Hyppää sisältöön

Usein kysytyt kysymykset

Tälle sivulle on koottu ja kootaan tasaisin väliajoin uusia kysymyksiä ja vastauksia seurakuntien turvalliseen toimintaan liittyen. Sivu päivitetty 2.3.2021.

Nuoria kesäisessä ilta-auringossa tuntureilla
kuva: Unsplash.com

HENKILÖTIETOJEN KÄSITTELY


K: Salliiko henkilötietosuojalaki osallistujien yhteystietojen tallentamisen ja säilyttämisen (yli 2kk) työpuhelimessa? 

V: Henkilötiedoilla tarkoitetaan kaikkia tietoja, jotka ovat yksilöitäviä ja tunnistettavissa olevia henkilöön liittyviä tietoja. Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi nimi, osoite ja puhelinnumero. Henkilötietojen tallentamista, säilyttämistä ja käsittelyä koskee tietosuojalainsäädäntöLinkki avautuu uudessa välilehdessä. Kun henkilötietoja tallennetaan, tietojen tallentamiseen tulee olla peruste kuten henkilön itsensä lupa. Tietosuojaselosteessa määritellään henkilötietojen tallentamiseen, säilyttämiseen ja käsittelyyn liittyvät asiat. Puhelinnumero poistetaan niin kuin tietosuojaselosteeseen on määritelty. Lisätietoa henkilötietojen käsittelystäLinkki avautuu uudessa välilehdessä.

 


 

LASTENSUOJELUILMOITUS JA RIKOSREKISTERIOTE
 

K: Tarvitseeko ja kenelle työntekijän tulisi ilmoittaa, jos tekee lastensuojeluilmoituksen? 

V: Seurakunnan työntekijöillä on monien muiden tavoin velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus, jos he ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon toteutumisesta, tai elämäntilanteesta on herännyt huoli. Ilmoittajan ei tarvitse kyetä todentamaan tai arvioimaan huolen vakavuusastetta. Se on lastensuojelun työntekijöiden tehtävä.  
 
On tärkeää, että mikäli lapsen kasvuoloissa, oikeuksien toteutumisessa, käyttäytymisessä, kehityksessä tai jaksamisessa on havaittu riskejä, asia saatetaan lastensuojelun työntekijöiden tietoon ilman tarpeetonta viivettä. Lastensuojelun avohuolto tukee perheitä ja lapsia, etsii ja tarjoaa heille tarpeenmukaisia palveluja ja tukea. Ilmoituksen tekeminen ei merkitse huostaanottoa, vanhemmuuden menetystä, vaan sitä, että lapsen tilanne kartoitetaan ja tuen tarpeet selvitetään.   
 
Jos työntekijä arvelee, että lapsi on lastensuojelun tarpeessa, ilmoitus on tehtävä. Ilmoituksen tekoa ei saa delegoida esimerkiksi esimiehelle, sillä se voi viivästyttää ilmoitusta. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös sijaisia, eikä vaitiolovelvollisuus estä tekemästä lastensuojeluilmoitusta. 
 
Ainoan poikkeuksen tähän tekee papin rippisalaisuus. Myös pappi voi kuitenkin työssään huomioida lain määräämän lapsen edun ensisijaisuuden ja sielunhoidollisissa keskusteluissa ohjata huoltajia hakemaan apua, jos tilanteissa on tunnistettavissa lastensuojelullista huolta.  

Kun työntekijä on tehnyt lastensuojeluilmoituksen, asiasta voi kertoa lasten vanhemmille, mutta välttämätöntä se ei ole, ilmoituksen voi tehdä myös anonyyminä. Työntekijä voi myös konsultoida sosiaalityön ammattilaisia ja saada ammattilaisen näkökulman tilanteeseen ja siinä toimimiseen. Näin on mahdollista saada helpotusta myös omaan huoleen ja epävarmuuteen.

Lastensuojeluilmoituksen tekemisessä tulee olla matala kynnys. Jos työntekijä ei ole varma, pitäisikö lastensuojeluilmoitus tehdä, voi asiaa kysyä kunnan sosiaalityöntekijältä kertomatta lapsen henkilöllisyyttä. Työntekijä voi ottaa yhteyttä suoraan sosiaalihuoltoon yhdessä lapsen tai hänen huoltajansa kanssa.  

