • Joskus voi tuntua, että toinen ihminen on meiltä hukassa, ihan läheinenkin. Millä välineillä silloin voisi etsiä?
  • Mitä tarkoitetaan, kun sanotaan että ihminen voi olla eksyksissä, kadonnut Jumalalta? Millaisilla tavoilla Jumala etsii meitä?

Etsitään kotoa (lauta)peli, jota ei ole pelattu vielä yhdessä. Olisiko nyt aikaa pelata?
Sovitaan yhdessä perheen kesken, mitä tehtäisiin koko perheen voimin, esimerkiksi iltapala tai leffan katsominen yhdessä.

Turvallisemman tilan periaatteet, esim. YK-liitto Turvallinen tila | Suomen YK-liitto (ykliitto.fi)
Kunnioittavan keskustelun pelisäännöt, esim. Erätaukosäätio Rakentavan keskustelun pelisäännöt – Erätauko (eratauko.fi)
 

Peili, jossa hieman naarmuja.

5. sunnuntai helluntaista

Jumalan silmissä kaunis

Kesällä hyödynnetään ulkotilaa mahdollisuuksien tilaa.
Puutarhassa järjestetään “kauheimmat puutarhat” -tilaisuus, joissa tutustutaan naistenlehtien ihannemaailmasta poikkeaviin puutarhoihin. Ihmiset voivat ilmoittaa oman puutarhansa käyttöön vierailulle ja kutsua auttamaan puutarhanhoidossa toivomallaan tavalla.

Järjestetään polkuauto- tai pyöräilykisat, joihin voi osallistua kuluneella, vanhalla tai tuunatulla välineellä

Viestinnällinen viikko, jonka aikana kutsutaan ihmisiä kertomaan elämänsä keskeneräisyyden ja riittämättömyyden kokemuksista. Missä tilanteessa olet kokenut, että sinä riität? Mikä on auttanut hyväksymään itsesi sellaisena kuin olet? Miten omat kokemukset ovat muuttaneet suhtautumistasi toisiin ihmisiin?

Kirkossa on iso peili, jonka edessä voi käydä pysähtymässä yksin tai toisen kanssa. Miltä tuntuu katsoa itseäsi silmiin tässä? Mitä voimme oppia lapselta siinä, miten hän näkee itsensä?

Esirukouspyyntöjä voi kirjoittaa peilin lähellä.

Miten voit viestiä toiselle: sinä riität? Kokeillaan katsomista, kokeillaan sanoja, kokeillaan silittämällä, jos saat luvan. Mitä muita tapoja keksitään?

Millaiset ihanteet määrittelevät käsitystämme kauneudesta, toimivuudesta ja hyvyydestä? Millainen esimerkiksi puutarhan pitää olla – saako se rehottaa vai onko sen oltava tarkkaan hoidettu? Millaista on hyvä vanhemmuus – keitä esikuvamme ovat ja kelpaammeko omanlaisinamme vanhempina? Mistä voi saada kokemuksen, että riitän tällaisena?

Ehtoollispöytä on rikkinäisten pöytä. Siellä jokainen on rakastettu omana itsenään. Kukaan ei ole täydellinen. Tule sellaisena kuin olet – Jumala katsoo sinua rakkaudella. Voitko katsoa itsesi Jumalan silmin – entä läheisiäsi, muita messussa mukana olevia tai kadulla vastaan tulevia?

Vietetään kirkkokahvit puutarhassa.

Messun jälkeen on mahdollisuus osallistua valokuvainstallaatioon, jossa teksti psalmista 51:19 esimerkiksi liitutauluun kirjoitettuna (Särkynyttä sydäntä et hylkää, Jumala). Valokuvia varten voidaan varata myös jotain rekvisiittaa, esim. erilaisia hattuja tai huiveja. Jokainen halukas kuvataan sillä tavalla kuin hän itse haluaa tulla kuvatuksi. Kuvan saa halutessaan omaan käyttöönsä ja sen julkaisuun seurakunnan some-kanavilla pyydetään lupa. Luvan antaneiden kuvat yhdistetään kollaasiksi, joka voi olla esimerkiksi ristin muotoinen. Kollaasi julkaistaan seurakunnan some-kanavilla.

Katsele ympärillesi ja nauti Jumalan luomasta maailmasta ja ihmisistä! Miten monenlaista kauneutta näet kotimatkalla? Löydätkö kauneutta sieltä, minkä ohi voisit tavallisesti kulkea nopeasti tai mikä ei ehkä ole kaikkein komeinta luonnostaan? Pysähdy haluamasi asian luo.