Tietoa lastensuojeluilmoituksesta THL:n sivuillaLinkki avautuu uudessa välilehdessä
 

K: Voiko vapaaehtoinen tehdä lastensuojeluilmoituksen, jos hän tehtävässään huomaa siihen olevan tarvetta? 

V: Kyllä voi. Lastensuojeluilmoitus tulee tehdä aina, kun epäilee, että lastensuojelun tarve pitäisi selvittää. Tärkeää on tehdä ilmoitus viipymättä. Sosiaalihuollon ammattilaisten tehtävä on arvioida, johtaako ilmoitus kiireellisiin toimenpiteisiin. Ilmoitusta ei pidä jättää tekemättä siksi, että epäilee jonkun muun jo tehneen ilmoituksen tai vaikka tietäisi perheen olevan lastensuojelun asiakas. Lue lisääLinkki avautuu uudessa välilehdessä.


K:Voiko vapaaehtoiselta/harjoittelijalta/määräaikaiselta työntekijältä pyytää rikosrekisteriotetta nähtäväksi, vaikka kaikki kolme kriteeriä eivät täyttyisikään? 

V: Laki las­ten kans­sa toi­mi­vien va­paa­eh­tois­ten ri­kos­taus­tan sel­vit­tä­mi­ses­tä tuli voi­maan 1.5.2014. Tä­män jäl­keen va­paa­eh­tois­toi­min­taa jär­jes­tä­vil­lä yh­tei­söil­lä on tie­tyin edel­ly­tyk­sin mah­dol­li­suus tar­kis­taa va­paa­eh­tois­ten ri­kos­taus­ta. Toiminnan järjestäjä voi selvittää vapaaehtoisen rikostaustan, jos kysymyksessä on tehtävä, johon kuuluu a) säännöllisesti ja olennaisesti alaikäisen opetusta, ohjausta, hoitoa, huolenpitoa tai muuta yhdessäoloa alaikäisen kanssa ja b) henkilökohtainen vuorovaikutus alaikäisen kanssa ja c) tehtävän hoitaminen yksin tai sellaisissa olosuhteissa, joissa alaikäisen henkilökohtaista koskemattomuutta ei voida turvata siitä huolimatta, että toiminnan järjestäjällä on käytössä toimintaa koskeva ohje tai tietty menettelytapa, jolla pyritään turvaamaan lasten henkilökohtainen koskemattomuus. 

Rikostausta voidaan tarkistaa ainoastaan lain voimaantulon 1.5.2014 jälkeen toimintaan mukaan tulleilta vapaaehtoisilta. 

Jotta vapaaehtoistoiminnan järjestäjä pääsee rikostaustan tarkistamismenettelyn piiriin tulee sen luoda toimintaansa koskeva ohjeistus alaikäisten henkilökohtaista koskemattomuutta turvaaviksi toimiksi. Oikeusrekisterikeskus on osallistunut vapaaehtoistoiminnan järjestäjien kanssa yleisen toimintaohjeen laatimiseen. 

Lisäksi järjestäjän on arvioitava ne tehtäväkuvat, joissa rikostaustan tarkistaminen katsotaan tarpeelliseksi. Haettaessa vapaaehtoisia näihin tehtäviin on hakemuksessa ilmoitettava, että rikosrekisteriote tullaan tarkistamaanLinkki avautuu uudessa välilehdessä

Työntekijän otetta tilattaessa on ilmoitettava, mitä työnantajaa ja tehtävää varten se tilataan. Jos työnhakija kuuden kuukauden kelpoisuusajan kuluessa joutuu esittämään rekisteritietonsa myös muulle työantajalle kuin mitä varten ote on tilattu, hän voi käyttää aiemmin tilaamaansa otetta. Ote annetaan vain yli kolme kuukautta kestävää työ- tai virkasuhdetta varten. 

Opiskelijan otetta tilattaessa on ilmoitettava, mitä oppilaitosta ja tehtävää varten se tilataan. Ulkomaille esitettäväksi tulee tilata maksullinen rikosrekisteriote. Ote voidaan tilata vasta, kun harjoittelu on ajankohtainen. LisätietoaLinkki avautuu uudessa välilehdessä

 


 

LEIRIT
 

K: Täytyykö päiväleireistä tehdä turvallisuusasiakirja?