Istuva lapsi, jolla liian suuri kenkä jalassa.

Apostolien päivä

Jeesuksen kengissä saa kasvaa.

Askarrellaan paperimassasta liian suuret kengät, jotka maalataan lenkkareiden näköiseksi. Kenkiä saa kokeilla jalkaan ja ottaa itsestään kuvan ne jalassa. Kenen kengät ne voisivat olla?

Kirkossa on monia erilaisia ja eri kokoisia kenkiä, joita saa kokeilla ja joissa voi liikkua. Sandaaleita, kumisaappaita, huopikkaita, monoja, korkokenkiä. Kokeillaan korkeilla puujaloilla kävelyä.

Aulaan tai kirkkosaliin kiinnitetään jalanjäljistä reitti, jota voi kulkea. Jalanjälkiin kirjoitetaan erilaisia hengellisestä kasvua auttavia asioita, kuten Raamattu, rukous, jumalanpalvelus, seurakunta, leikki, ilo, luovuus, retriitti, pyhiinvaellus, Pyhä Henki, toisten auttaminen, vapaaehtoistyö, lahjojen antaminen, vieraanvaraisuus, hyväntekeväisyys, hengellinen musiikki…

  • Pysähdy sen jalanjäljen kohdalle, joka on sinulle tutuin / luontevin
  • Siirry sitten sinne, mitä haluaisit elämääsi lisää
  • Osa jalanjäljistä on tyhjiä ja niihin saa kirjoittaa asioita, jotka vahvistavat itselle yhteyttä Jumalaan

Pyydetään tekstien ja esirukouksen lukijoita valitsemaan kengät, joissa juuri oma teksti tuntuu sopivalta lukea. He esittelevät kenkänsä esim. johdannon aikana.

Esirukouslaput ovat kengän muotoisia.

Säestetään laulu kengillä: kenkiä käsissä paukuttaen, tömistellen, kenkiä vastakkain liikutellen tai muilla äänillä, joita kengistä saa.

Hieman suurissa kengissä jaloilla on tilaa kasvaa ja liikkua. Jeesuksen opetuslapsena eläminen tarkoittaa kulkemista Jeesuksen jalanjäljissä ja kasvamista Jeesuksen kaltaiseksi. Jeesuksen antamissa kengissä saa kasvaa, mutta niissä on kevyt kulkea.

 

Minkä kenkien kokeilemisesta haluat kuvan muistoksi?

Jalanjäljet johtavat kirkossa esim. piparipurkille, josta saa ottaa evästä.

Messun jälkeen järjestetään kenkäkirppari.

Lapsi auttaa aikuista lautasten keräämisessä.

7. sunnuntai helluntaista

Tee toiselle kuten haluaisit itsellesi tehtävän.

Tehdään raamatunlausejulisteita edeltävällä viikolla esimerkiksi nuortenilloissa ja koululaisten kanssa kerhoissa. Etsitään Raamatusta kohtia, jotka kertovat Jumalan rakkaudesta, esim. 1. Kor. 13:4-8, 1. Joh. 4:7, Room. 5:5, Laul.l. 8:6, Ef. 3:17, 1. Joh. 4:18. Tuodaan julisteet näyttelyksi kirkon tiloihin.

Laita hyvä kiertämään osa 1: Ennen messua voi tulla mukaan valmistelemaan lappuja, joihin kirjoitetaan erilaisia pieniä arjen palvelutekoja/hyviä tekoja/auttamistehtäviä esim. Avaan oven toiselle, kysyn mitä kuuluu, kehun kaveria, kannan kauppakassin. Laput kerätään kirkon eteiseen, josta messusta lähtiessä voi ottaa sellaisen mukaansa. Lappuja voidaan tehdä jo etukäteen esim. Nuortenillassa.

Annetaan jokaiselle kirkkoon tulijalle kynä ja paperi, jossa on vasemmassa reunassa isot kirjaimet RAKKAUS. Kirjaimet ovat koristeelliset ja ne voi halutessaan värittää.