V: Kaikesta seurakunnan toiminnasta tulisi lähtökohtaisesti tehdä turvallisuusasiakirja, koska toiminta on kuluttajasuojalain alaista toimintaa. Tokikaan toistuvasta toiminnasta ei jokaisesta tarvitse tehdä erillistä turv.asiakirjaa. Päivärippikoulujen turvallisuusasiakirjaa tehtäessä voi soveltaa esimerkkipohjaa rippikoululeirin turvallisuusasiakirjastaLinkki avautuu uudessa välilehdessä. Päivärippikoulujen osalta hyvän lähtökohdan turvallisuuteen liittyen saa 4.5. julkaistun Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Opetus- ja kulttuuriministeriön ohjeen opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjilleLinkki avautuu uudessa välilehdessä sekä OPH:n ohjeetLinkki avautuu uudessa välilehdessä. Linkki ohjeisiin kysymyksen löytyy UKK-palstan "Onko turvaväleillä merkitystä rippikoulussa" kohdasta.

K: Saako työntekijä tarkastaa osallistujan laukun, jos epäilee sen sisältävän esim. alkoholia?  

V: Kaikessa seurakunnan leiritoiminnassa on hyvä olla lähtökohtana, että osallistujille ja heidän huoltajillensa kerrotaan ennen leiriä, millaisia turvallisuuteen ja järjestykseen liittyviä sääntöjä seurakunnassa on ja he hyväksyvät säännöt kirjallisesti. Ensisijainen toimintatapa ongelmatilanteissa on aina keskustelu osallistujan ja mahdollisesti hänen huoltajansa kanssa.  

Oikeus henkilökohtaiseen koskemattomuuteen on Suomessa kirjattu perustuslakiin. Tarvittaessa osallistujaa voi pyytää suostumaan laukun tarkistamiseen, mutta ilman suostumusta laukkua ei saa tarkastaa. Suostumus tarkastamiseen on hyvä olla myös osallistujan huoltajalta. Laukun tarkastamista on syytä harkita vasta tilanteessa, jossa on vahva epäily asiasta.  

K: Voiko työntekijä takavarikoida osallistujalta esim tupakat, teräaseen, päihteet, tms.?  

V: Lähtökohtaisesti tilanteessa tulee ottaa yhteyttä huoltajaan ja tarvittaessa myös viranomaisiin (esim. poliisi). Työntekijöillä ei ole lakiin perustuvaa oikeutta takavarikoida tuotteita tai ottaa niitä haltuun. Jos leirin turvallisuuden kannalta on välttämätöntä väliaikaisesti ottaa esine haltuun, tulee oikeutus siihen kirjata leiriläisen ja hänen huoltajansa hyväksymiin sääntöihin. 

K: Onko kännyköiden "yöhoito" eli talteen ottaminen yön ajaksi laillista? 

V: Tärkeää on, että lasten ja nuorten kanssa keskusteltaisiin ja mietittäisiin yhdessä mitkä ovat sopivia tilanteita ja aikoja kännyköiden käytölle ja mitkä eivät. Jos puhelimen käyttö yöllä häiritsee nukkumista, tästä voidaan keskustella yhdessä ja myös kysyä lapselta tai nuorelta ehdotuksia, miten hän ratkaisisi tilanteen.  

Oleellista on, millaiset ehdot osallistumiselle seurakunta järjestäjänä on etukäteen ilmoittanut leirille. Kun kyseessä on tapahtuma, johon osallistuminen on vapaaehtoista, seurakunta voi asettaa ehtoja osallistumiselle, esimerkiksi sen, että osallistuja suostuu kännyköiden keräämiseen pois yön ajaksi. Oleellista kuitenkin on, että ehdoista on sovittava etukäteen osallistujien ja heidän huoltajiensa kanssa.  

On myös syytä harkita vakavasti, ovatko seurakunnan leirit todella sellaisia tilaisuuksia, joissa kännyköiden kerääminen pois on perusteltua, vaikka asiasta olisikin sovittu etukäteen. Oma kännykkä on niin iso osa nuoren elämää, että sen pois ottaminen voi herättää enemmän suuttumusta kuin auttaa rauhoittamaan tilannetta. 