Jokaisen kirjaimen kohdalle kirjoitetaan yksi sillä kirjaimella alkava sana, joka kertoo jotain siitä, millaista Jumalan rakkaus on. Voit piirtää tai kirjoittaa mitä Jumalan rakkaus mielestäsi on. Vaihtoehtoisesti kirjainten kohdalle voidaan kirjoittaa tai piirtää erilaisia asioita ja tekoja, jotka ilmentävät Jumalan rakkautta ja rakkautta toinen toisiamme kohtaan maailmassa.

Tarjotaan mahdollisuutta messun jälkeen lähteä yhdessä tekemään jotakin hyväntekeväisyysprojektia, jossa lähdetään tekemään jokin konkreettinen auttamisprojekti.

Laita hyvä kiertämään osa 2: Kirkon eteisestä voi lähtiessään ottaa mukaansa etukäteen valmistelussa tehdyn arjen palvelutekolapun, joka haastaa laittamaan hyvän kiertämään.

Maja, jonka sisältä kurkistaa ihminen.

Kirkastussunnuntai

Hyvä olo Jumalan lähellä

Eri ryhmät (nuoret, perheet, lapset, työikäiset) rakentavat kirkkoon etukäteen hyvän olon paikkoja (tai on kuvia niistä). Mitä tarvitaan, että on Jumalan lähellä ja on hyvä olla? Tilassa voi olla myös kuvakortteja, joista voi valita.

Ennen jumalanpalvelusta voi pysähtyä näissä tiloissa tai kuvissa. Yksi vaihtoehto on, että saa lehdistä leikellä kuvia ja tehdä itselleen kuvakokoelman tai julisteen Jumalan lähellä olosta.

Tutkitaan kirkkoon rakennettuja hyvän olon paikkoja, niillä kierretään omaan tahtiin.

Etsi kirkosta paikka, jossa sinun on hyvä olla ja jossa on tunne, että Jumala on lähellä.

Lastenpaikkaan tehdään “sylipesä” tyynyistä ja vilteistä. Sylipesässä voi lueskella lastenraamattua ja kuunnella rauhassa saarnameditaatiota.

Värityskuvana on kuva Jeesuksesta lapsia sylissään.

a. Keskustelupuhe, jossa eri ihmiset (esim. Hyvän olon paikkojen rakentajat) kertovat, mistä he ovat löytäneet oman kirkastusvuorikokemuksensa eli hyvän olon ja levon Jumalassa.

Jutellaan myös siitä, miksi nämä eivät ole pysyviä olotiloja ja miksi joskus niin toivoisi. Miten esimerkiksi messussa koetusta pyhän kokemuksista voi saada voimia arkeensa, vaikka kokemus onkin vain hetkellinen?

b. Mielikuvamatka: Kirkastussunnuntain mielikuvamatka

Mukaan kotiin vietäväksi viesti esimerkiksi mietelauseena, julisteena tai iltarukoustauluna: Vaikka et näe minua, olen aina lähelläsi.

Kysymysmerkki.

9. sunnuntai helluntaista

Totta vai harhaa?

Mainostetaan messua somessa käyttämällä mainoksissa kuvia erilaisista visuaalisista harhoista. Niissä asiat näyttävät toiselta kuin ne todellisuudessa ovat.

Kuvia visuaalisista harhoista on esillä eteisessä tai kirkossa ja niitä voi käydä katsomassa. Kirkossa on esillä suuri kysymysmerkki tai sanat TOTTA? HARHAA?

Toiminnallisen saarnan aikana kierretään neljällä pisteellä, joilla testataan, miten aistit välittävät tietoa maailmasta. Jokaisella pisteellä on vastuuhenkilö, joka huolehtii pisteen tarvikkeista, antaa ohjeet, juttelee ihmisten kanssa ja tuo lopuksi oman pisteensä ajatuksia ja kokemuksia muiden kuultavaksi.

Evankeliumin jälkeen annetaan ohjeet pisteillä kiertämistä varten.
Toimintapisteet:

Näköaisti
Tarvikkeet: Kolikoita, paperikuppeja, vettä.

Ohjaaja laittaa kolikon paperikuppiin ja asettaa paperikupin pöydälle. Osallistuja kävelee taaksepäin niin, että ei juuri ja juuri näe kolikkoa paperikupin pohjalla. Ohjaaja kaataa sitten vettä paperikuppiin. Koska valo taittuu vedessä eri tavalla kuin ilmassa, kolikko ilmestyy näkyviin, kun kuppi on täynnä vettä.
Keskustelkaa siitä, miten asiat näyttävät erilaisilta, kun niitä katsoo eri näkökulmasta – tai tässä tapauksessa, erilaisen aineen läpi. Joissakin asioissa on selvää, mikä on totta. Toisissa asioissa taas erimielisyydet voivat joskus johtua siitä, että asiat nähdään eri näkökulmista.

Tuntoaisti
Tarvikkeet: Yhdelle ihmiselle kolme vesiastiaa, joista yhdessä kylmää vettä (10C), yhdessä haaleaa vettä ja yhdessä lämmintä vettä (45C)

Osallistuja laittaa toisen käden kuumaan ja toisen kylmään veteen ja pitää niitä siellä noin minuutin. Sitten kädet laitetaan haaleaan veteen. Ohjaaja kysyy, miltä haalea vesi tuntuu.
Keskustellaan siitä, miten olosuhteet vaikuttavat siihen, miten jonkin asian kokee. Entä mitkä olosuhteet vaikuttavat siihen, millaisia käsityksiä ihmisillä on Jumalasta (esim. perhetausta, kaverit, koulu)?

Makuaisti
Tarvikkeet: vaniljajugurttia, sinistä ja punaista elintarvikeväriä, pieniä kulhoja ja lusikoita

Tee kahta erilaista vaniljajugurttia: toisesta punaista ja mansikkaisen väristä, toisesta punaisella ja sinisellä violettia, mustikkajugurtin väristä. Jokainen saa maistaa pienellä lusikalla kumpaakin jugurttia ja arvata, miltä ne maistuvat. Arvaukset kirjoitetaan paperilappuihin ja niitä ei saa sanoa ääneen, jotta ne eivät vaikuta toisten arvauksiin. Lopuksi katsotaan, mitä makuja on veikattu eniten. Vasta pisteillä kiertämisen jälkeen paljastetaan, että maku oli molemmissa vanilja. Myös makuaisti voi siis erehtyä.

Kuuloaisti
Tarvikkeet: Hyvät kuulokkeet, kuulotesti netissä, paperia ja kyniä

Jokainen saa testata kuulotestin avulla kuulonsa. Paperille voi kirjoittaa oman tuloksensa. Edes kuuloaisti ei ole kaikilla ihmisillä samanlainen – kuuloaisti heikentyy ikääntymisen myötä ja esimerkiksi ihmisen äidinkieli vaikuttaa siihen, mitä kaikkia äänteitä hän erottaa puheesta. Kaikki ovat varmasti huomanneet, että keskusteluissa voi tapahtua väärinymmärryksiä.

Lopuksi kootaan yhteen pisteillä oivalletut ja opitut asiat vastuuhenkilöiden avustuksella.

Ihmiset katsovat asioita omista näkökulmistaan ja oman kokemuksensa kautta. Aistit voivat johtaa meitä harhaan. Kaikki, mitä aistit meille kertovat, ei ole totta. Jumalaa ei voi oppia tuntemaan fyysisten aistien kautta: häntä ei voi nähdä, kuulla, koskettaa eikä maistaa samalla tavalla kuin jotain rajallista ja konkreettista voi. Silti Jumalan läsnäolon voi jollain tavalla tuntea ja hänen äänensä kuulla. Meillä on erilaisia käsityksiä ja ajatuksia Jumalasta, osin lähtökohdista ja kokemuksista riippuen. Raamattu ja Pyhä Henki ohjaavat meitä Jumalan totuuteen, jonka keskeisin asia ei ole tieto tai ymmärrys, vaan rakkaus.

Monimutkaisessa maailmassa on joskus vaikeaa erottaa oikeaa väärästä ja totuutta valheesta. Raamattu kertoo, millainen Jumala on ja mikä on Jumalan suunnitelma ihmisille. Lopullinen totuus ei ole oppikokoelma vaan persoona – Jeesus, jota saamme kutsua veljeksemme. Jeesus sanoi olevansa tie, totuus ja elämä. Kysymällä ”Mitä Jeesus tekisi / What would Jesus do?” voi löytää sen, mikä on oikeaa, hyvää ja totta. Joskus sen tuntee ennemmin sydämellä kuin järkeilemällä.

Aikuisten kesken voidaan keskustella misinformaatiosta, disinformaatiosta, erilaisesta mielipidevaikuttamisesta jne.

Mitkä asiat teidän perheessä kiinnostavat niin, että voisitte selvittää, mikä on totta ja mikä harhaa?