 


 

LOMAKKEET

 

K: Pitääkö myös aikuisilta kysyä kuvaamislupaa ilmoittautumislomakkeessa?

V: Kuvausluvalla ilmoittautuja antaa luvan hänestä otettujen kuvien julkaisemiseen. Sen takia kuvauslupa on tärkeää kysyä kaikilta ilmoittautujilta.

 

K: Kuinka kauan kuvaamislupa ja lupa kuvien käyttämiseen on voimassa?

V: Kuvausluvat muodostavat GDPR-asetuksen tarkoittaman henkilötietorekisterin. Seurakunnan on tärkeää kertoa rekisterin käytöstä tietosuojailmoituksessa, joka on esim. verkkosivuilla. Kuvia on mahdollista käyttää niin kauan, kuin se on perusteltua. Tästä on tärkeää olla maininta tietosuojailmoituksessa.

 

K: Onko alaikäisen ilmoittautumislomakkeessa aina oltava huoltajan allekirjoitus?

V: Huoltaja on vastuussa alaikäisestä lapsesta tai nuoresta. Allekirjoituksella huoltaja vahvistaa sen, että ilmoittautumislomakkeessa annetut tiedot ovat oikein, hän on tietoinen lapsen tai nuoren ilmoittautumisesta ja antaa luvan lapselle tai nuorelle lähteä leirille tai retkelle.
 

K: kuka vastaa, jos ilmoittautumislomakkeessa ei ole annettu oikeita tai riittäviä tietoja, ja sen vuoksi tapahtuu tapaturma tai sairastuminen? 

V: Seurakunta vastaa toimintansa turvallisuudesta. Seurakunnalla on palveluntarjoajana ns. huolellisuusvelvollisuus, joka tarkoittaa sitä, että seurakunnan on varmistettava, ettei toiminta aiheuta vaaraa kenenkään turvallisuudelle tai terveydelle. Seurakunta palveluntarjoajana vastaa siitä, että osallistujilla on käytettävissään kaikki turvallisuuden kannalta tarpeelliset tiedot jo ennen palvelun alkua ja myös palvelun aikana. 

Huolellisuusvelvollisuuden täyttäminen voidaan osoittaa turvallisuusasiakirjan avulla (ks. Turvallinen seurakunta –asiakirja), jossa on selvitettävä myös toimintaan osallistuvien terveyttä ja fyysistä kuntoa koskevat vaatimukset. 

Osallistuja on vastuussa siitä, että hän ilmoittaa etukäteen seurakunnalle palveluntarjoajana osallistumisrajoitteista ja sairauksista. Osallistujalla on siis vastuu siitä, että ilmoittautumislomakkeessa annetut tiedot ovat oikeita ja riittäviä. 

Tapaturmatilanteessa vastuun määräytymiseen vaikuttaa a) onko seurakunta täyttänyt huolellisuusvelvollisuuden ja b) onko osallistuja täyttänyt vastuun ilmoittaa osallistumisrajoitteista ja sairauksista.


K: Kuka vastaa, jos ilmoittautumislomakkeessa ei ole annettu oikeita tai riittäviä tietoja, ja sen vuoksi tapahtuu tapaturma tai sairastuminen? 

V: Seurakunta vastaa toimintansa turvallisuudesta. Seurakunnalla on palveluntarjoajana ns. huolellisuusvelvollisuus, joka tarkoittaa sitä, että seurakunnan on varmistettava, ettei toiminta aiheuta vaaraa kenenkään turvallisuudelle tai terveydelle. Seurakunta palveluntarjoajana vastaa siitä, että osallistujilla on käytettävissään kaikki turvallisuuden kannalta tarpeelliset tiedot jo ennen palvelun alkua ja myös palvelun aikana. 

Huolellisuusvelvollisuuden täyttäminen voidaan osoittaa turvallisuusasiakirjan avulla (ks. Turvallinen seurakunta –asiakirja), jossa on selvitettävä myös toimintaan osallistuvien terveyttä ja fyysistä kuntoa koskevat vaatimukset. 

Osallistuja on vastuussa siitä, että hän ilmoittaa etukäteen seurakunnalle palveluntarjoajana osallistumisrajoitteista ja sairauksista. Osallistujalla on siis vastuu siitä, että ilmoittautumislomakkeessa annetut tiedot ovat oikeita ja riittäviä. 