Mitä aistikokeita tai testejä voisi kokeilla kotona? Jaetaan vinkkejä ja kutsutaan jakamaan kuva omasta testistä somessa.

Kutsutaan mukaan pienryhmätoimintaan, jossa voi pohtia yhdessä toisten kanssa uskon ja elämän kysymyksiä, kuten nuorten raamattupiiriin tai nuoriso-Alfaan.

Kottikärryt, joissa ruukkukukka.

Luomakunnan sunnuntai

Kiitos luonnosta ja ruoasta

Luomakunnan sunnuntaita voi viettää sopivana touko-lokakuun sunnuntaina.

Kutsutaan paikalliset Martat, maanviljelijät ja kotipuutarhurit mukaan messuun. Kuka tahansa saa tuoda omaa satoa kirkkoon jaettavaksi tai kutsua keräämään satoa omalta pihaltaan.

Kirkkotiellä odottaa maitokärryt ja /tai kottikärryt, joissa on kauden satoa. Satokärryt tuodaan kirkkoon messun ajaksi.

Tyhjillä kärryillä voi saada kyydin kirkon ovelle.

Kirkkoon on rakennettu aistipolku, jota voi koskettaa, haistaa, katsoa ja ehkä maistaakin. Polulla voi myös leikkiä. Tulijat ohjataan kulkemaan polku kirkkoon tullessaan ja sinne voi palata uudelleen messun aikana.

Messun jälkeen on tarjolla satokauden lounas. Jumala kutsuu meitä syömään yhdessä myös muuten kuin ehtoollisella. Ruoka on iso kiitoksen aihe.

Leipäpisteellä saa tuunata itselleen mieluisan leivän, joka kuvastaa iloa ja kiitollisuutta (esim. iloiset kasvot).

Kottikärryajelua on tarjolla ulkona tai sisällä messun jälkeen. Ehkä myös messun avustajat voivat saada kyydin eri puolilta kirkkoa alttarille ja lukupulpettiin.

Sekä aistipolku että koko messu rakennetaan psalmin 104 pohjalta: vuoret, vesi, eläimet, maassa kasvavat kasvit, viini. Jumala avaa kätensä, koko mahtava luonto on edessämme ja tarjoaa meille syötävää. Aina kun syömme, nautimme Jumalan lahjoista. Jumala on oikeastaan jokaisen ruokailun ja ruokapöydän isäntä. Ihan erityisellä tavalla se näkyy ehtoollispöydässä – sielläkin Jumala avaan kätensä meille ja me saamme tulla ja ottaa vastaan, mitä meille tarjotaan.

Ihmettelykysymyksiä:
Mitä syötävää olet viljellyt ja kasvattanut itse?
Ketä on kiva kutsua syömään tai kenen luona päästä syömään?
Mikä sinua huolestuttaa luomakunnassa?
Mitä voisimme tehdä yhdessä luomakunnan tulevaisuuden puolesta? Piirretään, maalataan, keskustellaan, rakennetaan legoista, kirjoitetaan…

Somehaaste: Miltä näyttää kiitollisuus ruuasta teillä kotona? Ota kuva vaikka iloisesta puuroannoksesta ja jaa se somessa, #kiitosruuasta, #omaseurakunta tmv.

Lapsella avoin yli, jonne koira on juoksemassa.

Perheen sunnuntai

Perhe on…

Eteisessä on alueen kartta. Jokainen tulija merkitsee nuppineulalla tai tarralla, missä asuu. Huomioidaan myös heidät, jotka eivät asu seurakunnan alueella, varaamalla oma paikkansa heille.

Kirkossa on kuvina esillä Raamatun erilaisia perheitä sivualttareilla tai muualla:
Pyhä perhe
Jeesuksen perhe aikuisena
Mooseksen perheet
Abrahamin ja Saaran perhe eri vaiheissa elämää
Ruutin ja Noomin perhe eri vaiheissa elämää
Jaakobin pojat
Muita perheitä

Lastenpaikkaan tuodaan pieni liukumäki, joka päättyy sydäntyynyjen pinoon.

Lastenpaikassa voi piirtää omat kasvot kuvaan, jossa on Jeesus ja lapsi.

Esirukouspyynnöt tuodaan rukoushelmiä käyttäen, paperiin kirjoitettuna tai piirrettynä koriin, jonka ympärille on kiinnitetty iso sydän ja siitä lähtevät kädet. Kori kuvastaa Jumalan syliä, johon voimme tuoda kaikki huolemme.