Tapaturmatilanteessa vastuun määräytymiseen vaikuttaa a) onko seurakunta täyttänyt huolellisuusvelvollisuuden ja b) onko osallistuja täyttänyt vastuun ilmoittaa osallistumisrajoitteista ja sairauksista. 

 


 

SUKUPUOLISENSITIIVISYYS
 

K: Pitääkö seurakunnan kaikkien wc-tilojen olla sukupuolineutraaleja? 

V: Ei tarvitse. Monelle nuorelle tai aikuisellekin voi olla hyvin kiusallista käydä wc:ssä muiden sukupuolten edustajien läsnä ollessa.  Parhaassa tapauksessa osa wc-tiloista on sukupuolitettuja ja riittävä osa kuitenkin myös sukupuolineutraaleja. Tiloissa, joissa on vain yksi wc, se on luontevasti kaikkien sukupuolten käytössä, mutta jos käytössä on kaksi wc:tä, on suotavaa, että ne ovat myös molemmat sukupuolineutraaleja. Jos erillisiä vessoja on enemmän kuin kaksi, osa merkitty sukupuolen mukaan ja osa kaikkien käytössä.   


K: Voiko alaikäisiä tyttöjä ja poikia majoittaa samoissa huoneissa? Miten järjestetään majoitus- ja peseytymistilat muunsukupuolisille, jos ei ole mahdollisuutta osoittaa erillisiä tiloja? 

V: Seurakuntien leiritoiminnassa on pitkään ollut tapana, että tytöt ja pojat majoittautuvat sukupuolensa mukaan omissa huoneissaan. Samaan aikaan on jo leirin suunnitteluvaiheessa tärkeää tunnistaa mahdollisuus siihen, että muunsukupuoliset nuoret voivat toivoa erityisjärjestelyjä majoituksen suhteen ja sitä varten on hyvä varata majoituskapasiteettia. Kaikkien lasten ja nuorten on voitava kokea olonsa turvalliseksi huoneessaan. 

Ennakointi on tärkeää, jotta voidaan välttää tilanne, jossa muunsukupuolinen nuori toivoo esimerkiksi omaa huonetta, mutta sitä ei ole enää mahdollista järjestää. 

Peseytymisen osalta erityisjärjestelyjä on mahdollista tehdä esimerkiksi aikatauluttamalla. Jo ennen leirin alkua voidaan kysyä, onko jollain osallistujalla toive saada oma yksityinen pesuvuoro ja sitten aikatauluttaa sellainen halukkaille. Etenkin rippikouluikä on herkkä vaihe monelle nuorelle kehollisen kehittymisen kannalta. Muutkin kuin muunsukupuoliset nuoret voivat kokea vapauttavaksi sen, jos voivat peseytyä omassa rauhassa.   


K: Pitääkö ilmoittautumislomakkeeseen lisätä kysymys osallistujan sukupuolesta?  

V: Osallistumislomakkeen kysymys sukupuolesta usein helpottaa leirin suunnittelua. Vastauksista voi nähdä suoraan osallistujien sukupuolijakauman, mikä helpottaa majoituksen suunnittelua. On parempi kysyä sukupuolta suoraan kaikilta kuin joutua tilanteeseen, jossa arvaillaan sukupuolineutraalin nimen omaavan osallistujan sukupuolta. Jos sukupuolta kysytään, on tärkeää, että mukana ovat vaihtoehdot tyttö / poika / muu / en halua kertoa. Näin annetaan tilaa osallistujille, jotka pohtivat omaa sukupuoltaan tai ovat muunsukupuolisia.

 


 

TYÖNTEKIJÄN OIKEUDET JA VASTUUT


K: Voiko työntekijä kieltäytyä ottamasta leirille tai retkelle esim. monivammaista tai vaikeasti lääkittävää henkilöä?   