Saarnan aikana pienet lapset voivat istua vanhempiensa sylissä. Saarnaan voi yhdistää esimerkiksi raamatunkertomuksen, rukouksen tai muun kertomuksen, jotka piirretään lapsen selkään (ks. Lisätiedot) tai laululeikkejä, jotka tehdään sylikkäin.

Syli on paikka, jota jokainen ihminen tarvitsee, niin pienet kuin suuretkin. Lapsen turvapaikka on vanhemman tai muun läheisen aikuisen sylissä. Puolisot tarvitsevat hellyyttä toisiltaan. Jumala on luonut ihmiset tarvitsemaan rakkautta ja läheisyyttä ja antamaan niitä toisille. Rakkaus on ihmisen perustarve.

Jumalan rakkaus on kasvupohja ihmisen elämälle, niin kuin vanhemman rakkaus on lapsen elämän kasvupohja. Evankeliumitekstissä Jeesus ottaa lapset syliinsä. Ne eivät olleet Jeesuksen omia lapsia. Kaikki lapset olivat Jeesukselle rakkaita, arvokkaita ja tärkeitä. Kun Jeesus otti lapsia syliinsä, hän näytti omalla toiminnallaan, millainen Jumala on – kuin äiti tai isä, jonka syli on avoin jokaiselle. Jumala on rakkaus. Rakastamalla omia ja/tai muita lähellä olevia lapsia ja nuoria kuka tahansa voi heijastaa Jumalan rakkautta tässä ja nyt.

Oman perheen lisäksi kuulumme Jumalan suureen perheeseen. Se yhdistää meidät kaikissa maissa kaikenlaisten ihmisten kanssa.

Mitä perheitä Raamatusta muistat? Tutkitaan esillä olevia kuvia Raamatun perheistä ja todetaan, että Raamatun kuvaamat perheet olivat hyvin monenlaisia. Ei ole olemassa yhtä raamatullista perhekäsitystä. Raamattu kuvaa oman aikansa monimuotoisuutta perheissä. Kaikenlaiset perheet ovat yhtä arvokkaita. Tärkeintä on, että perhe on kaikille turvallinen ja siellä on rakkautta.

Haastatellaan muutamia ihmisiä, jotka tulevat erilaisista perheistä ja ovat eri ikäisiä. Osalla voi olla lapsia, osalla ei.
Kerro millainen perheesi on
Mistä olet kiitollinen omassa perheessäsi?
Mitä toivot tai haluat rukoilla, kun ajattelet perhettäsi?

Keskustelukysymyksiä perheille:
Mikä on lempipaikkasi kotona?
Mitä minä voisin tehdä, että sinä tuntisit olosi rakastetuksi?
Onko perheessämme jotain, mikä saa sinut surulliseksi?
Kertokaa toisillenne, mitä asioita ja piirteitä rakastatte toisissanne.

Messun yhteyteen voidaan järjestää vanhemmuuteen tai parisuhteeseen liittyvä luento. Sen aikana järjestetään lapsille omaa ohjelmaa. Luennon voi rakentaa esimerkiksi Vanhemmuuden palikoiden, Parisuhteen paikoiden tai Vanhemmuuden teesien ympärille, ks. Lisätiedot.

Messun yhteydessä esitellään seurakunnan toimintaa, joka tukee vanhemmuutta ja parisuhdetta, ja kutsutaan mukaan.

Selkään piirrettäviä raamatunkertomuksia, rukouksia ja muita kertomuksia löytyy kirjoista Piirrän sinuun tarinan ja Mestaripiirros, Kaisa Aitlahti ja Satu Reinikainen, Lasten keskus 2020 ja 2022.

Vanhemmuuden palikat: Vanhemmuuden_palikat_yleisesittely.pdf (evlutkirkko.fi)

Parisuhteen palikat: Uudenlaista virtaa läheisiin suhteisiin – Parisuhteen palikat

Vihkonen, josta löytyy mm. keskustelukysymyksiä kymmenestä vanhemmuuteen liittyvästä teemasta: Katso silmiin ja rakasta. 10 teesiä vanhemmalle, Kaisa Aitlahti ja Marjo Nygård, Lasten Keskus 2015.

Kirkkovuosi polulla

Takaisin pääsivulle

Kirkkovuosi polulla
Takaisin sivun alkuun