V: Diakonisesta näkökulmasta on toivottavaa, että mahdollisimman moni pääsisi mukaan retkille ja leirille.  Osallistujalla on merkittävää, jos seurakunta on paikka, jossa pääsee leirille, vaikka minnekään muualle ei pääsisi.  Samaan aikaan turvallisuusnäkökulma tulee huomioida. Jos leirillä/retkellä olevien riittävää turvallisuutta ei voida taata, leiriä/retkeä ei voida toteuttaa tai kaikkia osallistujia ei voida ottaa mukaan. On ensiarvoisen tärkeää varmistaa leirille osallistujien turvallisuus. Näin ollen kieltäytyminen voi olla mahdollista.  

Jos näyttää siltä, että ohjaajat eivät voi taata kaikkien ilmoittautujien turvallisuutta, olisi ensiksi tärkeää keskustella turvallisuudesta ilmoittautujan kanssa ja selvittää, voidaanko tilanteeseen löytää ratkaisu. Esimerkiksi monivammaiselle henkilölle voi olla mahdollista ottaa mukaan oma avustaja. Kaikin keinoin tulee välttää tilannetta, jossa ilmoittautujalle syntyy kokemus, että hänet on suljettu ulos leiriltä tai retkeltä. 


K: Voiko työntekijä kieltäytyä lähtemästä leirille, jos kokee henkilökunnan määrän riittämättömäksi?   

V: Riittävä ohjaajien määrä leirillä ei ole subjektiiviseen kokemukseen perustuva asia. Ohjaajien määrä pitää pystyä perustelemaan ryhmän kokoon, turvallisuuteen sekä osallistujien ja ohjelman tarpeisiin perustuen. 

RKS 2017 –asiakirjassa todetaan, että rippikoulussa on suositeltavaa olla vähintään yksi aikuinen jokaista alkavaa 10 nuorta kohden. Suurin suositeltu opetusryhmän koko on 25 nuorta. On myös tärkeää huomioida erityistä tukea tarvitsevien nuorten mahdollisesti tarvitsemat avustajat. 
 

K: Missä tilanteessa osallistujan voi poistaa leiriltä esim. vakavien käytöshäiriöiden vuoksi tai toisten turvallisuuden takaamiseksi?   

V: Leireillä, retkillä ja tapahtumissa on turvattava kaikkien osallistujien henkinen, hengellinen, fyysinen ja sosiaalinen turvallisuus, myös osallistujan itsensä. Jos osallistuja vaarantaa oman tai toisten turvallisuuden, on perusteltua pohtia leirin keskeyttämistä. 

On hyvä, että osallistujat saavat tietää jo ennen leiriä millaisia sääntöjä leirillä on. Jos osallistuja ei pysty sitoutumaan yhteisiin sääntöihin, ensin on hyvä keskustella osallistujan ja hänen huoltajansa kanssa. Päätös leirin keskeyttämisestä tehdään aina nuoren huoltajan ja työntekijän esimiehen (kirkkoherran) kanssa. 

Jos leirillä tai tapahtumassa esiintyy väkivaltaa, tapahtumat on käytävä huolellisesti lävitse kaikkien osallistujien kanssa. Alaikäisten osallistujien huoltajille on tiedotettava tapahtuneesta. Tapahtumien kulku ja mahdolliset vammat on syytä kirjata ylös mahdollisimman yksityiskohtaisesti ja valokuvata vielä tapahtumien ollessa tuoreita. Työntekijän on oltava yhteydessä esimieheen, jotta hänellä on ajankohtainen kuva tilanteesta. Tällöin esimies voi ohjeistaa ja antaa tukea tilanteen purkamisessa sekä valmistautua jatkotoimenpiteisiin ja mahdolliseen kriisiviestintään. Väkivaltatilanteissa on myös syytä muistaa uhrin oikeus tehdä rikosilmoitus sekä työntekijän velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus.  


K: Onko vammaisen osallistujan avustaja myös seurakunnan vastuulla?

V: Seurakunnan tehtävä ja velvollisuus on hankkia avustaja vammaiselle osallistujalle. Avustaja on seurakunnan vastuulla ja toimii ohjaajana leirillä.  


K: Kenen vastuulla alaikäiset lapset ovat perheleirillä?  Entä isovanhempi-lapsenlapsi-leirillä?   

V: Jos lapsi on leirillä läheistensä kanssa, nämä vastaavat lapsen turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. Leirin työntekijät vastaavat puolestaan leirin, ryhmän, tilojen ja ohjelman turvallisuudesta.

Päivitetty